Siro, Juha

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Kimmo Torkkeli / Like

Kirjailijan muu nimi

Siro, Juha Tapani

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Kirjailijan omat sanat

Kiitokset kaikelle elolliselle, jolla ei ole puhumisen lahjaa,
mutta kyky kommunikoida toisella tasolla.
Kiitokset Frankensteinin hirviölle ja hänen sukulaisilleen.
Dorian Grayn muotokuva ei koskaan kulu mieleni vinttikamarista,
aina kun kipuan sitä katsomaan näen itseni.
Kiitokset Tri Jekyllille ja Mr Hydelle, yhdessä ja erikseen.
Kiitokset Kafkalle ja kaikille yksinäisille. Kiitokset Pessoalle,
joka puolusti patetiaa, ja joka ainoalle runoilijalle, joiden sanat
antoivat minulle valon, levottomuuden ja lohdutuksen.
Kiitokset Ovidiukselle, jonka Muodonmuutokset ovat jääneet vähälle luvulle.
Silti kaikkien aikojen sanat ovat käytössäni ja talletettuina
maailmankaikkeuden geenipankkiin, jonka osakas olen.
Yoshida K:lle olen enemmän velkaa kuin eläville opettajille.
Kiitokset kaikille, jotka ovat uskaltaneet muuttua vain valitsemalla
hatun sijasta myssyn. Tai toisin päin.
Kiitokset kaikille muusille, jotka ovat monin tavoin jaksaneet kannustaa ja auttaa.
Kiitokset äidille ja edesmenneelle isälleni. Kymmenet kerrat teitä vihasin.
Viimein voin sanoa, että rakastan. Valitsin kaikkien joukosta juuri teidät.
Ellen niin olisi tehnyt, minä en olisi koskaan voinut olla Minä.

Makuasioita:
Mieluummin leipää ja kalaa,
talvella mieluummin punaviiniä, kesällä samoin,
mieluummin epävirallisesti ja ilman solmiota,
mieluummin jazzia, soulia, salsaa ja sonetteja, mieluummin
Tarkovskin Stalker, Seitsemän samuraita ja Avaruusseikkailu 2001,
mieluuummin Leonardo, Hopper, Duchamp, Schjerfbeck ja Salgado,
mieluummin Tranströmer, Turkka, Lorca, Pessoa ja Paz, Montaigne, Roth, Roy, Genet, Krohn ja Carpelan,
mieluummin avant garde ja arkkitehtuuri,
mieluummin meren luodolla ilman paitaa, mieluummin
virveli ja vaappu, mieluummin kalaa ja leipää.

Elämäkertatietoa

Juha Siro (s. 1951) on tamperelainen kirjailija ja graafikko. Hän toimii myös kirjallisuuskriitikkona ja kolumnistina. Siron esikoisrunokokoelma Vapaa pudotus ilmestyi vuonna 1998. Siron tuotantoon kuuluu sekä runoja että proosaa. Hänen teoksiaan on käännetty unkariksi ja englanniksi.
Lukukeskus

- - -


- Elämän tarkoitus esittelee varmaotteisen, sen kuuluisan oman äänensä löytäneen runoilijan. Sirolla tuo ääni muodostuu ainakin tavasta käsitellä metafyysisiä ja eksistentialistisia kysymyksiä helposti tunnistettavien arkisten asioiden kautta. Tyyliltään Siroa voisi luonnehtia vanhanaikaiseksikin, mutta ehkä osuvammin kuitenkin ajattomaksi. Mitään tunkkaista tai pönäkkää Elämän tarkoituksessa ei nimittäin ole. (TS 4.1.2003, Tuomo Karhu kokoelmasta Elämän tarkoitus v. 2002)

synt. 1951 Tampereella
nykyinen asuinpaikka: Tampere
perhesuhteet: naimisissa; tytär ja poika
opinnot: opiskellut kuvataiteita, kieliä, markkinointia ja luovaa kirjoittamista
ammatti: kirjailija
sivutoimet: graafikko; kirjallisuuskritiikkejä ja kolumneja, mm. Aamulehteen, Kiiltomatoon, kulttuurilehti Kirjoon

luottamustoimet, jäsenyydet: Grafia ry, Pirkkalaiskirjailijat ry, SARV (Suomen arvostelijain liitto), Suomen Kirjailijaliitto

palkinnot: Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto: 1999, 2001, 2003, 2008 ja 2010
Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto 2000,
Suomen Kirjailijaliiton palkinto vuoden parhaasta esikoisteoksesta 1998,
Palkittu Pirkanmaan kirjoituskilpailussa: 1994, 1995, 1996, 1997 ja 1998,
Lahden runomaratonin ensipalkinto 1995
Runeberg-palkintoehdokas 2009 romaanilla Marilynin hiuspinni

harrastukset: sanat, kuvat ja kalastus, yleinen uteliaisuus

Juha Siro kertoo, että hänellä on elämässän ollut mahdollisuus tehdä asioita, joista nauttii, ja kirjoittaminen on yksi niistä.
Omasta tuotannostaan hänen on vaikea mainita merkittävintä: "Ei kirjojaan voi itse määritellä. Jos joku rivi eloon jää – hyvä on. Mielenkiintoisin työ on aina keskeneräinen ja suurin ajatuskapasiteetti ohjautuu uuden kirjoittamiseen."

Siron tuotanto on otettu hyvin vastaan. Esikoiskokoelma Vapaa pudotus ilmestyi v. 1998 ja Jukka Petäjä arvioi kokoelmaa: "Runojen minä ei yritä valloittaa maailmaa ja kellistää todellisuutta selälleen, vaan hän pikemminkin hiljentyy kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään: hän kuorii tajuntaansa ja yrittää löytää vastauksen ikuiseen kysymykseen: kuka minä olen? Siitä seuraa myös toinen kiperä kysymys: miksi olen sitä, mitä olen?" (HS 11.11.1998, Jukka Petäjä)
"Kyky yhdistää helppoja, tuttuja aineksia ns. vaikeisiin eli paljon tiivistäviin, tarkkoihin runokuviin, on harvinainen ja ilmeisen harkittu. -- Vapaan pudotuksen valoisuus, lämpö ja ajatuksellinen kirkkaus on rauhallista ja harvinaista kotimaisessa runoudessa." (TS 17.9.1998, Sini Kiuas)

Vuonna 2000 ilmestynyt kokoelma Musta runokirja sai Olvi-palkinnon. Palkinnon perusteluissa kiinnitettiin huomiota kokoelman "ulkoisen hahmotuksen ja sisäistyneen kielen väliseen tasapainoon. -- Musta runokirja on kokonainen teos eikä vain kokoelma hyviä runoja. -- Tekijä hallitsee keinonsa ja pystyy toteuttamaan tavoitteensa. Eletty aika hahmottuu selkeästi, hetket aistitaan herkästi. Tulos on kypsää runoutta --." (TS 29.11.2000)

Marilynin hiuspinni -romaani oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 2009.

Kirjoittamisensa lähtökohdista Siro toteaa: "Kirjoittamiseen on intoa ja himoa – rivi riviltä ja lyönti lyönniltä aina uutta syntyy. Vaan kun ei ihminen yksin sanoista elä, syö leipätyö kirjoittamiselta aikaa ja mahdollisuuksia joskus kohtuuttoman tuntuisesti."

Itselleen tärkeinä kirjailijoina ja lukukokemuksina Siro pitää kaikkea lukemaansa. "Tärkeä on joka ainoa kirja, jonka lukemiseen on aikaansa uhrannut. Johonkin olen tarttunut jopa uudelleen – esimerkiksi Montaignen esseisiin tai Sirkka Turkan runoihin."

Pirkanmaalaisuutta Siro pitää itselleen tärkeänä, koska "edellisten sukupolvien henki ja elämä jättää jälkensä ihmisen lapsuuden maisemaan. Paikallisuus ja paikan tunne muokkaa väistämättä ihmisen identiteettiä. Vaikkapa Kokkolassa tai Kalkutassa kasvaneena olisin tyystin toinen mies."

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Runoteokset:
Vapaa pudotus (1998)
Musta runokirja (2000)
Elämän tarkoitus : [muodonmuutoksia] (2002)
Satakieli! : polyfonisia runoja (2008)

Romaanit:
Kuningatarperhonen (2004)
Saat toivoa kolmesti (2007)
Marilynin hiuspinni (2009)
Linnun muotokuva (2011)

Muuta:
Mot mot - Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2001 / toim. yhdessä Jouni Inkalan kanssa (2002)

"Mitä sinä naisesta tiedät", runonäytelmä Yleisradiolle 2005 yhdessä Tuija Välipakan kanssa.

Tekstejä eri kustantajien antologioissa v. 1995 lähtien.

Käännöksiä englanniksi ja unkariksi

Tekstinäyte


HETKELLISIÄ OLENTOJA

Jumalilla on vara valita muotonsa,
eikä minulle ole suuri synti muuttua koiraksi.
Kun häntä heiluu ja tarjoan tassua,
unohdan kateuden ja katkeruuden panssarin
jonka alle ei kukaan kyennyt kaivautumaan.

Olen lintukoira, kaunismuotoinen
ja tuliluontoinen, eikä minua saa syttymään
kuin into ja intuitio.

En uskottele, että olisin sinua parempi.
Hoidan omat tehtäväni
tietoisena ja kyselemättä kuin puiston penkki,
joka on unohtanut edellisen elämänsä
talven tuuliin huokaavana kuusena.

Paikkani on ulkona ja oven alla,
saan silitystä ja sormesi kaivautuvat korvani taakse.

Ja niin minä olen koira, kunnes rakkaus
on työnsä tehnyt. Sana vain.


Ote teoksesta Elämän tarkoitus (2002)



Klisettä ja lorua

Tämä on toivomus:
seuloa elämästä tarpeeton pois ja
päätyä siihen mistä aloitti.
Ja aloittaa uudelleen.
Tämä on rukous ja tunnustus:
Älä pelkää!
Oma itsesi voit olla vain sen varassa
mikä erottaa sinut muista,
ja kun alat etsiä sille tarkoitusta,
olet jo hukannut sen.
Tai voisihan kliseet ilmaista toisinkin,
silkan sattuman – tai sen,
että valitessasi et voi etukäteen
tietää mitä hylkäät:
Maalari maalasi taloa,
sinistä ja punaista. Illan tullen
sanoi hän: nyt minä lähden
tästä pelistä
pois.


(Teoksesta Satakieli! Polyfonisia runoja, Like 2008)

Lähteitä ja viittauksia

Mot mot: elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1998 / toim. Juhani Ahvenjärvi, Panu Tuomi (WSOY 1999)
Mot mot: elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2000 / toim. Olli Heikkonen, Mikko Rimminen (WSOY 2001)
Mot mot: elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2002 / toim. Markus Jääskeläinen, Seppo Lahtinen (WSOY 2003)
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi