Virtanen, Irja
Elämäkertatietoa
Irja Virtanen on romaani- ja novellikirjailija, jonka tekstejä on myös antologioissa. Sota- ja pula-aika ongelmineen ovat tapahtumien taustana hänen proosassaan. Hän luo eläviä henkilöhahmoja ja tilanteita, joissa yksilöt pääsevät osoittamaan voimansa. Virtanen pyrkii näyttämään tuotannossaan, että ihminen voi ohjata elämäänsä valinnoilla ja reippaalla toiminnalla.
Novellikokoelmassaan Vaivainen kaikki kokee Virtanen kuvaa humoristisesti maalaiskylää. Romaani Kenttäharmaita naisia on tunnetuin hänen teoksistaan. Siitä otettiin uusi painos 2006, aikana jona sota-aikaa tarkasteltiin eri kannoilta. Romaani pohjautuu Virtasen kokemuksiin, ja se esittää lottien arjen raskaaksi ja työntäyteiseksi. Hurraaisänmaallisuus karisee rintamaoloissa, mutta naiset ovat uutteria ja tekevät velvollisuutensa. Virtanen ei ihannoi lottia eikä sotilaita, ja hän osoittaa, että heitä oli monenlaisia. Hän tuntee aihepiirin, sillä hän oli toiminut lähes kolme vuotta radistina Itä-Karjalassa.
Punaiset kengät kertoo muuramelaisesta Lähteelän talosta. Kulkija Maailman Manasse esittää kirjassa ajatuksen, että Jyväskylästä tulisi Euroopan pääkaupunki. Harjulle nousevasta palatsista hallittaisiin Eurooppaa, jolla olisi yhteinen hallitus ja kuvernööri.
Sylva kuvaa tomeraa nuorta naista, joka onnistuu auttamaan vanhempiaan näiden vaikeuksissa. Romaanissa Henkilöjuna 422 tapahtumien ja sävyjen vaihdos arkisista hurjiin selittyy päähenkilön valvomisella ja kuumeella. Salapoliisiromaani Kuollut kuin kuningatar Anna on vauhdikas ja täynnä yllätyksiä.
Irja Virtanen kuuluu Keski-Suomen Kirjailijoiden perustajiin ja oli yhdistyksen ensimmäisessä johtokunnassa. Yhdistyksen tuli aluksi kehittää jäsentensä ammattitaitoa ja valvoa heidän etujaan, ja se oli maakunnassa vastapaino pääkaupunkilaisena pidetylle Suomen Kirjailijaliitolle.
Katriina Kajannes
Novellikokoelmassaan Vaivainen kaikki kokee Virtanen kuvaa humoristisesti maalaiskylää. Romaani Kenttäharmaita naisia on tunnetuin hänen teoksistaan. Siitä otettiin uusi painos 2006, aikana jona sota-aikaa tarkasteltiin eri kannoilta. Romaani pohjautuu Virtasen kokemuksiin, ja se esittää lottien arjen raskaaksi ja työntäyteiseksi. Hurraaisänmaallisuus karisee rintamaoloissa, mutta naiset ovat uutteria ja tekevät velvollisuutensa. Virtanen ei ihannoi lottia eikä sotilaita, ja hän osoittaa, että heitä oli monenlaisia. Hän tuntee aihepiirin, sillä hän oli toiminut lähes kolme vuotta radistina Itä-Karjalassa.
Punaiset kengät kertoo muuramelaisesta Lähteelän talosta. Kulkija Maailman Manasse esittää kirjassa ajatuksen, että Jyväskylästä tulisi Euroopan pääkaupunki. Harjulle nousevasta palatsista hallittaisiin Eurooppaa, jolla olisi yhteinen hallitus ja kuvernööri.
Sylva kuvaa tomeraa nuorta naista, joka onnistuu auttamaan vanhempiaan näiden vaikeuksissa. Romaanissa Henkilöjuna 422 tapahtumien ja sävyjen vaihdos arkisista hurjiin selittyy päähenkilön valvomisella ja kuumeella. Salapoliisiromaani Kuollut kuin kuningatar Anna on vauhdikas ja täynnä yllätyksiä.
Irja Virtanen kuuluu Keski-Suomen Kirjailijoiden perustajiin ja oli yhdistyksen ensimmäisessä johtokunnassa. Yhdistyksen tuli aluksi kehittää jäsentensä ammattitaitoa ja valvoa heidän etujaan, ja se oli maakunnassa vastapaino pääkaupunkilaisena pidetylle Suomen Kirjailijaliitolle.
Katriina Kajannes
Tekstinäyte
Olivatko lotat ehkä jotakin sellaista, mitä kukaan ei pohjimmiltaan hyväksynyt. Miksi sellainen järjestö siis oli olemassa? Ja hän kun oli luullut olevansa oikeassa.
[Kenttäharmaita naisia, Tammi 2006/1956, s. 215]
[Kenttäharmaita naisia, Tammi 2006/1956, s. 215]