Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Venho, Johanna

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Heini Lehväslaiho
Synnyinaika
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
kuvakirjat
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Kirjailijan omat sanat
Äiti, miks tossa maitopurkissa lukee LÄTT MJÖLK? kysyin aamupalapöydässä nelivuotiaana. Ne olivat ensimmäiset sanat, jotka luin itse. Lukemaan oppiminen oli väläyksenomainen tajuaminen, kenenkään opettamatta. LÄTT MJÖLK avasi uuden todellisuuden tason: sanojen metsän, josta en ole löytänyt vieläkään aukeille maille. Koulusta vapauduttuani yritin opiskella Jyväskylässä biologiaa ja hankkia säällistä ammattia. Parin sekavan vuoden jälkeen -­ noina vuosina muuten luin vähemmän fiktiota kuin koskaan -­ muutin Helsinkiin ja vaihdoin pääaineeksi kirjallisuuden. Humanistien parista löytyi sukulaissieluja, henki kulki vapaammin. Rakastuin Helsinkiin. Asuin lähes kahdeksan vuotta Helsingin keskustassa, tein sekalaisia töitä opiskelun ohessa, kesät matkustelin työleiriltä toiselle Euroopassa. Olen jättänyt jokaisen elämänvaiheen omaan kaupunkiinsa tai kaupunginosaansa. Lapsuus Oulunkylässä ja Pietarsaaressa, yläaste- ja lukiovuodet Espoossa, ekohörhöilyaika Jyväskylässä, sitten opiskelu pitkän kaavan mukaan Helsingissä, kerrostuvat keväät. Mieheni kanssa majailimme ensimmäiset yhteiset vuodet puutalon hellahuoneessa Turussa. Nyt asun metsän taskussa taas Espoon puolella, bussimatkan päässä keskustan kaduista, joilla samoilin nuoruuteni. Ikkunasta näkyy kuusimetsää, latu alkaa talon takaa, lapset kaivavat kuravesipuroja ikkunan alla. Suunnittelen jo, minne muutan seuraavaksi; ehken ole vieläkään tajunnut, että ainut kotini on pöydille ja hyllyille kasautuvien kirjojen viidakossa. (maaliskuussa 2005)
Elämäkertatietoa
Johanna Venho (s. 1971) on runoilija, lastenkirjailija ja kirjoittajaohjaaja. Hän on työskennellyt myös mm. freelance-toimittajana ja suomentajana.Venho on opiskellut biologiaa ja kirjallisuustiedettä Jyväskylässä ja Helsingissä ja on filosofian maisteri.

Lukukeskus
---

Johanna Venho (s. 1971) on opiskellut biologiaa ja kirjallisuustiedettä Jyväskylässä ja Helsingissä ja valmistunut filosofian maisteriksi.

Hän on työskennellyt Yleisradion Teksti-TV:ssa freelance-toimittajana, päätoimittanut Tuli&Savu -runouslehteä, avustanut kulttuurilehtiä, kääntänyt lastenkirjoja, ohjannut kirjoittajakursseja ja tehnyt kirjojen toimitustöitä. Hänen runojaan on käännetty englanniksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, viroksi, tsekiksi ja slovakiksi.

Johanna Venho on kolmen lapsen äiti ja asuu Espoossa.

(WSOY)

esseitä ja arvosteluja kirjallisuuslehdissä ja Kiiltomato -nettisivuilla; toimittanut Elävien Runoilijoiden Klubin vuosikirjan MotMot 1999 yhdessä Tomi Kontion kanssa; Tuli & Savu -runouslehden päätoimittaja 2000, kolumnisti 2001; lastenkirjakäännöksiä; työskennellyt Ylen Teksti-TV:ssa freelance-toimittajana; muuta työkokemusta lukuisilta työleireiltä Euroopassa (kasvihuoneen korjaajasta Tsekkoslovakiassa sillanrakennushommiin Skotlannissa), toiminut myös lääketieteellisen genetiikan laitoksen toimistoapulaisena, opettajana niin peruskoulussa kuin lukuisilla luovan kirjoittamisen kursseilla, kustannustoimittajana, kassamyyjänä, kehitysvammaisten hoitajana Rinnekodissa, lastenleirien ohjaajana ym.

J.H.Erkon 2. palkinto 1997; Kritiikin kannukset 2001; WSOY:n Uusi uljas sankari -lastenromaanikirjoituskilpailun voitto 2003; Arvid Lydecken - palkinto 2003 (Okulus ja yöihmiset); Kansan Sivistysliiton Katri Vala - palkinto 2006 (Yhtä juhlaa); Espoon kaupungin kulttuuripalkinto 2006; Einari Vuorela -runopalkinto 2008

harrastukset: lukeminen, metsä, perhe ja ystävät, uiminen, käveleminen, juokseminen, valokuvaaminen, matkustaminen kun vain mahdollista, elokuvat ja virtuaalitodellisuus

Makuasioita:

Sytyttävää:
myytit ja mytologiat, psykoanalyyttiset tapauskertomukset, Melanie Klein, Joyce MacDougall, Joseph Campbell, vanhat rakkaudet Sylvia Plathista ja Dylan Thomasista Sirkka Turkkaan ja Pentti Saarikoskeen, saduista symbolikirjoihin; uudet rakkaudet Michael Cunninghamista Joyce Carol Oatesiin, Richard Masonista Mary Gaitskilliin* , Olga Tokarczuk (jonka ansiosta aloin opiskella puolaa), irkkurunoilijoista Medbh McGuckian ja Nuala NiDhomhnaill, kanadalaiset naisprosaistit (Munro, Shields, MacDonald), Ingeborg Bachmann, Paul Auster, hyvät esseet, umpimähkäinen lukeminen ja kirjastosamoilu, tiedonhaluiset ihmiset, uppoutuminen, Pirkko-Liisa Surojeginin kuvitukset, maahiset ja muu pikkuväki, lasten kanssa metsittyminen, kevät Helsingin keskustassa ja syksy saaristossa, arki, rakkaus, juokseminen, yöt, valo. Ja se kun makaa illalla sängyssä lasta nukuttamassa ja katsoo kuusenlatvoja taivasta vasten.

Ärsyttävää:
kateus ja kaksinaamaisuus, se miten teknokratia jyrää humanismin alleen, mustavalkoiset asenteet, lapset unohtava kulttuuri.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Artikkeli "Elämän tarina - Mitä on tunnustuksellinen runous?", MotMot - elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1999.

Essee "Runous ja individualismi", MotMot - elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1995.

"Metromatka (eli monet kasvot ja kaksi napaa)", teoksessa Poetiikka - seitsemän esseetä runouskäsityksistä (Savukeidas 2007).

Korkeat illat. Laulusarja Johanna Venhon ja Tiina Käkelä-Puumalan sanoihin. Sävellys Veli-Matti Puumala. 1999.

Runoja kokoelmien ulkopuolelta. Tuli & Savu - lehden lukionumeroa varten kirjoitettuja runoja, jotka eivät runoilijan itsensä mukaan koskaan päädy mihinkään kokoelmaan.
Tekstinäyte
ptruu sinä hallava hevonen,/
nyt mennään tästä poikki ja pinoon,/
hännässä roikkuu se rosvon tytär,/
ei kyydistä jää vaikka kuinka reuhdot/
jouhissa riippuu kynsin hampain/
ja pääsee pilvien päälle/

ptruu sinä hallava hevonen,/
käy vain tästä keittiön poikki,/
pesin lattian äsken, kuurasin penkit,/
laitoin kukkia vaasiin ja lauloin lujaa,/
se lauluko sinut tänne kutsui,/
tempomaan, riuhtomaan,/
hulmuharjana tanssimaan?/

(Teoksesta Yhtä juhlaa, WSOY 2006)
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2009.
Suomalaisia nykyrunoilijoita. Toim. Siru Kainulainen & Johanna Krappe. BTJ, 2008.