Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Vaula, Jalmari

Kirjailijan muu nimi
Vaahtoluoto, Jalmari
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
sadut
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
sadut
Tyyppi
sadut
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
sadut
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Elämäkertatietoa
Vaahtoluoto, Jalmari
kirjailijanimeltään Jalmari Vaula
alunperin Vilenius

s. 12.5.1890 Hollola
k. 6.2.1963 Savonlinna

Vanhemmat kauppias Juho Edward Wilenius ja Matilda Mandelin.
Puoliso opettaja Hilja (Hilda) Kankkunen 1925-.
Opiskelu: Jyväskylän seminaari 1908-1912.
Asuinpaikat: Kiuruvesi 1912-1925.

Jalmari Vaahtoluoto valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi 1912. Hän toimi opettajana Rapakkojoella (1912-25), Parikkalan Rasvaniemessä (1925-26) sekä Säämingin Niittylahdessa, mistä jäi eläkkeelle vuonna 1955.
Vaahtoluoto harrasti maalaamista ja kirjoittamista. Häneltä ilmestyi yksitoista kirjaa Jalmari Vaulan nimellä. Hänen kirjoituksiaan julkaistiin myös sanoma- ja aikakausilehdissä.
Vaahtoluoto kirjoitti kuolemaansa saakka ja häneltä jäi kesken lapsuuden kotikylän Herralan elämää ja oloja kuvaileva romaani, jonka liuska löytyi kirjoituskoneesta hänen kuolemansa jälkeen.
Vanhemmat kauppias Juho Edward Wilenius ja Matilda Mandelin.
Puoliso opettaja Hilja (Hilda) Kankkunen 1925-.
Opiskelu: Jyväskylän seminaari 1908-1912.
Asuinpaikat: Kiuruvesi 1912-1925.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kotkanpoika. Luonnonkuvaus. Kuvitus K. Eskola. Turku 1944. Aura. 149 sivua.
Kita. Tekijän kuvittama. Porvoo 1945. WSOY. 150 sivua. Romaani.
Kultasiipinen sudenkorento. Satuja. [Kuvitus Eeli Jaatinen]. Helsinki 1945. Kuva ja sana. 93 sivua.
Onnen maa ja muita satuja. Helsinki 1946. Valistus. 98 sivua.


Myös lehtiartikkeleita; antologioissa.
Tekstinäyte
Pajamäki

Mä unohdanko vanhan, rakkaan pajan tuon sepän mökin kosken partaalla, omenapuun, tuon ikälopun suuren, ja omenat sen kirpeen katkerat, nokisen sepän rautamoukareineen, ja vuorenkolon, jonka harmajaan asunto peittyi niin kuin huuhkan pesä rosoisen rinteen peittyy louhenkoloon?
Paja on tuolla mäen törmällä, sen luona kasvaa piikkitakiainen niin valtavin ja runsain lehdistöin, niin että aivan pajan pääty peittyy. Nokisen akkunan, mi lävitseen vain joskus vaisun päivänvalon päästää, on suitsuttanut umpeen pajan sauhu, mi pilvenpaksuisena möykkyinä pullahtaa ulos vanhan kiviahjon kidasta, konsa vanha, uuras seppä paljetta polkee, sillä terästä on tänään määrä saada kirveeseen, on auran vannas vanha korjattava ja tahkon kampi äsken katkennut on kuntoon saatava, ei auta muu.

Ote kesken jääneestä teoksesta Luonto ja sydän
Lähteitä ja viittauksia
- Heikki Mantere teoksessa "Hollolast ollaaj ja aikoin tullaa". Hollolan kotiseutukirja XVIII, 2004, s. 34-35.