Laakso, Toivo

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Kai Nordberg

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän saamat palkinnot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Hetki kerrallaan.

Elämäkertatietoa

Toivo Laakso (s. 1944) on opiskellut kansankorkeakoulussa ja työskennellyt muun muassa vahtimestarina, mainostaiteilijana ja kustantamovirkailijana. Vapaa kirjailija hän on ollut 1980-luvun alusta lähtien.

Laakson esikoisteos, runokokoelma, Epäkiitolliset näyt, ilmestyi vuonna 1966. Laakson tuotannossa on alusta pitäen erottunut aforistinen juonne: haastavasti tai yllättävästi oivaltavien, viisaasti toteavien, iloa, surua, surkuhupaisuutta, kauneutta kiteyttävien tokaisujen runous.

Lukukeskus

---


Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Keski-Suomen kirjailijoiden puheenjohtaja.
Keski-Suomen taidetoimikunnan varapuheenjohtajana.
Jyväskylän kulttuurilautakunnassa.

Palkinnot:
Sohwin kulttuuripalkinto 1997.

"Teoksissani on esillä keskisuomalainen luonto. Tärkeintä elämässä: oivaltamisen ilo."


Vanhemmat
ylikersantti Toivo Mäki ja siivooja Edit Laakso

Puoliso
piirtäjä Taina Järvinen 1969-

Koulutus
Lahden kansankorkeakoulu 1963-1964

Toivo Laakso on tuottelias lyyrikko, joka on kirjoittanut myös proosaa. Hän on ollut vapaa kirjailija 1980-luvun alusta. Laakso on vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisesti keskeisenä lyyrikkona.

Laakson lyriikka on kommentteja elämänmenosta ja kulttuurista, ja samalla se on oman polven kronikka. Sivussa olo ja vaivihkainen tarkkailu ovat tietoisia valintoja – monesti jopa niin, että mitä kipeämpi ja likeisempi on aihe, sitä enemmän etäisyyttä ja sitä keveämpi kynä. Laakso ei kuitenkaan asu norsunluutornissa, vaan hän kuvaa elämää sen kaikilta kanteilta ja osaa sanoa asiat halkikin.

Laakso kirjoittaa ovelaa, keinoistaan tietoista lyriikkaa. Yllätys on hänelle lyriikan kieltä. Hän vaihtelee näkökulmaa, aikaa ja sävyä, nivoo toisiinsa eri yhteyksistä olevien käsitteitä ja kirjoittaa joskus aiheeseen näennäisesti soveltumattomalla tyylillä.

Laaksossa on ripaus anarkistia. Yhteiskunnasta hän murjaisee koko tuotannossaan rankasti, mutta hän häivyttää poliittisen identiteettinsä. Maailmaa asuttavat oikeudettomuus ja kaaos, eikä ihmisellä juuri ole turvaa itsensä ulkopuolella. Ote yhteiskunnallisiin joukkoliikkeisiin on Laaksolla skeptinen: vääryys ja kurjuus on ja pysyy. Suku ja sukupolvi, kirjailijan teema, osoittaa asioiden jatkuvuuden. Runouden tehtävänä on kuitenkin havahduttaa ihminen haluamaan muutosta.

Tuotantonsa eri vaiheissa Laakso ottaa käyttöön uusia näkökulmia ja ilmaisurekistereitä. Runo on hänelle dialogia ja tiivistettyä puhetta. Laakso kiteyttää sanottavansa, ja asteikko on toteavuudesta aforismiin ja luontevaan puheenomaisuuteen. Kokoelmissa on myös tarkoituksellisia pintaraapaisuja, banaaleja heittoja elämän banaaliudesta. Ne ovat samalla ironisia ja itseironisia kannanottoja runouteen ja sen keinoihin.

Epäkiitolliset näyt piirtää rohkeita metaforia maailman mielettömyydestä. Kun elää saat tuo esille sukupolven muistot ja kokemukset, joihin Laakso palaa myöhemminkin. Sukua ja muut teokset vyöryttävät runoihin suuren ikäluokan, jonka jäsenet sietävät ristipaineita tai sortuvat niihin. Groteski ja idyllin kaipuu vuorottelevat ihmismielessä, muistoissa ja kotikaupungin kuvassa, kuten osoittaa lyriikan lisäksi novellikokoelma Jumalten synty. Proosamonologi Viestejä äidiltä on vuoroon karhea, vuoroon hellä.

Katriina Kajannes


Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Runot:
Oodi Jyväskylälle (teksti; kuvat: Jussi Jäppinen). Sisä-Suomi 1987.
Kapa, Kapa 1985 - 1999 (runot). Näyttely 15.1. - 14.2.1999. Jyväskylän taidemuseo 1998.

Antologiat:
Maan ilmeet : Keski-Suomen kirjailijain runoantologia (toim. Laakso ja Juhani Salokannel). [Gummerus] 1976.
S vetki sryvajetsja zvuk : antologija pisatelei tsentralnoi Finljandii (perevod: Viktor Krivulin (stihi), Tatjana Tihmeneva (proza)). Pietari-säätiön julkaisuja 3. [Pietari-säätiö] 1994.
Kuolleet eivät kopioi : murhamysteerio (toim. Martti Pulakka). Atena 1996.
Pojat puhuvat pehmosia (toim. Vesa Niinikangas). Atena 1996.
Pojat lennättävät runon leijaa (toim. Vesa Niinikangas). Atena 1997.
Murha Paviljongissa ja muita juttuja kaupungin elämästä (toim. Teppo Kulmala ja Hannu Waarala). Jyväskylän kirjamessut [2007].

Toimittanut teoksen Edith Laakso, Tuokioita : runomuotoisia merkintöjä. Tori kustannus 1995.

Toimittanut useita antologioita:
Räppänä 1984 : [9] (toim.). Petäjäveden kansalaisopiston kynäilijäpiiri 1984.
Katselmus -94 : keskisuomalaisen lyriikan antologia (toim. Markku Laitisen kanssa). Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1994.
Katselmus '95 : hengellisen lyriikan antologia (toim. Markku Laitisen kanssa). Jyväskylän kaupunkiseurakunta : Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1995.
Katselmus '95 : keskisuomalaisen lyriikan antologia (toim. Markku Laitisen kanssa). Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1995.
Katselmus '95 : keskisuomalaisen proosan antologia (toim. Markku Laitisen kanssa). Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan julkaisuja 7. Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1995.

Valikoinut runot Matti Palmin kanssa runokilpailun sadosta teokseen Ikinahkaiset palkeet : Hankasalmi 125 vuotta -juhlavuoden runoantologia. Hankasalmen kunta 1997.

Tekstinäyte

Löytyi variksenmarjoja, lampi varjoinen läikehtii. Näkyy/
taivaan sirpaleita. Silmäsi peuran, suusi mustikansininen.//

Lankeaa raekuuro, veden velkaa maksetaan. Suojumalien/
silmät palavat, tähdet vastaan tuikkivat. Kahleistaan irti/
laihtuneet käyvät tietä.//

Täysi talo, ei seiniä, me siellä lehvien alla/
suut vastatusten, rannassa vene jolla tulimme.

(Teoksesta Kuin ensi kesä, Otava 2005)
Taivas oli kiehunut, aika ennen taivasta.
Rakkaus lohduta sinä! Tee kipeää, riuduta.
Oi mikä julma, upea peli!
Käsi on kuuma, kolvi,
yötä syövä soihtu lumella.
Rinnassa moikaa
punahehkuinen kello, vietti suurempi,
kuin kyky koskaan. Katsomme elämää
punaisen udun läpi, ja meistä kohoaa riutumuksen ääni.

Sattumien valtakunta (Otava 1995) s. 9