Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Walakorpi, U. W.

Kirjailijan muu nimi
Urho Viljo (U.W.) Walakorpi
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät, kokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
näytelmät
Nimi
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysinen teos
Elämäkertatietoa
Haapasen mukanaolon työväenliikkeessä oli tyypillistä nuoruuden kapinaa, joka kesti muutaman vuoden. Haapasen sosialistinen kausi päättyi vuoden 1906 tienoilla.

Aluksi hän kirjoitti Eino Leino -vaikutteista syvän pessimismin ja yksilöllisen uhman sävyttämää runoutta. Haapasen taistelurunoissa on on mielenkiintoisia rakenteellisia seikkoja, mutta niiden yleissävy on kylmä ja vieras.

Kansalaissodan jälkeen edusti toista yhteiskunnallista ajattelua ja oli näkyvästi valkoisen Suomen kirjailija. Walakorven nimellä Haapanen oli 1910-luvun yksi tuotteliaimmista kirjailijoista.

(Lähde: Nyt ylös kansa kaikkivalta -teoksen kirjailijaesittelyt, s. 191)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Muuta tuotantoa:
Juhannuslaulu. juhlaruno Pohjois-Hämeen nuoriososeurain liiton kesäjuhlissa 21-22. 4 s. [s.n], 1919.
- Koulumestari. Kuunnelma. 1935.
- Huhtikuun yö. Samannimisestä romaanista dramatisoinut Maire Martikainen. 1991.
Tekstinäyte
Sota oli avannut lukemattomia mahdollisuuksia. Useat hänen tovereistaan, jotka ennen sen syttymistä olivat olleet kirkonrottiakin köyhempiä, olivat yhtäkkiä sukeltautuneet huomaamattomuudestaan pinnalle ja pitelivät satoja tuhansia, jopa miljooniakin.
Miksei hänkin olisi koettanut onneaan?
Tarvittiin vain hiukan yritteliäisyyttä.
Ja taulujen maalaaminen ei nykyaikana vedellyt, ellei ollut ennestään varmassa taloudellisessa asemassa; siitä hän oli saanut jokapäiväisiä todistuksia. lhmisten mielissä kummitteli vain yksi ainoa: raha. He eivät välittäneet taiteesta, useimmat olisivat nauraneet hänelle, jos hän olisi puhunut heille sen jalostavasta merkityksestä. Korkeintaan he harrastivat sitä näön vuoksi muotiasiana, mutta heidän sydämensä oli siitä yhtä loitolla kuin taivas maasta.
Raha, raha, raha!
Raha oli heidän jumalansa, - miksei hänkin koettaisi koota rahaa?
Oliko tässä hänen pyrkimyksessään muka ollut jotakin pahaa?
. . . Heikki alkoi kävellä huoneessa kiivaasti edestakaisin.
Hän oli tehnyt vain sitä, mitä muutkin. . .
Niin, - ja sattuma oli häntä suosinut. Hänellä oli ollut kerrassaan huimaava onni. Hän oli tullut upporikkaaksi käden käänteessä.
Vuoden parin kuluttua siitä, jolloin hän oli aloittanut, hän oli ollut tuskin itsekään selvillä, kuinka paljon oli omistanut.
Hän oli ostanut ja myynyt, ostanut ja myynyt, saaden satumaisia voittoja. Hän oli keinotellut kankailla, erilaisilla tarvetavaroilla, kiinteimistöillä ja elintarpeilla.
Ja elämä oli hymyillyt hänelle päin kasvoja.
Hyvä Jumala, kuinka armeliaasti se olikin hymyillyt!
Hänelle, nälkätaiteilija Heikki Terholle!
Ja millä nautinnolla hän oli juonut tuota suloista hymyä!
Se oli lääkinnyt ja huumannut - ja rikastuminen oli aukonut hänelle yhä uusia uria. Hamaan loppumattomiin.
Hän oli ollut kuin kuningas valtaistuimensa korkeudessa . . .
- Niin, - mutta silloinkin häntä sentään harva se päivä oli kaivanut omituinen pelko. . . Että hän saattaisi jonakin hetkenä menettää kaikki.
Johtuiko se siitä, että hän kaiken aikaa vaistomaisesti tunsi, että tuossa hänen äkillisessä rikastumisessaan oli jotakin luonnotonta, hämärää, - sellaista, mikä ei voinut jäädä rankaisematta?
Oh, - mitä se todellisuudessa olikaan maksanut hänelle itselleen ja muille!
Hän olikin käynyt kauppaa i h m i s s i e l u i l l a . . . ja s e n v u ok s i hänen oli täytynyt pudota, - vaipua päivä päivältä yhä syvemmälle ja syvemmälle, kunnes ei jaksanut enää uudelleen kohottautua kuilun
reunalle . . .
- Hahah! Senvuoksiko?
Minkätähden sitten kaikkien hänen liikekumppaniensa kohtalo ei ollut sama kuin hänenkin?
Tuhannet heistä, joiden ansioluettelo ei suinkaan ollut parempi kuin hänenkään, eivät vielä tällä hetkellä edes ajatelleetkaan putoamistaan. Päinvastoin he itsetyytyväisinä hykersivät käsiään ja nauroivat hänelle. Ja heidät haudattaisiin kerran kunniallisina ihmisinä, vieläpä pidettäisiin puheitakin heidän haudallaan. . .


(Raha 1919)
Lähteitä ja viittauksia
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämänkertoja. WSOY 1954

Me kerromme itsestämme: kirjailijoiden yhteisjulkaisu. Toim. Ensio Rislakki. Otava 1946

Rantoja, Waldemar: U.W. Walakorpi. Teoksessa Rantoja: Eteläpohjalaisia kirjailijoita. WSOY 1935