Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Jylhä, Heikki

Kuvatiedoston lataaminen
Kirjailijan muu nimi
Jylhä, Otto Heikki
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Ammatti
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysinen teos
Elämäkertatietoa
Heikki Jylhä (1903–1979) oli keskisuomalainen kirjailija ja lehtimies. Lehtimiesuransa Jylhä aloitti Saarijärven Paavossa. Hän työskenteli Keskisuomalaisessa toimitussihteerinä, kulttuuritoimittajana ja toimittajana. Lehtimiesvuosia kertyi kaikkiaan nelisenkymmentä.

Jylhä tuli lyriikkaan antologiarunoilijana: Mika Waltarin toimittamassa yhteisjulkaisussa Nuoret runoilijat on useita hänen runojaan. Opiskellessaan Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Jylhä tuli mukaa Nuoren Voiman Liittoon ja ystävystyi useiden jo nimeä saaneiden tulenkantajarunoilijoiden kanssa. Jylhä kertoo näistä asioista Seijaliisa Honkasen nauhoittamassa haastattelussa. Esikuvikseen Jylhä mainitsee Elmer Diktoniuksen ja Edgar Lee Mastersin.

Runokokoelma Askelten kirja oli Nuoren Voiman Liiton hopeamerkkinäyte. Ilmaisultaan runot muistuttavat P. Mustapään lyriikkaa, ja Jylhä käyttää taiten vapaata mittaa, ilmeikästä rytmiä ja huumoria. Teoksessa on elämäntarinoita, faabeleita ja runoja historian aiheista ja rakkaudesta. Jylhä lunasti kokoelmalla paikkansa Suomen lyriikassa.

Intiaanikertomuksesta Delawaren pojat, joka ilmestyi Punainen sulka –sarjassa, otettiin useita painoksia. Yksi lähtökohta nuorisoromaanin kirjoittamiselle oli Delawaren muistojuhla, josta kirjoitettiin lehdissä. Jylhä julkaisi myös Onni Kososen kuvittamia lastenkirjoja, ja lisäksi häneltä ilmestyi nuorille tarkoitettu runokirja Yhdeksän meren takana.

Romaanissa Ikiliikkuja on yksityiskohtaista ja jäntevää kuvausta entisajan maaseudusta. Jylhä välttää maaseutukuvauksen kliseet, ja päähenkilönä olevan nuoren lahjakkaan kyläläisen sivistystahto esitetään samansuuntaisesti kuin Arvid Järnefeltin romaanissa Isänmaa.

Jylhän näytelmiä ovat Birgitta Birgerintytär, joka kertoo Pyhästä Birgitasta, raittiusaiheinen teos Kesävieras ja yksinäytöksinen komedia Maisterin parhain perhonen. Repliikit ovat osuvia, kieli luontevaa ja eteneminen vauhdikasta. Jylhä kirjoitti myös kuunnelmia.

Jylhä oli uuttera kotiseutu- ja kulttuurimies. Hän toimitti yhdessä Otto Pöyhösen kanssa Keski-Suomen kotiseutulukemiston. Jyväskylässä ja maakunnassa Jylhä oli suosittu eri tilaisuuksien esiintyjä, ja hänelle kertyi monia luottamustehtäviäkin. Hän oli perustamassa Keski-Suomen Kirjailijat ry:tä vuonna 1962 ja toimi yhdistyksen puheenjohtaja 1962-1963 ja 1965-1972.

Katriina Kajannes
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Antologiat:
Nuoret runoilijat 1934. WSOY 1934.
Tässä pisteessä : Keski-Suomen kirjailijain antologia (myös toimituskunnassa). Keski-Suomen kirjailijat 1971.
Maan ilmeet : Keski-Suomen kirjailijain runoantologia (toim. Toivo Laakso ja Juhani Salokannel). Keski-Suomen kirjailijat 1976.

Tietokirjallisuus:
Keski-Suomen kotiseutuhakemisto (toim. Otto Pöyhösen kanssa). Gummerus 1964.

Muu tuotanto:
Apinafantasia : kuunnelma. [H. Jylhä] 1971.
Tekstinäyte
Myöskin kaupunki odotti tieni päässä. En kaivannut sen meluisia ravintoloita, en tanssisaleja, joiden piirissä kuohui pinnallinen ilo. Kaupunki lupasi minulle muuta: kirjastoja, joiden hyllyjen teoksista voi saada vatauksen moneen mieltäpolttavaan kysymykseen, tilaisuuksia kuunnella viisasten miesten sanoja. Siellä kohosivat teattereiden väliverhot, ja näyttämöillä alkoivat elää ihmeelliset valveunet, taiteilijat nousivat lavalle tulkitakseen kuulijoilleen suurten mestarien kuolemattomia sävelluomia. Siellä oli taideteoksia, joita olin saanut ihailla vain kuvien välityksellä. Voidakseni nauttia tuosta kaikesta olin valmis lujiin ponnistuksiin, valmis kärsimään nälkää ja vilua.
[Ikiliikkuja, WSOY 1944, s. 130]
Lähteitä ja viittauksia
Unohdetut kirjailijat / Juri Nummelin. BTJ, 2007.