Perkiö, Pia

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Markku Mattila

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Ammatti

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat
runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kokoomateokset
runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

aforismikokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

näytelmät, kokoelmat

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Noin kymmenvuotiaana aloin kirjoittaa runoja pieniin vihkoihin, jotka ovat tallella, kuten kaikki sen jälkeenkin kirjoitetut runovihot ja päiväkirjat. Noin 12-vuotiaana, kun asuimme niin sanotussa asevelikylässä, aloin esittää runojani kylän ja myöhemmin myös muiden järjestämissä tilaisuuksissa kuten äitienpäiväjuhlissa, itsenäisyyspäivä-, juhannus- ja joulujuhlissa. Niihin aikoihin aloin tietoisesti haluta kirjailijaksi.

Työni on myös harrastukseni, joten työ- ja vapaa-aikaa ei oikein voi erottaa toisistaan. Yksi kodin huoneista on työhuoneeni. Aamulla kirjoittaminen sujuu vain äärimmäisessä tilanteessa; paras kirjoittamisaika minulle on ilta. Koska yleensä kirjoitan runoja, voin "kirjoittaa" missä tahansa, vaikka bussia odotellessa tai kotitöitä tehdessä.

Tilaustyöt ovat toimeentulon kannalta välttämättömiä, mutta on tärkeää tehdä myös sellaista, mitä kukaan ei ole tilannut. Ne tarjoan yleensä jo ideavaiheessa harkittavaksi kustantajalle ja työparilleni, joka on useimmiten säveltäjä, kuvittaja tai valokuvaaja, joskus myös lausuja. Monet runokirjoistani olen tehnyt yhteistyössä valokuvaaja Jarmo Kulosen kanssa.

Elämäkertatietoa

Pia Perkiö on runoilija ja kirjailija. Diakonin ja toimittajan töitäkin tehneen Perkiön kynästä on lähtenyt kymmenittäin elämäkertateoksia ja tietokirjoja sekä lasten ja nuorten kertomuksia. Hän on myös luonut musiikkiteosten, laulusarjojen ja laulujen sanoituksia. Laululyriikka, erityisesti lastenmusiikin ja uskonnollisen musiikin sanoitukset, ovat lähellä hänen sydäntään. (Lähde: Wikipedia)


Makuasioita:

Unohtumattamat ja vaikuttaneet taide-elämykset:
Kirjat:
Raamatun jälkeen minuun voimakkaimmin vaikuttanut kirja on Niko Kazantzakisin Tilinteko.

Musiikki:
Verdin, Faurén ja Mozartin Requiemit

Elokuvat:
Andrei Rublev, Dersu Uzala, Kummisetä

Kiehtova historiallinen henkilö tai aikakausi:
Vuonna 1960 voitin Hämeenlinnan henkisten kilpailujen ainekirjoituksessa mestaruuspalkinnon aineella "Kuka tahtoisin olla". Se uutisoitiin Hämeen Sanomissa näyttävästi, minua haastateltiin yms. Syy lienee ollut se, että 15-vuotias halusi olla "kalevala-ajan" nainen. Outoa? Ajattelin silloin ja ajattelen yhä, että vaikka elämä oli siihen aikaan kovaa enkä varmasti pystyisi sellaista elämään, silti se kiehtoo minua.

Asiat ja ilmiöt, jotka räsyttävät:
Pinnallisuus, itsekkyys, piittaamattomuuden lisääntyminen ja rahamaailman valta: Pörssiyhtiöiden ahneus, optiot - kaikki se, missä heikoimmat sysätään sivuun ja luontoa surutta tuhotaan.
vanhemmat: äiti vuorotyössä tehtaassa; isä kanta-aliupseeri

lapsi- ja nuorisotyössä Helsingin Kallion seurakunnassa ja Suomen lähetysseurassa
Lasten Radion vakituinen avustaja vuosina 1977-1986
vapaa kirjailija ja toimittaja vuodesta 1977
sekä aikuisille että lapsille kirjoitetun runotuotannon lisäksi musiikkiteosten, laulusarjojen ja laulujen sanoituksia

nuoriso- ja sosiaalityön tutkinto

kirjailijan työ on samalla myös harrastus

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Muuta tuotantoa:

Ystäväkirja : lasten ajatuksia (Kirjapaja 1984)
Hämmästyttävää (Suomen Lähetysseura 1986)
Pumpulipulla (Lasten keskus 1987)
Pois en antaisi päivääkään : lähetystyön veteraaneja tapaamassa (Kirjaneliö 1987)
Hyvin olemassa : Lapiosalmen eräleirikeskus 25 vuotta (Lapiosalmisäätiö 1988)
Ihmeellinen suurennuslasi - kuunnelma (Suomen Lähetysseura 1989)
Meidät on kutsuttu - käsikirjoitus (Suomen Lähetysseura 1991)
Missaheba Eeva-Liisa Multala - henkilöhistoria (Suomen Lähetysseura 1993)
Et ole kaukana: rukouksia lähetystyössä (Suomen Lähetysseura 1995)
Kiitän päivien rikkaudesta (Suomen Lähetysseura 1996)
Valosta minä laulan (Opettajien lähetysliitto 1998)
Uskonnon lukemisto 1 (Otava 1991, 2.p. 1998)
Sunnuntaikertomuksia: 65 kertomusta kodin yhteisiin hetkiin (Lasten keskus 2001)
Kohti kaukaisia kyliä (Suomen Lähetysseura 2001)
Rakkaudella, kummisi (Kirjapaja 2007)
Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa (Kirjapaja 2010)
Kohti toisiamme, kohti Sinua (Katharos 2011)

Tekstinäyte

Pikku Kakkonen

Arvaa mitä ihanaa
telkkarista nähdä saa!
Mitä kivaa tapahtuu
kun tanssii lintu, nauraa kuu?

Arvaa, mistä löytää voi
kukan, joka tarinoi
ja nallen, kaikki eläimet
ja kohteliaat kiitokset
ja jännitystä hiukan, vaan
pelkoa ei ollenkaan.

Arvaa, mistä löytyvät
kaukaisetkin ystävät,
ilolaulut sydämiin,
valo päiviin pilvisiin,
viesti kuun ja auringon:
lapsi kaikkein tärkein on.

Näet silloin kaiken sen
kun katsot Pikku Kakkosen!

TV 2 Pikku Kakkosen 30v -juhlaruno (2007)

Lähteitä ja viittauksia

Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. BTJ, 2003.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Loivamaa, Ismo. Kirjastopalvelu, 1995.

Kuva: Markku Mattila