Heino, Hannu
Elämäkertatietoa
Rauman kieli kuuluu olennaisena osana Hannu Heinon työhön ja harrastuksiin. Hän on tehnyt Rauman kielen sanakirjan San nys snääki. Heino on kirjoittanut raumankielisiä pakinakokoelmia. Hän on tehnyt paljon käännöstöitä suomesta raumaksi, mm. kokonaan raumankielistä lehteä Uus Raum, joka julkaistaan vuosittain. Yhdessä Tapio Niemen kanssa Heino on kirjoittanut useita kirjoja, joissa on raumankielisiä juttuja, kaskuja ja sananparsia.
Hannu Heino on yhdessä Tapio Niemen kanssa esiintynyt lukuisissa raumankielisissä vuoropuheluissa apteekkari Samuel Nybergin ja jumaluusopin dosentti Nils Branderin rooleissa. Joka vuosi Niemi ja Heino tuottavat uuden vuoropuhelun Rauman pitsiviikolle vanhoista ja ajankohtaisista aiheista. Joka kesä Tapio Niemi ja Hannu Heino esittävät myös uuden hauskan raumanmurteisen pienoisnäytelmän.
Eräs Heinon rakkaimmista harrastuksista on Nortamo-Seor, joka myönsi hänelle Tauno Koskela -mitalin vuonna 1990 Rauman kielen vaalimisesta ja työstä raumalaisuuden hyväksi. Vuonna 1996 hän sai Rauman kaupungin kulttuuripalkinnon yhdessä Tapio Niemen kanssa. Yhdessä Tapio Niemen ja Mika Rapalan kanssa Hannu Heino voitti Murteella puhumisen Suomen mestaruuden Kuortaneella 2009.
Hannu Heino on yhdessä Tapio Niemen kanssa esiintynyt lukuisissa raumankielisissä vuoropuheluissa apteekkari Samuel Nybergin ja jumaluusopin dosentti Nils Branderin rooleissa. Joka vuosi Niemi ja Heino tuottavat uuden vuoropuhelun Rauman pitsiviikolle vanhoista ja ajankohtaisista aiheista. Joka kesä Tapio Niemi ja Hannu Heino esittävät myös uuden hauskan raumanmurteisen pienoisnäytelmän.
Eräs Heinon rakkaimmista harrastuksista on Nortamo-Seor, joka myönsi hänelle Tauno Koskela -mitalin vuonna 1990 Rauman kielen vaalimisesta ja työstä raumalaisuuden hyväksi. Vuonna 1996 hän sai Rauman kaupungin kulttuuripalkinnon yhdessä Tapio Niemen kanssa. Yhdessä Tapio Niemen ja Mika Rapalan kanssa Hannu Heino voitti Murteella puhumisen Suomen mestaruuden Kuortaneella 2009.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Äänikirjat:
Freistakkost raumlaist 1993
Pärevalust lambuihi: Hannu Heinon pakinoita. Rauman Energia 2007
Nyyper ja Brander: parhamppi raumlaissi. Hannu Heino ja Tapio Niemi 2007 (Tapio Niemen kanssa)
Nyyper ja Brander: yht sun toist Raumalt. Hannu Heino ja Tapio Niemi 2008 (Tapio Niemen kanssa)
Tietokirjat:
San nys snääki: Rauman kielen sanakirja. WSOY 2000
Toimittajana teoksessa:
Rauman lasten satukirja: parhamppi jutui mukulill ja isomillekki ihmsill. Kirjapaja 2003
Toiminut myös kääntäjänä.
Freistakkost raumlaist 1993
Pärevalust lambuihi: Hannu Heinon pakinoita. Rauman Energia 2007
Nyyper ja Brander: parhamppi raumlaissi. Hannu Heino ja Tapio Niemi 2007 (Tapio Niemen kanssa)
Nyyper ja Brander: yht sun toist Raumalt. Hannu Heino ja Tapio Niemi 2008 (Tapio Niemen kanssa)
Tietokirjat:
San nys snääki: Rauman kielen sanakirja. WSOY 2000
Toimittajana teoksessa:
Rauman lasten satukirja: parhamppi jutui mukulill ja isomillekki ihmsill. Kirjapaja 2003
Toiminut myös kääntäjänä.
Tekstinäyte
Turhambäevässi merkei
Raumall ei ol viimsin aikoin juur pali mistä muust paohatt, ko siit, ett ong Vanha Rauman gadus sopevi enemä automopiileillt taikk ollek pare, ett siäll vaam bääse tramppamall ja polkpyäräll ettippäi.
Kuninkkangatu ja Kauppakatu täsä ny ova nuukemi ihmste hamppais oll ja säser paikk koko tämä asi o ja tlee vissi olemangi.
Raumall ei ol viimsin aikoin juur pali mistä muust paohatt, ko siit, ett ong Vanha Rauman gadus sopevi enemä automopiileillt taikk ollek pare, ett siäll vaam bääse tramppamall ja polkpyäräll ettippäi.
Kuninkkangatu ja Kauppakatu täsä ny ova nuukemi ihmste hamppais oll ja säser paikk koko tämä asi o ja tlee vissi olemangi.
Raumall o freistatt sillon dällö stääki, ett nuak kaks kattu ova olls sillt tavall rauhotetui, ett piili ovat tyyrät pyhäseudu ajaks valla muit kadui pisi ja stää hyämy siutte Vanha Rauma.
Ja stää varte ova ollk kadutte nurkis trafiikmerki näyttämäs, ett mist ja mihin däyty väärät ja mist ei saa menn ja niim bois päi.
Nii oikke. Merki ova oll, mutt händäst, ongost niill ollu mittä virkka? Joskus on dulls semnengi miäle, ett tyyrist tyäaikka ja rautta ja maali o menn haaskun go niitäkki merkei o jossa verstall värkätt. Meina vaa, ett melkke yht pali siäll Vanha Rauman gaduillp pörrä ja fyrrä piilei jos siäll o sitt merkei taikk ei.
Mnuu rupes käymän gerra oikke närvim bäälls semnem beli, ja mnää hull meni ja kysysi yhdeld nuareld pojanglopild ko siinp piilis kans niin drööteväste ajo pisi Kuninkkangattu, ett ekkös snää sitt lainkkan diäd, ett mitälai merkei tonnk kadun doissem bäähä o rustatt?
No, kyll sen diädätt, etem mnää olis semssi saan mennk kyselemä. Poja vase käsi killus jo niingo valminas ulkonk klasist ja odottlemas jottalai tämssi puhei, ni ett häne ol oikke huakki ruvet lyämän gokko sormistas sen galdast kansattevälist semafoori, ett mnuulls selkes koht, ett mitä miäld hän ol mnuun gysymyksestän.
Keskmäine sorm ol nii nätistem bystös kom boik näytt stää mnuull ja vissemäks varmudeks hän sylkäs oikke aika fleetakkan gadull ja sitt mnää sain guull, etei tomsem baskandärkkjä vanha äijän darvit ruvet rehelissi raumlaissi tyyrämä.
Nii, ett oikke luanikast vuade jatko vaa jokattell ja muistakka, ett ei noit trafiikmerkei tarvit Raumall nii orjaloisest noudatta. Semsep plakaati ova vaa vanhoi pränkfaarei ja lärvmaakrei varte.
Lennar Levander, Rauma
(Raumangiälise uutise…ja muit prohtikkoi 1998)
Ja stää varte ova ollk kadutte nurkis trafiikmerki näyttämäs, ett mist ja mihin däyty väärät ja mist ei saa menn ja niim bois päi.
Nii oikke. Merki ova oll, mutt händäst, ongost niill ollu mittä virkka? Joskus on dulls semnengi miäle, ett tyyrist tyäaikka ja rautta ja maali o menn haaskun go niitäkki merkei o jossa verstall värkätt. Meina vaa, ett melkke yht pali siäll Vanha Rauman gaduillp pörrä ja fyrrä piilei jos siäll o sitt merkei taikk ei.
Mnuu rupes käymän gerra oikke närvim bäälls semnem beli, ja mnää hull meni ja kysysi yhdeld nuareld pojanglopild ko siinp piilis kans niin drööteväste ajo pisi Kuninkkangattu, ett ekkös snää sitt lainkkan diäd, ett mitälai merkei tonnk kadun doissem bäähä o rustatt?
No, kyll sen diädätt, etem mnää olis semssi saan mennk kyselemä. Poja vase käsi killus jo niingo valminas ulkonk klasist ja odottlemas jottalai tämssi puhei, ni ett häne ol oikke huakki ruvet lyämän gokko sormistas sen galdast kansattevälist semafoori, ett mnuulls selkes koht, ett mitä miäld hän ol mnuun gysymyksestän.
Keskmäine sorm ol nii nätistem bystös kom boik näytt stää mnuull ja vissemäks varmudeks hän sylkäs oikke aika fleetakkan gadull ja sitt mnää sain guull, etei tomsem baskandärkkjä vanha äijän darvit ruvet rehelissi raumlaissi tyyrämä.
Nii, ett oikke luanikast vuade jatko vaa jokattell ja muistakka, ett ei noit trafiikmerkei tarvit Raumall nii orjaloisest noudatta. Semsep plakaati ova vaa vanhoi pränkfaarei ja lärvmaakrei varte.
Lennar Levander, Rauma
(Raumangiälise uutise…ja muit prohtikkoi 1998)