Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Mendelin, Irene

Kuvatiedoston lataaminen
Kirjailijan muu nimi
Irene
Mendelin, Aina Irene
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Nimi
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Elämäkertatietoa


Kirjailijaesittely

Irene Mendelin (1864–1844) on ensimmäinen suomeksi runokokoelmia julkaissut nainen, ja lisäksi hän on aikansa naisvaikuttaja. Mendelin syntyi Saarijärvellä ja palasi sinne eläkeiässä, mutta pääosan elämäntyötään hän teki koulukaupungissaan Jyväskylässä. Tyttökoulun ja Helsingin jatko-opiston suoritettuaan hän työskenteli opettajana ja tullikamarin rahastonhoitajana.

Mendelinin runokokoelmat Koivikossa, Koivikossa II ja Lehtisiä koivikosta ovat laajoja, hiottuja ja rakenteeltaan tarkkaan harkittuja. Hän kirjoittaa henkisestä työstä isänmaan hyväksi, ystävyydestä, luonnosta, sallimuksesta ja korkeiden ihanteiden valaisemasta elämästä. Mendelin kuvaa myös Jyväskylää ja siellä tehtävää sivistystyötä. Hänellä on juhlarunoja ja säkeitä suomalaisille suurmiehille.

Mendelinin lyriikka on aatteelliselta sisällöltään snellmanilais-topeliaanista. Runon aloittaa tavallisesti luonnonkuva, josta siirrytään mietelmään. Poljento soljuu luontevana ja usein iskevänä, riimitetyt säkeet liittyvät toisiinsa kuin porras portaaseen.

Mendelin ja muiden valistustyö loi pohjaa maan itsenäisyydelle kohentamalla sivistystahtoa ja kansalaistaitoja ja lähentämällä eri kansanosia toisiinsa. Kirjailijana, kääntäjänä ja lehtien avustajana Mendelin osoitti suomen sivistyskieleksi, josta on vaateliaaseen käyttöön. Hän käänsi mm. J. J. Wecksellin ja Fredrik Cygnaeuksen runoja, ja lisäksi hän julkaisi lasten- ja nuortenkirjakäännöksiä.

Saarijärvi ja Jyväskylä muistavat Mendelinin, mutta kirjallisuushistorioista hän on monen naiskirjailijan tavoin liki unohtunut. Muistolaatta Paavontien varrella kertoo hänen Saarijärven ajastaan, ja Jyväskylän ajasta kertoo yliopistoalueen vieressä olevan kadun nimi Mendelininkatu. Kirjailija asui pitkään nykyisen Vanhan Tiilitalon kohdalla Kauppakatu 41:ssä olleessa talossa, jonka puutarha oli erityisen suuri ja kaunis. Hänen hautansa on Jyväskylän vanhalla hautausmaalla.

Katriina Kajannes



Opinnot: tyttökoulu Jyväskylä 1882, jatko-opinnot Helsinki 1893 .

Ammatti: Jyväskylän tullikamarin rahastonhoitaja 1893 - 1929.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Runot:
Runo Jyväskylän työväenyhdistyksen 10-vuotiseen vuosijuhlaan. [S.n.] 1898.
Juhlaruno : lausuttu Jyväskylän laulu- ja soittojuhlassa kesäkuun 14 ja 15 p. 1899. [S.n.] 1899.
Vepsäläiset : yksilö ja kansa : kehotus kansankirjallisuuden levittämiseen. Juhlaruno. Kansantajuisia esitelmiä toimittaneet länsisuomalaiset ylioppilaat 5. vihko. Länsisuomalainen esitelmätoimikunta 1899.
Juhlaruno Jyväskylän lyseon uuden talon vihkiäisissä 1 p. lokak. 1902. [S.n.] 1902
Runoja. Kansanvalistusseuran lehtisiä n:o 85. Kansanvalistusseura 1907.
Juhlaruno lausuttu nuorsuomalaisten arpajaisissa Viipurissa joulukuun 5 päivänä 1908. [S.n.] 1908.
Juhlaruno : lausuttu Suomen 27:n yleisen raittiuskokouksen avajaisissa Jyväskylässä kesäk. 10 p:nä 1909. [S.n.] [1909].

Suomennokset:
Agnes Vollmar, Pappila Harz-vuoristossa (10. painoksesta suom, Irene ja -ijo-). Keski-Suomen kirjapaino 1892.
Josef Julius Wecksell, Viisi runoa. Kansanvalistus-seuran lehtisiä 34. Kansanvalistus-seura 1894.
Fredrik Cygnaeus, Kolme runoa. Kansanvalistus-seuran lehtisiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1894.
Lars Stenbäck, Tytön rukous Skokloster Kuolemakuvaus Huokaus keväällä Aamu Vanhus. Kansanvalistus-seuran lehtisiä 35. Kansanvalistus-seura 1894.
Zacharias Topelius, Neljä runoa. Kansanvalistus-seuran lehtisiä 32. Kansanvalistus-seura 1894.
Stepanus Johannes Paulus Krüger, Presidentti Paul Kr%uuml;gerin elämänmuistelmat : hänen oman kertomuksensa mukaan (kirj. H. C. Bredell, Piet Grobler; painosta toim. A. Schowalter). Söderström ja K. 1902 - [1903]. Ilmestyi 4 vihkossa.
Adelheid Wette, Hänsel ja Gretel : satunäytelmä kolmessa kuvaelmassa. Suomen Kansallisteatteri 1903.
Arne Evensen Garborg, Kadotettu isä. Otava 1904.
Johanna Spyri, Pikku Heidi : kertomus Alpeilta (suom. korjannut). Nuorten kirjoja n:o 12. Otava 1905.
Clara Viebig, Nukkuva sotajoukko : romaani. Gummerus 1907.
Ernst Didring, Malmia : kuvauksia Pohjolasta : 2 : Miehet, jotka sen tekivät. Gummerus 1917.
Ernst Didring, Malmia : kuvauksia Pohjolasta : 2 : Vuoren laulu. Gummerus 1917.
Johannes Heimbeck, Suomen valkoisten mukana. Gummerus [1919].
Elin Wägner, Pohjoistullin tyttösakki : Elisabethin aikakirja. Gummerus 1919.
Frank Norris, Nuoruuden rakkautta. Gummerus 1923.
Johan Falkberget, Tunturin kiroissa. Gummerus 1925.
Mikkjel Fønhus, Noitahirvi. Gummerus 1926.
Ernst Lundquist, Kosto on minun... : romaani. Gummerus 1926.
Marie Corelli, Heidän suuri keväänsä : romaani. Gummerus 1928.
Agmes Sapper, Soittoniekan onnellinen perhe. Gummerus 1929.
Tekstinäyte
Metsäkävelyllä


Aamu on kaunis ja linnut ne laulaa,
Mäntymetsä se huminoi,
Sydänki sykkivi riemusta mulla,
Murhe täällä ei viihtyä voi.

Toivosta täyttyvi syömmeni täysin,
Voimaa, valoa siihen saa,
Toivoa tohdin ma maalleni taasen
Edistystä ja kunniaa.

Altapa soiden ja härmäisen hallan
Maamme noussut on kukkimaan,
Hurme ja nälkä ne kasvatti kansan
Omaan työhönsä luottamaan.

Työ, se on voima, mi suuria luopi;
Työhön kansani tottunut on,
Henkensä työllä se nostavi vielä
Suomen täytehen loistohon.

[Koivikossa, Otava 1893, s. 107-108]
Lähteitä ja viittauksia
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.