Oksanen, Aulikki

Makuasioita:

Yhden huikeimmista taide-elämyksistä koin 60 -luvulla nuorena tyttönä Hugo Simbergin näyttelyssä. Kun ensimmäistä kertaa näin teoksen Kuolema luistelee , tunsin järkyttävää riemua. Runoilijoista minulle läheisimpiä ovat Lorca ja Vallejo.

Tärkeitä paikkoja elämässäni ovat lapsuuden kotikylä Pylkönmäki, Utsjoki ja sen juhannusyöt ja Vuoristo-Karabah ennen sotaa.

Minua ärsyttää ja masentaa kehno keskustelukulttuuri ja markkinatalouden alistama media.

Elämäkertatietoa

toiminut kansakoulunopettajana Helsingissä 1965-1966, esiintynyt elokuvanäyttelijänä ja laulajana; Ylioppilasteatterin piirissä 1960 -luvulla useita laulurunoja Orvokki-kabareisiin

ylioppilas 1963, kansakoulunopettaja 1965

harrastukset:
kuvataide, laulaminen ja säveltäminen

J.H.Erkon palkinto 1966; Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto 1974 TV-näytelmästä Aliisa; Valtion kirjallisuuspalkinto 1980; Runeberg -palkinto 1991 romaanista Henkivartija

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Näytelmät:

Aliisa, 1970
Kyllä, kyllä, 1971
Avaruuslintu 1973
Pirunpolska, 1981

Laulujen sanoituksia mm. cd-levyillä Aulikki Oksasen lauluja (1997) ja Vuokko Hovatta: Lempieläimiä (2008)

Elämänasenteiden heijastuminen suomalaisessa kirjallisuudessa (artikkeli). Kulttuurivihkot 1985:1.

Muistelmateos:

Piispa Henrikin sormi ja muita katkelmia. Tekijän kuvitus. WSOY 2004

Tekstinäyte

Puškinin hevonen

Mies nukkuu. Hän on matkalla kohti pohjoista
yön halki, hoitajilta salassa.
Jäämeri säihkyy. Lumi läikähtää
syvällä lakanoitten lumimajassa.

On kiire, kiire kohti pohjoista!
Pohjoisen kesän kauneus on ainutlaatuista.

Kuin sudenkorento, kuin hullu prinsessa
yö tanssii tunturilla silkkimekossa
ja päivän kanssa ihanasti syntiin lankeaa,
kun kaikkialla valo on helmenvalkeaa.

On kiire, kiire kohti pohjoista!
Pohjoisen kesän kauneus on ainutlaatuista.
Kuin outo olento, kuin usvan haltia
yö väreilee ja leijuu lumen reunalla.
Kiihkeät kukat säteilevät. Tuuli hulmuaa,
ja kaikkialla valo on helmenvalkeaa.

Yö lyhenee. Liian pitkä
on matka pohjoiseen!
Pois sammuvat hetket, jotka
johtavat huomiseen.
On kiire! Pian kirkkain valoin
jo katoaa pohjoinen.
Nyt tarvitaan ratsuista jaloin,
se vaskenkarvainen.

Mies nukkuu. Oven takana jo korskuu hevonen.
Vapaa ja villi ratsu. Vahva ja tulinen.
Unien tsaarin ratsu. Se liekkiharjainen.
Valkeitten öitten ratsu. Puškinin hevonen.

On kiire, kiire kohti pohjoista!
Pohjoisen kesän kauneus on ainutlaatuista.
Kuin pilven poikanen pois kiitää ratsullaan
unien tsaari, puettuna taivaan pellavaan.
Pysähtyy hurja ratsu, se vaskenkarvainen.
Hitaasti painaa päätään Puškinin hevonen.

(Puškinin hevonen 2007)

Videot