Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Peuranen, Erkki

Kuvatiedoston lataaminen
Kirjailijan muu nimi
Peuranen, Erkki Olavi
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Koulutus tai tutkinto
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Elämäkertatietoa
Erkki Peuranen (1939-2006) oli venäjän kielen ja kirjallisuuden emeritusprofessori, FT (Helsingin yliopisto). Peuranen opiskeli Moskovan valtion yliopistossa, josta hän myös vuonna 1973 väitteli Aleksandr Puškinin myöhäislyriikasta. Hän on tehnyt tutkimusta Venäjän kirjallisuudesta ja Mihail Bahtinin ajattelusta, suomentanut venäläistä runoutta ja kirjallisuustiedettä. Peuranen toimi sanomalehti Keskisuomalaisen kolumnistina vuodesta 2001. Hän oli myös Venäjän tiedeakatemian ulkomainen jäsen vuodesta 2003.

Lukukeskus

---


Erkki Peuranen on venäjän kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija ja kääntäjä. Hän kehittelee itselleen persoonallisen ilmaisun runoissaan, joissa kulttuurikritiikki ja yhteiskunnalliset kannanotot lymyävät omakohtaisten kokemusten pinnan alle. Peurasen runoissa välittyvät humanistinen maailmankatsomus ja kriittinen, jopa skeptinen ote asioihin.

Jo antologioissa Peurasen runot ovat monimielisiä ja kantaaottavia. Filosofinen ote on säkeissä läsnä mutta kätkeytyy hetken vaikutelmien taa. Pohdinnat kielitieteestä, runousopista ja kulttuurista ujuttautuvat runoihin osana puhujan tajunnansisältöä. Peuranen viittailee ahkerasti Venäjän kirjallisuuden klassikoihin, ja hänen Bahtin-mainintansa ovat usein ironisia.

Peurasen lyriikka hämmentää ja puhuu paradoksein. Hänen runonsa purkaa kielen ja ajattelun kliseitä ja pakottaa katsomaan asioita uudelta kannalta. Esikoiskokoelma Honey me suckle tuo esille Peurasen lyriikan lähtökohdan, ihmettelyn. Ihmettely on filosofian alku, ja lapsi sen osaa: ”Liian varhain katosi kyky hämmästellä / ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat.”

Kokoelmassa Vaeltajan aika on keskisuomalaisia ympäristöjä ja paikannimiä. Runoissa päädytään konkreettisesta havainnosta yleisiin ilmiöihin. Runsas toisto rakentaa kokoelmassa Varjo karkuteillä kuvaa maailmasta. Kirja pohtii myös kieltä, kirjallisuutta ja hiljaisuutta: ”Vaikeneminen on täynnä merkitystä / enemmän kuin puhe.”

Katriina Kajannes

---

Opinnot: MA, Ph. D. (Moskovan yliopisto), filosofian tohtori (Helsingin yliopisto).

Luottamustoimet:
Valtion humanistisen toimikunnan jäsen 1979 - 1982.
Studia Slavica Finlandensian tieteellinen toimittaja 1982 -.
Säynätsalon kunnanvaltuusto, varapuheenjohtaja 1985 - 1992.
Jyväskylän Talven varapuheenjohtaja 1988 - 1996.
Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja 1992 - 1997.
Pietari-säätiön hallituksen jäsen 1993 -.
Neuvostoliiton/Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusseuran hallituksen jäsen 1988 - 1993.
Venäjän aika -aikakauslehden toimitusneuvoston puheenjohtaja 1996.
Puskin-komitean puheenjohtaja 1996 - 2000.

Kirjallisuuspalkinnot ja -apurahat:
Opetusministeriön kirjastoapuraha vuonna 2000.

Harrastuksena savusaunat ja sienestys.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Antologiat:
Katselmus -94 : keskisuomalaisen lyriikan antologia. Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan julkaisuja 4. Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1994.
Katselmus '95 : keskisuomalaisen lyriikan antologia (toim. Toivo Laakso ja Markku Laitinen). Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan julkaisuja 6. Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1995.
Pojat puhuvat pehmosia (toim. Vesa Niinikangas). Atena 1996.
Pojat lennättävät runon leijaa (toim. Vesa Niinikangas). Atena 1997.
Pojat kokevat runoilla (toim. Timo Malmi ja Vesa Niinikangas). Atena 1998.
Kuumana kinosten alla (toim. Risto Urrio). Kopijyvä 2001.

Tietokirjallisuus:
Lirika A. S. Puskina 1830-h godov : poetika: temy, motivy i zanry pozdnej liriki (väitöskirja). Jyväskylä studies in the arts 8. Universitet Jyväskylä 1978.

Tietokirjallisuus, toimitus:
Kirjallisuus ja tiede : juhlakirja professor emeritus Aatos Ojalalle vuonna 1982 (toimituskunnassa Matti Palmin ja Erkki Vainikkalan kanssa). Jyväskylän studies in the arts 17. Jyväskylän yliopisto 1982.
Kirjailijan elämä ja hänen elämäkertansa : venäjän kielen ja kirjallisuuden X seminaari, Jyväskylä 13.-14.11.1987 (vastaava toim.). Jyväskylän yliopiston venäjän kielen laitoksen julkaisuja 6. Jyväskylän yliopisto 1988.
Suomi-Pietari : Pietari-seminaari Jyväskylässä (toim. Leila Riikosen kanssa). Jyväskylän yliopisto 1994.

Oppikirjat:
Venäjän kielen kuullun ymmärtämisen kurssi : Itseopiskelijan kirja (et al.). Kielikeskusmateriaalia 14. Korkeakoulujen kielikeskus [1979].
Kurs po obuceniju audirovaniju ucebnyh leksij dlja studentov-filologov (et al.). Kielikeskusmateriaalia n:o 67. Korkeakoulujen kielikeskus 1989.

Suomennokset:
Jevgeni Jevtusenko, Kyllä ja ei (= Mezdu gorodom da i gorodom net). Kirjayhtymä 1967.
Kamelinsilmä : neuvostokirjailijoiden kertomuksia (= Verbljuzi glaz : 20 rasskazov pisatelei narodov SSSR) (kokoelman laatija: Isaak Kramov). Edistys 1974.
Georgi Plehanov, Taide ja kirjallisuus : artikkelikokoelma (= Literature i iskusstvo) (suom. R.-L. Pöllän ja K. Kyhälä-Juntusen kanssa. Edistys 1976.
Jevgeni Jevtusenko, Runoni (suom. Pentti Saaritsan ja Markku Lahtelan kanssa). Kirjayhtymä 1984.
Ystävyysvuodet : Alushtan ja äänekosken kaupunkien ystävyyssuhteiden historiaa (= Gody druzby : iz istorii druzestvennyh otnosenij mezdu gorodami Alustoj i äänekoski) (venäläisen tekstin kieliasu Tatjana Tihmeneva-Peurasen kanssa). [äänekosken kaupunki] 1986.
Juri Lotman, Merkkien maailma : kirjoitelmia semiotiikasta (suom. Paula Niemisen ja Jukka Mallisen kanssa). SN-kirjat 1989.
Dmitri Lihatsev, Johdatus nauruun : reunamerkintöjä venäläisyydestä (= Smeh v drevnei rusi). Pietari-säätiön julkaisuja 1. Taifuuni 1994.
Keäyön lumoa kohti : venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta (laatinut ja selityksin varustanut Tatjana Tihmeneva). Enostone 2001.

Muu tuotanto:
Artikkeli "Säynätsalolaisia maailmassa ja maailmalla" teoksessa Päivät seutuvilla Päijänteen : säynätsalolaisten kirja (toim. Matti Rautjoki). JYY:n kotiseutusarja n:o 32. Säynätsalon kunta : Säynätsalon seurakunta; Jyväskylän kaupunki 1994.
Keskisuomalaisen kolumnistina vuodesta 2000 -.
Arvosteluja Kansan Uutisiin 1970-luvulla.
Arvosteluja Keskisuomalaiseen 1980 - 1990-luvuilla.
Artikkeleita Kanavaan 1980 - 1990-luvuilla.
Tekstinäyte

SUURKAUPUNGIT TUMMUVAT JA AASIALAISTUVAT ENSIN

Suurkaupungit tummuvat ja aasialaistuvat ensin/

me vasta opimme opettamaan suomea/
vieraana kielenä – tuleville natiiveille/
sanotaan olevan kahdenlaisia kieliä ja kansoja/
toiset epäilevät, ovat ironisia/
toiset ottavat kaiken todesta/
mutta he vasta kyselevätkin:/
mitähän tuokin mahtoi tarkoittaa/
Suurten kaupunkien keuhkot ovat pilalla/
runot hengästyvät helposti/
angina-pectoris-lyriikkaa


(Teoksesta Varjo karkuteillä, Enostone 2004)


Yksinäisyys on ensin keksittävä
sitten taisteltava vastaan.
Sateessa lähtevät laivat, lentokoneet ja ihmiset
ne maisemat jotka palauttavat lapsuuteen kulkevat
ilman läpi ja muuttavat hiljaisuuden ja pimeyden
humisevaksi valoksi.


[Vaeltajan aika, Enos 2000, s. 51.]