Kalervo, Leo

Kuvatiedoston lataaminen

Kirjailijan muu nimi

Eklin, Leo Kalervo

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Koulutus tai tutkinto

Ammatti

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuunnelmat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

Kirjoittanut nimellä Leo Kalervo, oikea nimi on Leo Eklin.

Opinnot:
Suomen osuuskauppakoulu
Alkio-opisto

Harrastukset: kesäpaikan työt

Palkinnot:
Maakuntakirjailijat ry:n palkinto 1984.
Suomen kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 1984.

"Ensimmäinen kirjallinen työni oli Malttamaton nuoruus vuonna 1957. Keskisuomalaiset juuret kuultavat läpi tuotannon."
Leo Kalervo kuvaa laajassa romaanituotannossaan yhteiskuntaa ja lähihistoriaa maaseudun asukkaiden ja ensimmäisen polven kaupunkilaisten kannalta. Hän on kirjoittanut myös novelleja, kuunnelmia, draamaa ja artikkeleita sekä pohdintaa kirjailijan työstä.

Kalervo kirjoittaa sodan kokeneista ihmisistä ja heidän lapsistaan. Häntä kiinnostaa, miten äärimmäiset tilanteet muuttavat ihmistä. Useimmiten ponnistelu kasvattaa hänen henkilöittensä voimia, ja kodin henkinen perintö kantaa pitkälle. Kalervon kerronta on rauhallista ja varmaotteista, ympäristöt ovat kirjailijan hyvin tuntemia ja tapahtumilla on kokemustausta.

Nykyaikaistuvan maaseudun ja kaupungin asumalähiöiden elämänmenon kuvaajana Kalervo on tarkka, ja varsinkin keskisuomalaisen maaseudun esitys on lähes dokumentoivaa.

Kalervo kertoo sisukkaista ihmisistä, jotka haluavat tulla toimeen omillaan. He toteuttavat itseään tekemällä työtä. Aherruksen katkaisee joskus pakollinen toimettomuus, joka panee pohtimaan. Romaaneissa ovat vastakkain rehdit, sinnikkäät jokamiehet ja luikurimaiset pyrkyrit. Kilpailuhenki ja oman voiton maksimointi joutuvat ikävään valoon. Maatöissä näkee heti aikaansaannoksen laadun ja määrän ja ihmisen asenteen.

Moni romaanihenkilö kuuntelee sujuvasti maailmanparantajia mutta jättää näiden vouhotuksen omaan arvoonsa. Useimmat henkilöt katselevat Kalervon tuotannossa asioita luonnostaan eettiseltä kannalta: he puntaroivat oikeaa ja väärää ja kysyvät, mitä elämä heiltä odottaa.

Esikoisteos Malttamaton nuoruus kertoo sotaan vapaaehtoisena lähteneen nuoren kokemuksista tuberkuloosiparantolassa. Pyörille rakennetussa on aiheena rekkamiesten kiireinen ja kuluttava työ. Nimi Pelivara viittaa siihen, että aina tarvitaan pelivaraa: on oltava joustava ja mukauduttava uuteen aikaan.

Teoksessa Tuppisuu suomalainen keski-ikäisellä miehellä on selkeät mielipiteet ja paljon sanottavaa, kun hän avaa suunsa. Kiinnitys menneeseen vertaa toisiinsa rakentavaa talonpoikaista elämänmuotoa ja sodassa tapahtuvaa voimavarojen tuhoamista. Maa kuuntelee sinua kertoo sotien jälkeisestä identiteetin etsinnästä.

Syömäköyhä on romaani yksityisten asioittensa hoitelijoista 1930-luvulla, jolloin olisi tarpeen ottaa vastuuta isommista kysymyksistä. Itseäni jäljittämässä opastaa kirjailijan tuotantoon: Kalervo kertoo siinä vaiheistaan ja kirjailijan työstään.

Keskisuomalaisuus merkitsee Kalervolle leppoisaa suvaitsevuutta, rikasta kieliperintöä ja omaperäistä huumoria. Hänen mukaansa keskisuomalainen tulee toisten kanssa toimeen esimerkiksi työpaikalla, eikä mikään äärimmäisyys viihdy Keski-Suomessa.

Katriina Kajannes

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Näytelmät, kuunnelmat
Päivän tauot : kuunnelma. Yleisradio 1960.
Ilmestynyt myös teoksessa Suomalaisia kuunnelmia 1952-63. Osa 2 (toim. Jyrki Mäntylä). WSOY 1964.
Sadepäivän rapsodia eli kuunnelma siitä, miten eräs torstaipäivä kului vuonna 1962. Yleisradio 1964.
Esko on hyvä lähtemään : radiokertomus erään vapaaehtoisen vaiheista. Yleisradio 1965.
Mallia/22 : kuunnelma. Yleisradio 1966.
Etsijöitä : kuunnelma. Yleisradio 1968.
Iltamien jälkeen : kuunnelma. Yleisradio 1970.
Ilmestynyt myös teoksessa Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970-74 (toim. Solja Kievari). Otava 1976.
Ruotsinnos Efter dansen : hörspel (övers. Mauritz Nylund). Yleisradio 1971.
Zadig : [kuunnelma]. Yleisradio 1973.
Peltikatto : kuunnelma (dramaturgi: Solja Kievari). Ilmeitä isänmaan kasvoilla - Suomi 60 vuotta. Yleisradio 1977
Pihlamäkeläiset : [näytelmä]. [L. Eklin] 1981.
Elämän tositteita : kuunnelma (dramaturgi: Solja Kievari). Yleisradio 1982.

Tietokirjallisuus
Artikkeli Kultamitalikirjailija : [Urho Karhumäki] teoksessa Suomalaisia kirjailijoita : kirjailijat kirjailijoista (toim. Mirjam Polkunen ja Auli Viikari). Tammi 1962.

Muu tuotanto:
K. A. Fagerholm : [TV-ohjelma. Nauhoitus 17.3.1975, ensiesitys 4.5.1975] (viimeistellyt tekstin haastattelusta). Sarjassa Itse asiassa kuultuna. WSOY 1979.
Kalle Määttä : [TV-ohjelma. Nauhoitus 26.4.1978, ensiesitys 8.8.1978] (viimeistellyt tekstin haastattelusta). Sarjassa Itse asiassa kuultuna. WSOY 1979.
Lauri Aho : [TV-ohjelma. Nauhoitus 17.3.1975, ensiesitys 4.5.1975] (viimeistellyt tekstin haastattelusta). Sarjassa Itse asiassa kuultuna. WSOY 1979.
Päiviö Hetemäki : [TV-ohjelma. Nauhoitus 27.4.1978, ensiesitys 19.9.1978] (viimeistellyt tekstin haastattelusta). Sarjassa Itse asiassa kuultuna. WSOY 1979.
Elämän tositteita : kuunnelma (dramaturgi : Solja Kievari). Yleisradio 1982.
Elämän koulussa ym. novelleja [Äänite]. Suomen äänikirjat 1989.

Tekstinäyte

Liian kauan on Suomen kansa ihmetellyt, ja liian pieniä asioita, niin kuin nyt peltojen paketoimistakin. Piruako sitä ihmettelemään! Jos ruoka ei kansalle maistu, niin pellot joutaa pakettiin. Kyllä ne sieltä takaisin löytyy kun tiukat ajat palaa. Maa löytyy takaisin vaikka betonin alta, sillä on aikaa odottaa.
[Tuppisuu suomalainen, WG 3. painos, 1982, s. 231]