Lehtonen, Asko

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: Satu Jaatinen

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Kirjailijan omat sanat

Runous, jota kirjoitan, on tarkoitettu myös ääneen esitettäväksi.

Elämäkertatietoa

Asko Lehtonen (s. 1960) on halikkolainen toimittaja ja ammattiyhdistysaktiivi. Hänen esikoisrunokokoelmansa Joku raapii oveani ilmestyi vuonna 2006. Lehtosen runokielelle on ominaista selkeys ja koruttomuus. Ammatillinen tausta näkyy siinä, että jotkut runoista ovat saaneet inspiraationsa uutisaiheista. Kirjoittaja tietää, että “historia ei ole suurta”, vaan jokaisen yksilön henkilökohtaisista kokemuksista ja valinnoista koostuvaa arjen palapeliä.

”Olen 14-vuotiaasta saakka ansainnut rahaa kirjoituksilla. Ensin kirjoitin pakinoita, kun olin nuori ja viisas. Runoja olin kirjoittanut pitkin matkaa, mutta 45 vuotta täytettyäni ajattelin, että nyt voisi alkaa kirjoittamaan runoja tosissaan. Nyt on tarpeeksi elämääkin nähty.”

Lukukeskus

---


Syntynyt 20.12.1960 Perttelissä, asuu Halikossa. Harrastaa populaarikulttuuria.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Karhu, näytelmä, Salon Teatteri 2000 (Arto Niemisen näytelmän avustava käsikirjoittaja)
Ihmisen opas, pakinoita, SSS 2009 (yksi kirjoittajista, toimittanut Kauko Mäntylä)

Tekstinäyte


KAIKEN HINTA

Runoilijan muistoillassa
esikoinen jäykkänä taskussa.
Lavalla käyvät ne, jotka tohtivat.

Hän lähti liian varhain! Minä lähdin,
kun vierailla oli vielä jalat, ylitin kadun
kaukana suojatiestä vapaalla mitalla.

Nuoret naiset nousivat mäkeä. Uusi autoni iski silmää.
Kymmenen tuhatta kirjaa, puoli miljoonaa runoa,
ja kaikki on maksettu.



KULKEVA VARJO

Minusta kasvaa
musta varjo.
Olen varjoni orja.
Tiedän paikkani.
Olen liikkeellä.


PITKÄ YÖ

Puhuin pitkän yön,
kuinka vaikea
on löytää sanoja.


(Armeija)

Armeija on haavoittuvaisin rauhan aikana
komentajat seisovat maailmankartan edessä
kuin meteorologit sumussa
vaikka aina löytyy aihetta sotia

(Teoksesta Joku raapii oveani, Enostone 2006)