Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Mäkelä, Juhani

Kirjailijan muu nimi
Erikoisasiantuntija
Satunnainen matkailija
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
aforismikokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
aforismikokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
vitsit ja kaskut
Tyyppi
pakinakokoelmat
Elämäkertatietoa
Satunnainen Matkailija, Erikoisasiantuntija, Kumpula

Vanhemmat: veturinkuljettaja Veikko Mäkelä ja leikkaaja Laura Aho

Toimet:
Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n toimittaja 59-60
Suomen tietotoimisto 60-63
Viikkosanomien 63-65
Pirkan päätoimittaja 65-69
freelancer 69-73
Ylen TV 1:n toimittaja 73-94

Harrastukset:
uinti, Etelämeri, biljardi

Makuasioita:

Muun muassa seuraavista kirjoista muista erityisesti pitäneeni, joten uskallan suositella niitä muillekin:

Slawomir Mrozek: Elefantti, Sinclair Lewis: Babbit, Mark Twainin parhaat, Joseph Heller: Me sotasankarit, Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa, Roald Dahl: Oswald-eno, Frans G. Bengtsson: Orm Punainen sekä Rex Stoutin dekkarituotanto.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Matkaoppaita:
Satunnainen matkailija Paratiisisaarilla (Suomen matkailuliitto 1989)
Satunnainen matkailija mini-Euroopassa (Suomen matkailuliitto 1991)

Slangisanakirja:
Stadin snadi slangi (WSOY 1997)
Tekstinäyte
Vallan kahva

Mietin juuri, lämmittäisinkö saunan, kun taivaalta kuului outo suhahdus ja rannasta loiskahdus. Koirani Reiska rupesi haukkumaan vimmatusti.
Vietimme Reiskan kanssa iltapuhdetta mökillä. Se sijaitsi meren saaressa Lounais-Suomessa, Paraisilla. Pienessä saaressa ei ollut muuta asutusta, ja siksi vallitsi mukava rauha. Mantereelle kertyi venematkaa parin kilometrin verran.
Elettiin toukokuun loppupuolta. Taivas oli selkeä, ja laskevan auringon säteet kultasivat mäntyjen kyljet. Meri kimalteli tyynenä. Kauempana merellä uiskenteli rauhallisesti kyhmyjoutsen.
Olin tullut saarelle edellisenä iltana. Laittelin mökkiä kesäkuntoon. Vaimoni joutui jäämään kaupunkiin töiden takia. Ajattelin viipyä täällä muutaman päivän, kalastella ja puuhailla kaikessa rauhassa.
Reiska jatkoi haukkumistaan. Lähdimme rantaan. Vähitellen koiran ärhentely muuttui uikutukseksi, ja se jäi makaamaan maahan, kun minä kävelin vaatimattomalle laiturille, johon pieni perämoottoriveneeni oli kiinnitetty.
Laituria lähestyi vedessä hitaasti kummallinen alus. Se oli pallon muotoinen ja läpimitaltaan ehkä pari metriä. Se oli jotain kiiltävää metallia. Siitä sojotti lukuisia antenneja.
Se kolahti laituria vasten ja pysähtyi siihen.
Laitteen päältä aukeni luukku ja sisältä kömpi esiin vihreä olio, joka hypähti kevyesti laiturille. Se oli noin puolen metrin pituinen ja muistutti hieman ihmistä. Sillä oli kokoonsa nähden hyvin suuret silmät ja päässä ikään kuin lautasantenneja. Ne liikkuivat edestakaisin. Se ei mielestäni näyttänyt kovinkaan kauniilta: kädet olivat luonnottoman pitkät ja jalat liian lyhyet. Arvelin, että se oli varmaan humanoidi.
Vieras avasi hyvin pienen suunsa ja sanoi kimeällä äänellä:
- Oletteko te johtaja?
Hämmästyin, kun ymmärsin sen puhetta, sillä olin luullut sitä ulkomaalaiseksi. Niinpä kysyin:
- Puhutteko te tosiaan suomea?
Se sanoi hieman närkästyneenä:
- Tämähän on lingua universumia, jota kaikki ymmärtävät ja jonka taitajat ymmärtävät kaikkia kieliä. Mutta en minä tullut tänne puhumaan filologiasta, vaan kysymään, oletteko te johtaja.
- Minkä johtaja? Tämän saarenko?
- Ei kun maapallon tietenkin, sanoi olio.
- No, en taatusti ole. Työssäkään en ole koskaan päässyt edes osastopäälliköksi.
- Onko tuo sitten maapallon johtaja? kysyi olio osoittaen luonnottoman pitkällä kädellään arviolta kymmenen metrin päässä hiljaa uikuttavaa koiraani Reiskaa.
- Haha, johtaja? Koirako? Hei kuulkaa, en minä edes tiedä, onko maapallolla varsinaista johtajaa. En usko, että YK:n pääsihteeri on oikeastaan maapallon johtaja. Käytännössä Yhdysvaltain presidentti taitaa olla suurin pomo, mutta...
Olio keskeytti minut sanoen:
- No hyvä on. Te olette tästä lähtien maapallon johtaja.
- Minäkö?
- Niin, niin te juuri. Joku siihen tehtävään on nimitettävä, eikä minulla ole aikaa kierrellä etsimässä pätevintä. Te olette sopivin, koska satuitte olemaan paikalla.
- Kuka te olette?
- Minä olen Maailmankaikkeuden Hallitsijan erikoislähettiläs. Olen saanut tehtäväkseni katsastaa syrjäisiä aurinkokuntia ja tutkia, onko niissä elämää. Jos on, niihin on järjestettävä kunnon hallinto. Maapallon tilanne näyttää aika sekavalta. Nyt kun teidät on nimitetty sen johtajaksi, teidän on luotava tänne yhtenäinen ja hyvin toimiva hallitusjärjestelmä ja muutenkin saatettava asiat järkevälle ja rauhanomaiselle tolalle. Teillä on täydet valtuudet.
- Mutta miten muut ihmiset tietävät, että minä olen maapallon johtaja? Ihmiset ovat aika epäluuloisia.
- Ai niin, hyvä kun muistutitte, sanoi olento. Hän hypähti avoimesta luukusta kummalliseen pyöreään alukseensa ja palasi sieltä pian kädessään jokin esine. Hän ojensi sen minulle sanoen:
- Tässä on valtuutuksenne.
Se oli muovinen kortti, samantapainen kuin kela- tai pankkikortti. Siinä luki lingua universumiksi, jota minäkin ymmärsin:

Tämän kortin haltija on maapallon johtaja.
Hänellä on täydet valtuudet ja kaikkien on
toteltava häntä.
Maailmankaikkeuden Hallitsija


Vuoden 2000 käsikirja, 1999