Tiihonen, Ilpo

Kuvatiedoston lataaminen
Katso video

 
 
Nimi
Tiihonen, Ilpo
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Muu tekijä, esim. toimittaja
Kirjailijan omat sanat
Empiiristäni

Runossa paikannimen mainitseminen on vahva tekijä. Nimestä tulee helposti kokoava runokuva, ehkä pääasia, kohtio, joka vetää äkkiä kaiken muun runon materiaalin puoleensa. Meillä on niin vahvat kliseekäsitykset paikoista, tai oikeastaan paikannimistä. Jos kirjoitetaan sana Beetlehem, Kosovo tai Helsinki, ne toimivat runossa periaatteessa samalla tavoin, laukaisevat heti voimaan tiettyjä perusasenteita. Samoin voi yksi henkilönimi silmänräpäyksessä kivettää huojuvan mielemme tiettyyn asentoon. Luther, Stalin, Marilyn, Mandela. Palvomme ja inhoamme erisnimiä, propreja. - Charles

Baudelaire asetetaan Pariisiin, Anna Ahmatova kuuluu Pietariin, eikä Arvo Turtiaisen helsinkiläisyyttä kukaan kiistä, mutta liian ahdasta on nimetä heidät kotiseutulyyrikoiksi. Baudelaire oli kirjoittaessaan kauneutta jahtaamassa, mutta enemmistö aikalaisista piti hänen runojaan iljettävinä. Nyt hän on kirjailijana klassikko. Hänen teesejään on että "koska kaikilla vuosisadoilla ja kaikilla kansoilla on ollut oma kauneutensa, meillä on väistämättä omamme". B:n mukaan kauneus muodostuu toisaalta ikuisesta, muuttumattomasta alkutekijästä, jonka laatua on äärimmäisen vaikea määritellä, toisaalta se muodostuu suhteellisesta ja olosuhteista riippuvasta alkutekijästä, johon kuuluvat esim. aikakausi, muoti ja ympäristö. Baudelaire huomautti että "Pariisin elämässä on runsaasti runollisia ja ihmeellisiä aiheita. Ihmeellinen ympäröi ja täyttää meidät kuin ilmapiiri, mutta me emme näe sitä". Hänen määrittelynsä mukaan runoilijan tehtävä oli tuo ihmeellisyys näyttää, ja hän korostaa että yllätys on olennainen osa kauneutta.

Minä väitän mielelläni että Helsingin Kallio on kaunis ja voin perustella sen, koska pidän kauneuden edellytyksinä ulottuvuuksia ja jännitteitä. Auvoinen rikkumaton idylli ei riitä, sen lisäksi tarvitaan arvaamattomuutta ja vaaraa, pelon momenttia, sitä ettei kaikkea tiedetä. Mahdollisuutta täydentää. Lähelle tuotua eksotiikkaa. Rikkonaisuutta. Valmis eli ehjä on passiivinen, mennyt, kuollut. Meitä ei niinkään kiinnosta miksi joku muotoili posliinikannun, mutta se miksi joku astian rikkoi synnyttää tarinan. Kauneus on kiinnostavaa. - Empiirinen runo nostaa rojua koholle, taivaisiin. Ikäänkuin väärään paikkaan.

Saattaisiko ranskalaisrunoilija tarkoittaa myös helsinkiläisiä väittäessään että 'ihmeellinen ympäröi meitä'? Voisiko ihmeellistä olla myös Helsinginkadulla Helsingissä? Tuo katu on hyvä kohde koska se ei hillitse itseään, ei pysy sisällä vaan on nähtävissä. Se on jo fyysisesti pitkä matka jalankulkijalle. Maantieteelliset ääripäät ovat Ooppera ja Kurvi. Helsinkiläiset mieltävät heti ettei ulottuvuus ole pelkästään maantieteellinen: molemmissa päissä pidetään kovaa ääntä mutta laatusisällöt poikkeavat toisistaan. Katuoopperan libreton aineksia olisivat Olympiastadion joka merkitsee huipputason viihdettä ja maineikasta kansallista historiaa, assosiaatioita pienen kansakunnan pitkään kamppailuun, Kaupungin puutarha eli kasvitieteellista eksotiikkaa, viittauksia koko maailmaan ja planeetan elintärkeisiin teemoihin, Töölönlahti, paratiisi liejun ja kunnallispoliittisten riitojen sylissä, joutsenet ja apulaiskaupunginjohtajat kelluvat vierekkäin, sitten rautatie, fyysinen ulottuvuus kaikkialle Suomeen, rankkaa teollisuutta eli rautaa ja sähköä, kiskot lävistävät alueen nimeltä Linnunlaulu, on Diakonissalaitoksen sairaala, syntymisen ja kuolemisen dimensio, viittaus laupeuteen mutta kovat yksityissairaalan hinnat, ilotyttöhuoltoa ja terminaalihoitoa, oma kappeli vastapäätä Linnanmäen huvipuistoa ja sen kummitusjunaa, maailmanpyörää ja vimmattua halua irtautua maasta pientä maksua vastaan, Josafatin kalliot eli keidas köyhillekin ja samaan aikaan himoittu gryndauskohde, hyvä paikka juoda kaljaa ja nimessä raamatullinen viittaus, Urheilutalo, nyrkkeilyä ja muuta päätä pehmentävää, Teatterikoulun elämäntutkimusta rajatussa tilassa, hotelli jota venäläisetkin suosivat, Brahen kenttä jonka heikoilta jäiltä muuan kirjailijakollega eräänä yönä oikeaoppisesti kieri ja pelastui, Työväenopisto eli tietämisen halun iso viuhka, kirjava sakki ihmisiä, toisilleen outoja joita navigointi tai kantonilainen keittiö yllättäen yhdistää, ravintola Roskapankki joka jo nimellään kertoo kalliolaisesta ironiasta ja sitä kautta kaupunginosan yhtenäisyydestä, ravintola Tenkka eli ääneen toimiva kansanrunousarkisto, putiikkeja, käytettyjä housuja joilla on istuttu tuleen, käyttämättömiä joissa liekit kenties vielä syttyvät, ehkä joku agentuuri joka tuo sätkäpaperia konttilaivoissa Suomeen, Harjutorin hurjat nurkat ja sauna joka tarjoaa limonadia ja kuppausta, satoja koteja joiden äänet, hajut ja vahakankainen kimallus valuu kadulle asti, ja vihdoin Kurvi, sekä liikenteen että monen ihmisen elämän suuri jos nyt ei kovin monumentaalinen solmiutumiskohta.
Elämäkertatietoa
Ilpo Tiihonen on syntynyt Kuopiossa 1950. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Tiihonen aloitti opiskelut Helsingin yliopistossa 1972. Nykyisin hän on vapaa kirjailija. Runojen lisäksi Tiihonen on kirjoittanut lukuisia kuunnelmia, näytelmiä ja tv-näytelmiä.

Lukukeskus

---

Ilpo Tiihonen syntyi 1. syyskuuta 1950 Kuopiossa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Tiihonen aloitti opiskelut Helsingin yliopistossa vuonna 1972. Nykyisin hän toimii vapaana kirjailijana.
(WSOY)

vanhemmat postinhoitaja Esko Tiihonen ja postivirkailija Aino Väntsi

Valtion kirjallisuuspalkinto, 1981 Kalevi Jäntin palkinto, 1982 Rauhankasvatuspalkinto, 1989 Eino Leinon palkinto, 1991 Einari Vuorelan-runopalkinto, 1997 Savonia palkinto, 2005 Kirjallisuuden valtionpalkinto, 2005
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kirkas ja Pimeä, Alko 1988

Muisti, Helsingin Kaupunginmuseo, 1993

Poetrio : lue minulle, äänikirja, WSOY 2010

Artikkeli "Kallio ja taivaanranta" teoksessa Kirjailijan työmaat (Tammi 2007)

Kertomuksia:
Äh ylistää ulkoilmaa, Suomen luonto 1993: 6-7
Mestari Äh ja lunta Pönttövuorella, Suomen luonto 1993: 12

Helsingin empiriumi, teoksessa Sankarina Helsinki (Otava 2000)

Kuunnelmia:
Sortuma, Yleisradio 1983
Rehtori Kalkkisen rikos I-II, Yleisradio 1989
RosKiss, Yleisradio 1992

Librettoja ja musikaaleja:
Pietarin miilu, Yleisradio 1979
Reearuu, Helsingin kaupunginteatteri 1992
Angelika, Yleisradio 1993
Rämö, 2001

Näytelmiä:
Pihapuu, KOM 1976
Feenix eli Tohtori Kaikkitietävä, Penniteatteri 1980
Dyny, Penniteatteri 1981
Plottis, ja piste, Suomen Lasten Teatteri 1982
Kallion kimallus, Helsingin kaupunginteatteri 1990
Kolme kovista, 1991
Laulu Otavasta, Lahden Kaupunginteatteri 1996
Pieni rooli, Helsingin kaupunginteatteri 1997

Puheäänite:
Elävänä Bulevardilla, WSOY 1995 (kirjallinen äänilevy)

Englanninkielisiä käännöksiä Tiihosen runoista antologiassa Contemporary Finnish Poetry (Bloodaxe 1991).
Tekstinäyte
KAUNIITA KYSYMYKSIÄ

Tunnetteko tyhjän joka kolkuttaa ovelle?
Olitteko lounaistuulelle velkaa?
Tai jos käytitte Vivaldia väärin?
Painoitteko päänne pimeään ikkunaan silloin,
kun lepakko huusi nimeänne?
Entä oliko eilen syytä istua rappusilla?
Ja kuunnella mistä kantavat haukut?

Anteeksi että häiritsen, mutta oletteko
menossa jonnekin?
Sallitteko että sytytän kaupungin valot?
Kiinnostaako teitä ihmisten suunnaton määrä?
Entä lauseet yhden miehen suusta
tuulisella seisakkeella?
Missä olisi parasta odottaa?
Näettekö kuinka illan punerrus osuu
vastapäisen kirkon pyöreään torniin?

Välitättekö vähästä?
Tai edes jostakin siinä?

Arvostatteko maailman lunta?
Oletteko herännyt joen solinaan?
Mitä jos kaivaisimme sieniä hiekasta?
Tai jos pyytäisitte jotakin sumulta?
Onko tullut vastaan lapsikatras näkinkenkiä käsissään?
Vaivaako ilo?
Kuuletteko kuinka pienet sydämet hakkaavat
pimeässä metsässä!
Osaisitteko nimetä ihania ääniä
joita kukaan ei kuule?
Oletteko kannatellut turhaa kämmenellä?

Oletteko seissyt syysmyrskyssä kallioisella niemellä
silloin kun majakan valokeila viiden sekunnin välein
lyö päänne läpi,
ja samalla hetkellä aika on yhtä lyhyt?
Olenko tätä ennen antanut teille ohjeita?

Se mikä kannattaa, on ihan ohut rima.

Boxtrot (1998)
LUE VIELÄ

Mies, lue hänelle ääneen,
lue omalla äänelläsi
niin että menneen päivän paineet
laukeaa,
lue hänelle vuoteessa
niin että kieli keveästi nuolaisee
ja lauseissa
puristus hellittää ja riidat avautuu, raukeaa
Lue kieltä kosteaa
niin että ruumiin ummikoista
sanojen haparoiva tuntu
iholle juolahtaisi,
lue, mies
lue vielä niin,
niin että ääntäsi hän seuraa hämäriin
unten ullakoille, lauseen aallokoista
kohoaviin taivaisiin,
niin että musta yö on tuulta valveissaan
ja kaiken voitte kuulla kahdestaan
niin lue.

(Teoksesta Largo, WSOY 2004)
Lähteitä ja viittauksia
Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. BTJ, 2003.
Suomalaisia näytelmäkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa. Avain, 2010.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Holappa, Pentti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1981
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Itkonen, Jukka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Mäkelä, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • On sama kuin
    Mäkelä, Hannu, arvostelija
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1981
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Karjalainen, Elina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kuolinpaikkakunta
    Kuopio
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Kuopio
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kejonen, Pekka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Kuopio
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Kuopio
  • Andersson, Claes(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    mies
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Baltzar, Veijo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Kuopio
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Synnyinpaikkakunta
    Kuopio
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Niska, Heikki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • On sama kuin
    Karhusalo, Petri
  • Kankaanpää, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Helin, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Kuopio
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  •