Erämaja, Anja

MAKUASIOITA:

Unohtumattomat: Lapsuuden vaikuttava kirjallinen elämys oli Otavan suuri tietosanakirjasarja. Selasin ja katselin kirjoja usein. Erityisesti kiehtoi kansien sisäpinnat, joita peitti ruudukkokuvio. Katsetta vaihtamalla ruutujen saattoi nähdä joko laskevan tai nousevan. Yhdestä sarjan osasta löytyi myös neidon kuva, joka kirjaa kääntämällä muuttui vanhaksi eukoksi. Edelleenkin minua kiehtovat pienet visuaaliset ihmeet, piilo- ja stereokuvat, kolmiulotteiset postikortit.

Viimeisin unohtumaton on Marlen Haushofferin romaani Seinä.

Fiktiivinen henkilö: Kaksikymppisenä näin Woody Allenin Zeligin, samastuin syvästi päähenkilöön, jonka identiteetti ja olemus vaihtui seuran mukaan.

Historiallinen henkilö: Larin Paraske

Elämäkertatietoa

Anja Erämaja (s. 1963) on kirjailija, runoilija ja laulaja. Hän on kotoisin Turun saaristosta ja asuu nykyisin Helsingissä. Erämaja esiintyy Laulavat kahvinkeittäjät -yhtyeessä. Ensimmäisen proosarunokokoelmansa Laulajan paperit hän julkaisi 2005. Erämajan runoja on käännetty viroksi, japaniksi ja saksaksi.

Lukukeskus

---

vanhemmat maanviljelijät Martti Erämaja ja Kerttu Erämaja (os. Kallio)

toimia: pätkä- ja freelancer-töitä kuvataiteen ja musiikin kentillä muuta: laulajana Laulavat kahvinkeittäjät -ryhmässä.

opintoja:
Naantalin lukio, Laajasalon opisto, Taideteollinen korkeakoulu, Taiteen maisteri -93

Proosarunokokoelma Laulajan paperit valittiin Runeberg-ehdokkaaksi, Helsingin Sanomien Vuoden esikoiskirja -ehdokkaaksi ja ERK:n jäsenkirjaksi. Sanojen aika -tietokannan toimitus valitsi teoksen Varjo-Finlandia listalleen 2005.

Tekstinäyte

ERÄSKIN MIES

Eräskin mies tuli käymään, toi kolme tummanpunaista ruusua. Sitä
lakkiaistenpunaista, ei tässä mitään teinejä olla. Psyykkasin itseni
hymyyn, pyysin peremmälle. Olin siivonnut tietysti, villapaidan jätin
tuolinkarmille ja vähän multaa ikkunalaudalle ettei menisi jäykäksi.

Se kävi vessassa, kuulin kaiken mutta psyykkasin. Keitin kahvit, pistin
kukat maljakkoon. Leikkokukkia sentään. Hella soi, otin piirakan
uunista. Mies tuli vessasta ja sanoi että toivottavasti ne ruusut ei
ihan heti lurpsahda. Lurpsahda.

(Teoksesta Laulajan paperit, WSOY 2005)

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2009.
Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.