Mäkinen, Erkki

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

Palkinnot:
Jussi-palkinto 1976
Aboensis-palkinto 1981
Venla-palkinto 1985

Valtion taiteilijaeläke 1997

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Näytelmät:

Kauhea murhamies Lalli. Porin teatteri 1975, tv-näytelmä 1981

Muurmannin rataroikka. Ahaa-teatteri 1975

Jeppe Niilonpoika. Ahaa-teatteri 1976

Veriveljet. Turun kaupunginteatteri 1977

Suomen herttua Juhana ja neiti Kaarina. Turun kaupunginteatteri 1981

Ryysyranta. Oulun kaupunginteatteri 1982

Ugro ja Ugra 1985

Viimeinen valssi Viipurissa. Jyväskylän kaupunginteatteri 1985, Tampereen Työväen teatteri 1986, Tarton Vanamuine teatteri 1989

Mikael Agricola. Näytelmäkäsikirjoitus 1988

Ribbentropin yö. Näytelmäkäsikirjoitus 1989


Elokuva- ja televisiokäsikirjoitukset:

Antti Puuhaara. Elokuvakäsikirjoitus 1976

Läskilinssi. Tv-sarja 1976 (yhdessä Matti Ijäksen kanssa)

Kalastaja ja hänen eukkonsa (dramatisointi). Tv-elokuva 1978

Elinan surma. Tv-näytelmä 1980

Suomalaisia tähtihetkiä. Televisionovelleja 1980-85

Pessi ja Illusia. Elokuvakäsikirjoitus 1983

Valkean kyyhkyn tarina. Tv-elokuva 1984

Kun on yksin nähnyt helvetin. Musikaali 1987

Täällä jossakin. Tv-sarjakäsikirjoitus 1990

Tekstinäyte

Itse olen kaunis Kaukomieli, ohjauspyörän takana, suu ilmeettömänä, Lemminkäinen: mies joka aina on lähdössä matkalle, etsimässä, pitkä tukka hartioilla vapaan miehen merkkinä. Istun ratsuni selässä, olen tulossa, kypärättä, miekatta. Miekkani Satakunnan Museon asehuoneessa. Esineisiin ei saa koskea. Tavarankerääjät naulasivat sen seinään, varustivat numerolla 10330, kun eivät minua saaneet kiinni lasikaappiin. Minä olen tulossa. Ja tämä on sukuni Tamalasta minuun: Miehet siittivät naisiaan ja nämä kantoivat ja synnyttivät poikia, jotka siittivät naisiaan, jotka kantoivat ja synnyttivät poikia. Äiti: - Kyllä minä Harri ymmärtäisin, jos sinä lukisit sellaisia roskalehtiäkin. Mutta. Miten minä sen sanoisin. Kun minä siivosin sinun laatikoitasi, niin kun ne näytti niin sekaisilta, niin minä löysin nämä kaikki Kalevalat ja nämä muut kirjat. Mitä näitä on, en minä näistä ymmärrä. Ja nämä piirustukset, nämä miehet ja hevoset. Ja tämä jonka sinä olet varmaan repäissyt jostain kirjaston kirjasta, tämä Lemminkäinen saapumassa Pohjolan häihin. Mikä Lemminkäinen? Ei ne kuulu enää sinun ikääsi tällaiset. Minä luin Arkipäivän psykologiasta. Mitä sinä katsot noin?
Mikä Lemminkäinen?
(Sen päivän aamuna, jona presidentti Nixon astui virkaansa juhlavin menoin, Leo myöhästyi töistä. Autotallin oven edessä makasi jäätynyt pultsari. Näin ikkunasta kuinka talonmies kieritti ruhoa Leon sormen osoittamaan paikkaan. Saksan tunnilla oli pakko nousta ja juosta käytävään, mutta oksennus tuli kesken. Tunti istumista oppitunnin häiritsemisestä ja kymppi vahtimestarille siivouksesta. Ei pitäis tulla krapulassa kouluun, myhäili iltapäivällä Mukava Lehtori. Rippikoulussa rovasti käski tarkkailemaan taivaan lintuja, eivät ne kylvä eivätkä kynnä ja kuitenkin Herra huolehtii. Kotona Leo huusi istumisesta. Minä en ainakaan nimee tommoseen paperiin pane! Kas kun et kussu housuilles!
Olis pitänyt ottaa sut koulusta sillon kun jäit luokalles kolmannella. Taidat jäädä nytkin. Ja yöllä äidille: Eks sinä ole kotona sitä varten, että kattosit tota poikaa vähän. Voisit yhtä hyvin mennä töihin. Taikka, kuka tommosta mihinkään huolis kun ei edes poikaansa saa kuria. Kävin sulkemassa huoneeni oven hiljaa. Oli taas paha olla kuten aina, kun ei ymmärrä mistään mitään miksi kaikki menee niinkuin menee. Aloin lukea seuraavan päivän suomenläksyä: Aika on Ahtia sanoa, veitikkätä vieritellä. Ahti poika Saarelainen, tuo on lieto Lemmin poika, kasvoi koissa korkeassa luona armahan emonsa laajimman lahen perällä, Kaukoniemen kainalossa.)

(Ohoh, Lemminkäinen 1972)

Lähteitä ja viittauksia

Kanto, Anneli: Nyt otetaan miehestä mittaa. Teatteri 1985: 9

Pietilä, Arto: Sukellus suomalaisuuteen. Pellervo 1986: 4

Laine, Helena: "Erkillä oli rimaa hipovia juttuja". Satakunnan Kansa 7.5.2004