Hakalahti, Niina

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Tiina Makkonen / Tammi

On sama kuin

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Ammatti

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

aforismikokoelmat
runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Kirjailijan omat sanat

Rakastan kirjoittamista. En erottele kirjoittamisen eri puolia, vaan nautin kirjoittamisen maailmassa vaeltelusta. Kirjoittajuus on minulle yhtä tärkeää kuin kirjailijuus. En ole koskaan ollut päätoiminen kirjailija, vaan aina sivutoiminen. Kutsun itseäni kirjallisuuden sekatyöläiseksi, koska työni käsittää niin monenlaista kirjoittamisen ja kirjallisuuden alan hommaa.

Kolmen runokirjan jälkeen olen uskaltautunut tarinan, romaanin maailmaan. Runo ja proosa kertovat tarinoita aivan eri tavalla. Niin runoissa kuin proosassakin yksi keskeinen teemani on elämän kaoottisuuden ja absurdismin tutkiminen ja ihmetteleminen. Nimenomaan sen ristiriidan, että elämä ei ole hallittavaa, vaikka me rationaalisesti sitä suunnittelemmekin. Mielen tulee eräs Martti Lindqvistin ajatus: "Puoliksi suunniteltu on hyvin tehty."

Vaikka jokainen kirjailija taatusti käyttää hyväkseen oman elämänsä materiaalia ja kokemuksia, on etäännyttäminen todella tärkeää. Asioiden liioittelu ja vähättely ovat molemmat hyviä keinoja kirjoittajalle. Oscar Wilde sanoi: "Jos taide menettää kuvitteellisen instrumenttinsa, se menettää kaiken". Natalie Goldberg taas on puhunut osuvasti yksityiskohtasiirrännäisistä. Kirjailija nappaa yksityiskohtia arjesta ja siirtää niitä toiseen tarinaan, fiktiiviseen.

Ironia ja huumori ovat minulle tärkeitä keinoja vakavienkin asioiden ilmaisemiseen.


MAKUASIOITA:

Unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset: mm. Sirkka Turkan runot, Astrid Lindgrenin monet kirjat, esim. Veljeni Leijonamieli.

Bachin kaksoisviulukonsertolla oli tärkeä osuus klassisen musiikin avautumisessa.

Chagallin maalaukset ovat auttaneet pääsyä myös runojen maailmaan.

On niin paljon hyvää ja kaunista.

Fiktiivinen henkilö, johon voisi samaistua: Tatu ja Patu, Havukaisen ja Toivosen kuvakirjojen hahmot.

Asiat ja ilmiöt, jotka ärsyttävät:

Turha oman kiireen korostaminen niin, että mitä kiireisempi sitä tärkeämpi.

Taiteilija-elämän ympärillä sitkeästi roikkuvat myytit (hienoa, eksoottista, boheemia).

Elämäkertatietoa

Syntynyt
19.8. 1966 Oulu

vanhemmat taidemaalari Juhani Hakalahti ja toimistonhoitaja Iiris Hakalahti

opinnot:
Oulun yliopistossa FM-tutkinto (1993), pääaine kirjallisuus, sivuaineet Rooman kirjallisuus, aate- ja oppihistoria, lisäksi aikuiskasvatus -ja kirjallisuusterapiaopintoja

Ammatti
Kirjailija, toimittaja, kouluttaja: Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaavana läänintaiteilijana 1994-97, Pirkanmaan kirjallisuuden läänintaiteilijana 1998-2002, Viita-Akatemian vastaava opettaja vuodesta 2006.
Free lancerin työnkuva on laaja: kirjoitus- & kijallisuusalan työtä, mm. Aamulehden kriitikko, verkkojulkaisu Kiiltomadon toimituskunnan jäsen, tuntiopettaja esim. Jyväskylän yliopistossa & Oriveden opistossa.

Kirjailijan asuinpaikat
Asunut Oulussa vuosien 1966-1991 välisenä aikana. Asuu nykyään Tampereella.

Naimisissa, puoliso Mouhannad Ismail, kaksi poikaa

Palkinnot: Halla & Yö -lyriikkakilpailu, 1. p. 1990
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1994 ja 1997
Olvi-säätiön kirjallisuuspalkintoehdokkuus 1997

Niina Hakalahti on tamperelainen kirjailija ja Viita-Akatemian opettaja. Kirjailijana hän debytoi runokokoelmalla Nainen repii palan oranssia v. 1990. 2010-luvulla hänen tuotantonsa käsittää runokokoelmien lisäksi romaaneja aikuisille ja lapsille, tekstejä sävellyksiin, kirjoituksia julkaisuissa ja lehdissä ja käännöksiä.

Niina Hakalahti ilmoittaa vastaavansa kliseisesti kysymykseen, miksi hän ryhtyi kirjailijaksi. "Kirjoittaminen valitsi minut."
"Ainakaan toistaiseksi en ole voinut harjoittaa kirjailijan ammattia päätoimisena, ja näin ollen kirjailijan työ on yksi monista töistä. Rakkain kuitenkin."
Arki, sen kauneus ja mystiikka innostavat Hakalahtea kirjoittamaan. "Varsinkin uudemmissa teksteissä lähtökohtana on myös elämän hallitsemattomuus ja se inhimillinen illuusio, että elämää voisi hallita."
Niina Hakalahti on vasta kirjoittamisensa alussa. "Uusin teksti on aina itselle kiehtovinta."
Sirkka Turkan ja Ilpo Tiihosen maailmat kiehtovat runoilijaa. "Kotimaisista prosaisteista absurdistit, mm. Juhani Peltonen. Itselle tärkeitä teoksia löytyy paljon. Yksittäiset runot monilta. Ulkomaisista vielä Neruda ja Garcia Márquez."

Hakalahti näkee pirkanmaalaisuuden myönteisenä. "Oulusta tulleena on yleensäkin kiehtovaa olla itselle alunperin vieraassa ympäristössä. Uskon, että sillä on positiivinen vaikutus kirjoittamiseen."

Niina Hakalahti on osallistunut Valkeakosken Voipaalan taidekeskuksessa v. 2003 mielenkiintoiseen taidenäyttelyyn, jossa pohdittiin kuva- ja sanataiteen välisiä yhteneväisyyksiä ja eroja, "kuvan kertomuksellisuutta ja runon tilallisuutta. -- Kolme runokokoelmaa julkaissut Hakalahti lähti etsimään uutta tapaa julkaista runoja ja noukki teksteilleen visuaalisen muodon suoraan arkielämästä.

- Valitsemalla runojen kehyksiksi arkisen pyykinkuivauksen halusin sanoutua irti ylevyyden painolastista runoudessa. Ylevyydelläkin on toki paikkansa, mutta niin on naurulla, ironialla ja naiiviudellakin", Hakalahti sanoo. (AL 30.9.2003, Sirpa Rauhaniemi)

Otsikolla "Harvoin tarjolla näin hauskaa romaania" kirjoittaa Suvi Ahola Helsingin Sanomissa Hakalahden v. 2008 ilmestyneestä romaanista Uimataito. "Ouluun sijoitetussa romaanissa on monta elementtiä, jotka tekevät siitä todenmukaisen ja ajankohtaisen, suorastaan yhteiskunnallisen. Yksi on maaseudun ja kaupungin ristiriita, josta urbaani konsultti ei pääse eroon. Toinen on maahanmuuttajaväestön kasvu - kahden pizzamiehen Ahmetin ja Mahmoodin kaltaiset elävät ja hengittävät henkilöt ovat romaaneissamme yhä harvinaisia. Kolmas on yleinen elämänhallinnan puute, jota nykytaide usein kuvaa karnevalisoimalla. -- Romaanin rakenne on nykyisin muodikas toisiinsa kietoutuvien kohtaloiden vyyhti, joka selkiytyy sillä, että dialogivaltainen teksti on niin havaitsevaa, lakonista ja iskevää." (Helsingin Sanomat 20.3.2008, Suvi Ahola)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Runokokoelmat:

Nainen repii palan oranssia (1990)
Ole sinä voinvärinen (1993)
Jotkut ja toiset (1997)

Romaanit:

Hengenahdistusta (2004)
Uimataito (2008)
Aavasaksa (2010)

Lastenromaanit:
Tuukka-Omar (2010)
Ylämummoon, Tuukka-Omar! (2011)

Osallistumiset antologioihin, kokoomateoksiin ym:

Pitäiskö kiittää (nuorten omat runot -antologia) (1981)
Oma kieli 6, äidinkielen oppikirja (1982)
Oliver Kohlenbergin sävellys "Niin että tule takaisin", Op. 32, mezzosopraanolle ja pianolle (1990)
Oulun läänin taidetoimikunnan viisivuotiskalenteri (1993)
Oliver Kohlenbergin sävellys "Sinun luo tulin" (1994)
Amnesty Internationalin kalenteri (1996)
Runo osana Vassili Reskalenkon seinämaalausta, Merikosken koulu, Oulu (1996)
Juhani Hakalahti: näyttelykuvia 1958-1997, tekstit: Niina Hakalahti ym (1997)
Optimisti-lehti 1997 / vastaava toim. Niina Hakalahti
Käännän sammalta / runo teoksessa "että iloni olisi tuuli joka kantaa" (Mummon kammari 2004)
Runo vieköön [runoja nuoruudesta] / toimittanut Kari Levola (2009)

Runopyykki, Vieraanvaraisuuksia-näyttelyssä Voipaalan taidekeskuksessa Valkeakoskella v. 2003

Tietokirjallisuus:

Kirjoittajaohjaajan tukipaketti, yhdessä Taija Tuomisen kanssa (1996)
Hämeen läänin kuntien kirjallisen elämän tilanne (1996)
Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus /toimittaneet Marjo Mela ja Pirjo Mikkonen (2007)sis. Hakalahden artikkelin: Kotimainen maahanmuuttajakirjallisuus

Suomennokset:

Goldberg, Natalie Luihin ja ytimiin : kirja kirjoittajille / suom. Niina Hakalahti ja Jyrki Tuulari (2004)
Goldberg, Natalie Lukeva mieli :tekstin arkkitehtuuria etsimässä /suom. Niina Hakalahti ja Jyrki Tuulari (2006)


Muuta tuotannosta (kirjailijan omin sanoin):

Kirjojen lisäksi on paljon sekalaista, itsellänikään ei ole kaikista enää tietoa. Oliver Kohlenberg on säveltänyt runojani, sävellys Niin että tule takaisin, Op. 32,1990, mezzosopraanolle ja pianolle. Myös Ilari Laakson sävellyksiä, ensiesitys Tampereen konservatoriolla 2002.

Kokoelmien runoja on julkaistu eri antologioissa, mm. Juhlat lähestyvät (Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 1998), Runo näytä hampaasi (WSOY, 2004) & monissa oppikirjoissa, mm. Kielikuvia 1, 1994. Nuoruuden syntejä löytyy kirjasta Pitäiskö kiittää, 1981.

Olen kirjoittanut runon osaksi Pirkkalaiskirjailijoiden yhteisteosta, joka on kaiverrettu kiveen Tampereen keskustorille.

Yksi runoni on osana Vassili Reskalenkon seinämaalausta (Oulu, Merikosken koulu).

Tilausruno antologiaan Että iloni olisi tuuli joka kantaa (Mummon Kammari, 2004).

Tilausrunoja taidekirjaan Näyttelykuvia (Pohjoinen & Oulun taidemuseo).

Mukana julkaisussa Vieraanvaraisuuksia, joka on Kuva & Sana-projektin
näyttelykatalogi. Kuva & Sana -projekti oli kirjailijoiden ja visuaalisten
alojen taiteilijoiden työryhmän. Projektin näyttely avattiin syyskuussa 2003 Voipaalan taidekeskuksessa. Olin mukana näyttelyssä tilataideteoksella
Runopyykki.

Ideoin & perustin työryhmän, (jossa siis itse olin mukana) maahanmuuttajien antologian julkaisemista varten. Pirkanmaan taidetoimikunta julkaisi Hedelmät jotka eivät tuoksu ruudille-kirjan (toim. Harri Istvàn Mäki) v. 2000.

Olen julkaissut Hämeen taidetoimikunnan julkaisusarjassa Kirjoittajaohjaajan tukipaketin yhdessä Taija Tuomisen kanssa (1996) sekä olen artikkelilla mukana toisessa sarjan julkaisussa Lastenkulttuuriprojektin loppuraportti ja opetussuunnitelma (Hakalahti-Hassi-Koskiniemi-Lampela), myös v. 1996.

Tieteellinen artikkeli: Fabrizio Garronen tuho - Francesca Durantin
patriarkaalisen mies-ja naiskuvan revisiot ilmestyi Oulun yliopiston
julkaisemassa artikkelikokolemassa Hullu herttuatar ja muita naisia -
Sukupuolen konstruointia naiskirjallisuudessa (1995).

Esseeteoksen käännös yhdessä Jyrki Tuularin kanssa: Natalie Goldberg: Luihin ja ytimiin (2004) KVS.

Tekstinäyte

Jotakin surullista tässä päivässä
lapsi kysyy, miten hiukset tehdään, en osaa vastata,
en ymmärrä paljon, en hiuksia, en lentämistä, en sitä, että lentoemäntä vanhenee

Katselen lasin takaa parveketomaatin kamppailua,
tomaatilla on lokakuu, kuoleman kuukausi, sen kalenteri loppui silloin

Lapsi sanoo: älä suutu, saisko pullaa, sellaisia toiveita,
ei niin vaikeita toteuttaviksi
ehkä tässä sittenkin on jokin mieli
ehkä vielä poimitaan tomaatteja, pieniä armopaloja,
kuunnellaan niiden punaisia lauluja, antaudutaan haikeudelle kokonaan


(Aiemmin julkaisematon, esitetty Kerho4:n järjestämässä kirjallisuusillassa Tampereen Telakalla 5.4.2005)
Ote tuotannosta: runo Rakastavaiset, teoksessa Jotkut ja toiset (1997)

Rakastavaiset

Vaikka rakastavaiset yrittävät
kätkeytyä ihmisjoukkoon,
he paljastuvat.

Rakastavaisten ympärille
ilmestyy näkymättömiä
karhuja, ahmoja ja jäniksiä,
jotka huokailevat,
hierovat käpäliään
ja lämmittelevät tulen ääressä.

Lähteitä ja viittauksia

Kirjat:

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 7. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2010.

Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010)

Lehtiartikkelit:

Aamulehti 18.3.2003, Niina Hakalahti: Oivalla elämäsi kirjan avulla (alakerta-artikkeli kirjallisuusterapiasta ja luovasta kirjoittamisesta)

Aamulehti 30.9.2003, Sirpa Rauhaniemi: Runot löysivät kaverikseen pyykkinarulla roikkuvat vaatteet
(Niina Hakalahden haastattelu Voipaalan taidekeskuksen (Valkeakoski) taidenäyttelyn yhteydessä v. 2003)

Kirjastolehti 2002:1 s. 8-9, Ritva Hokka-Ahti: Runo ja musiikki hoitavat ihmistä (Niina Hakalahden ja Kimmo Lehtosen haastattelu aiheesta kirjallisuus- ja musiikkiterapia)

Elämän hallinnan hassua ja haikeaa harjoittelua / Pertti Julkunen; [kuva:] Marja-Leena Hukkanen / Kirjain 2008: 3 , s.129

Lapsiaikuisesta oikeaksi aikuiseksi / Liisa Ängeslevä/Elämäntarina 2004:3, s.53

Ahmet perusoululainen: Niina Hakalahti nauraa vihertävälle muotikielelle ja pohtii maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa / Pertti Julkunen Kansan tahto 5.3.2008, s.12

Salaviisasta ihmissuhdekinaa / Juhani Rantala / Kansan tahto 18.8.2004, s.8

Aistit valppaina / Eero Isomursu / Kansan tahto 31.10.1990 , s.12 / Sanomalehti
Runo vaatii lukijan, muuten se ei ole runo / Kansan tahto 7.7.1990, s.11

Runo tutkii, runo löytää: Onko runo ajan peili (Sallamaan ja Hakalahden runokokoelmien esittely) / Vesa Heikkinen / Oulun ylioppilaslehti 24.10.1990, s.10-11

Pohjoissuomalaisuus säilyy aina mukana : esikoisromaaninsa julkaissut Niina Hakalahti / Sari Arffman / Oulun sanomat: puolueeton aluelehti Oulun talousalueelle 2004:33 , s.6

Runollinen arki (Niina Hakalahden haastattelu) / Susanna Pakkanen / Oulun sanomat: puolueeton aluelehti Oulun talousalueelle 1997:10 , s.4

Harvoin tarjolla näin hauskaa romaania / Suvi Ahola; [kuva:] Reijo Hietanen/Helsingin sanomat 20.3.2008, s. C 3

Parisuhteen poreita / Päivi Lehtinen / Helsingin sanomat 17.10.2004, s. C 2

Taistelu taiteilijamyyttiä vastaan : Niina Hakalahdelle elämä on yhtä aikaa koomista ja traagista / Ulla-Maija Heikkilä Suomenmaa 25.4.2005, s. 10-11

Kertomus känkkymaailmasta / Katariina Parhi / Kaltio: pohjoissuomalainen aikakauslehti 2008:1, s. 48

Ihmissuhdesoppaa hopealusikalla / Tiina Timlin Kaltio: pohjoissuomalainen aikakauslehti 2004:5, s. 236

Romantica ja Erotica elävät Hakalahden runoissa räiskyvällä tavalla / Risto Kormilainen Kaltio: pohjoissuomalainen aikakauslehti 1997: 5, s. 181

Lupaava esikoisrunokokoelma / Risto Kormilainen Kaltio: pohjoissuomalainen aikakauslehti 1990:5, s.196

"Keltainen minussa rimpuili" (Niina Hakalahden esikoiskokoelman arvostelu) / Kari Kemppainen / Liitto 11.6.1991, s.4

"Puissa näkyy jo uimapukujen silmut" / Marja-Riitta Vainikkala / Kaleva 23.5.1997, s. 21

Säekaupalla ilon vitamiinia / Arto Virtanen / Kaleva 27.9.1990 , s.15