Pennanen, Ain'elisabet

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Ain'elisabet Pennanen, 1943. Aarne Pietinen. Museoviraston kuvakokoelmat.

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän saamat palkinnot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

Ain’Elisabet Pennanen on symbolismin ja ekspressionismin välille sijoittuva kirjailija, joka julkaisi lyriikkaa, näytelmiä ja proosaa. Hän syntyi Käkisalmessa 1881 ja kuoli Helsingissä 1945. Pennanen opiskeli Helsingin yliopistossa, oli avustajana Tampereen Teatterissa ja matkusteli laajasti ulkomailla. Hän tunsi laajasti uutta kaunokirjallisuutta, jota hän luki alkukielillä. Jyväskylässä hän asui 1910-luvun puolivälistä vuoteen 1918.

Suuressa osassa tuotantoaan Pennanen keskustelee August Strindbergin tuotannon kanssa, mikä näkyy jo teosten Tschandalan vanki ja Palkkapiian päiväkirja nimissä. Strindbergin tavoin Pennanen kirjoittaa tuotannossaan miehen ja naisen suhteesta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja Nietzschen yli-ihmisopista. Suomalaisista kirjailijoista Pennanen muistuttaa tyyliltään ja aatteiltaan eniten L. Onervaa.

Pennanen kuvaa miehen ja patriarkaalisen yhteiskunnan orjuudesta riistäytyvää naista. Rohkean, omapäisen ja taiteellisen naisen taustana on Pennasen tuotannossa poroporvarillinen maailma kaavoittuneine tapoineen ja käsityksineen. Pennanen kuvaa välillä hieman ironisoidenkin naista, joka haluaa vapaasti ilmaista itseään kaikilla elämän alueilla. Teoksessa Voimaihmisiä Pennanen kertoo suhteestaan näyttelijä Aarne Orjatsaloon. Pienoisromaani Palkkapiian päiväkirja jatkaa naisen aseman erittelyä, samoin perhenäytelmä Rossit.

Tschandalan vanki on symbolistinen runokokoelma, jossa ihminen nähdään pisarana elämän meressä. Pennanen kuvaa teoksessa pyrkimystä eroon kaikesta rajoittavasta. Moniaineksinen ja -sävyinen kokoelma Huomensynty on intensiivisten metaforien ja purkauksellisten runojen kirja, jossa lyyrinen minä on vahva, minkään rajoittamaton ja ikiaikainen.

Postuumina ilmestynyt Kaksi raukkaa kertoo kirjailijan ja Juhani Siljon rakkaustarinan, joskin heistä käytetään peitenimiä. Heidän suhteensa herättää ankaraa vastustusta nurkkakuntaisessa ja kiihkomoralistisessa Käpykylässä eli Jyväskylässä. - Romaanin toimitti painokuntoon kirjailijan poika Jarno Pennanen, joka myös laati siihen mielenkiintoisen jälkisanan.

Katriina Kajannes

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

käännöksiä mm:
Finn költők antológiája, käänt. István Ágh, Kozmosz, 1973:
- Messzi szépség
- Reggeli nevetés
- Elment

Tekstinäyte

Ilmassa helähti!


Säveleitä, säveleitä,
ilman täyden säveleitä
autuanna kuulen.

Riemuin sinne sävelmereen,
solisevaan sävelmereen
sävelenä kuolen.

[Tschandalan vanki, Otava 1907, s. 54]

Lähteitä ja viittauksia

Lähteitä:
- Iloinen ja vahva, kuin nainen, Paavo Haavikon artikkeli teoksessa Kirjojen Suomi, toim. Juhani Salokannel, Otava 1996.
- Itkonen, Matti. Ainokaiselleni: näkyvä ja näkymätön Ain'Elisabet Pennasen rakkaudessa Juhani Siljoon, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos 2002.
- Lukemattomat sivut : kirjallisuuden arkistot käytössä, SKS 2010.
- Valkonen, Kaija: Suurin on rakkaus, WSOY 1997.
- Voimaihmisiä ja Ain'Elisabet Pennasen kapina, Tellervo Krogeruksen artikkeli teoksessa Toiseuden politiikat, SKS 1993.