Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Paasilinna, Erno

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Irmeli Jung / Otava
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
esseekokoelmat
kokoomateokset
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
esseekokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
esseekokoelmat
Tyyppi
novellit
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Kirjailijan omat sanat
”On elettävä sellainen elämä, että syntyy kirjailija.”
Elämäkertatietoa
s. 14.3.1935 Petsamossa
k. 30.9.2000 Tampereella

opinnot: Lapin kansankorkeakoulu 1958-59
päätoiminen kirjailija

luottamustoimia: Suomen kirjailijaliitton johtokunnan jäsen 1971-73
Opetusministeriön kirjallisuuden tukitoimikunnan
jäsen
Mielipidelehtitoimikunnan puheenjohtaja 1972-1973

palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto -71 ja -78
WSOY:n tunnustuspalkinto -75
Kordelinin palkinto -79
Suuren suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinto -79
Eino Leinon seuran palkinto -84
Finlandia-palkinto -85
Otavan kunniapalkinto -88
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto -93
Aleksis Kivi-palkinto 1996

- Erno Paasilinna on suomalaisen kirjallisuuden äänekäs toisinajattelija. (Aleksis Kivi -palkinnon perustelut, SKS, 1996)

Erno Antero Paasilinna (14.03.1935 Petsamo – 30.09.2000 Tampere) kirjailija ja ja toimittaja. Paasilinnaa on luonnehdittu suomalaisen kirjallisuuden äänekkääksi toisinajattelijaksi. Paasilinnan kirjat ovat usein yhteiskuntakriittisiä. Monet niistä kuvaavat Lappia ja Petsamoa ja ottavat kantaa luonnon ja syrjäseutujen sekä niiden asukkaiden puolesta. Paasilinnan erityisesti suosimia tyylilajeja olivat satiiri, essee ja aforistiikka, mutta häneltä ilmestyi myös matkakirjoja, romaani, omaelämäkerta, novelleja sekä historiallisia teoksia. Hänen tuotantoaan on käännetty ainakin 13 kielelle.

Paasilinnan esseekokoelma Yksinäisyys ja uhma sai vuonna 1984 ensimmäisen Finlandia-palkinnon. Teoksesta löytyvät myös Paasilinnan usein siteeratut, hänen motokseen mielletyt sanat ”Kirjailijaksi ei synnytä - on elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija”.

"Paasilinnan teoksissa ja puheenvuoroissa yhdistyvät rohkea yhteiskuntakritiikki, terävä älyllinen analyysi ja taitava suomen kielen käyttö. Hän on ansiokkaasti viritellyt kysymystä suomalaisen sanankäytön suhteesta julkiseen valtaan.
Hänen keskeisiä teemojaan ovat sananvapaus, ihmisten tasapäistyminen ja virkavaltaisuus". (Aleksis Kivi-palkinnon perustelut, TS 11.10.96)

Erno Paasilinna aloitti uransa lehtimiehenä. "Tervolalaisen asutustilallisen poika vaihtoi jätkänpuseronsa tummaan pukuun 50-luvun lopulla, jolloin hän astui kirjallisiin sisäpiireihin". (Juhani Niemi, Kirjailijoita ja epäkirjailijoita, 1983) Paasilinna mm. toimitti Oulussa 60-luvulla aikakauslehti Pohjoista. "Ei ollut muita vaihtoehtoja", sanoo Paasilinna ryhtymisestään kirjailijaksi.

Kirjailijana Paasilinna näyttäytyi v. 1967 esikoisteoksellaan Kylmät hypyt. Teos oli jo silloin kirjoituksistaan tunnetun kulttuuritoimittajan kokoelma satiireja. "Erno Paasilinna on suomalaisen kirjallisuuden Fontana: hän ei maalaa verbaalikentän kaikilla väreillä vaan viiltää, ja nämä viillot ovat täsmällisesti paikallaan, pelkistettyjä kuvia". (SSD 8.9.67, Mika Suvioja)

Paasilinna toteaa nykyisestä työstää: "Kirjoitan aikalaisraporttia hullusta maailmasta". Kirjailija ei ole antanut periksi, vaan jatkaa yhteiskunnan suomimista.
Hengenheimolaisikseen Paasilinna nimeää ainakin Eino Leinon (satiirikkona), Pentti Haanpään, Anton Tsehovin, Mark Twainin, Slawomir Mrozekin.
Paasilinna asui Hämeenlinnassa 22 vuotta. Kaupunki ei miellyttänyt byrokratian vannoutunutta vastustajaa. Myöskään pirkanmaalaisuus ei Paasilinnaa sykähdytä. "Inhoan typerää patriotismia", hän tokaisee.

Paasilinnan tuoreet muistelmat, Tähänastisen elämäni kirjaimet (1996), herättivät suurta kohua ja ihastusta päivälehtien palstoilla. Kirjailija itse suhtautui asiaan totuttuun tapaansa.
"Menestys on Erno Paasilinnalle myrkkyä. Kun hänen muistelmateoksensa sai elokuussa loistavat arvostelut, hän valitti suureen ääneen: Miten ne nyt noin voivat!
Hän haluaisi olla kaikkien lehtien boikotissa. Hän tahtoo olla yhteiskunnan ulkopuolinen, loistava kapinallinen Lucifer, jonka Jumala syöksi pimeyteen. (HS 11.10.96, Pekka Tarkka)

Kirjailija itse haluaa sanoa Internet-sivujen lukijalle: "Jokainen paikka on maailman keskipiste. Joka paikasta on yhtä lyhyt matka aurinkoon".
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Erno Paasilinnan tuotanto

Teokset:

Kylmät hypyt (1967)
Alamaisen kyyneleet (1970)
Mainio vallankumous (1972)
Synnyinmaan muistot (1973)
Timo K. Mukka (1974)
Lukemista kaikille (1975)
Valitut satiirit (1976)
Musta aukko (1977)
Kadonnut armeija (1977)
Siperialainen estetiikka (1978)
Kaukana maailmasta (1980)
Maailman kourissa (1983)
Yksinäisyys ja uhma (1984)
Alamaisen elämää, kootut satiirit 1967-81 (1985)
Kansan palvelijoita, kootut kirjoitukset 1964-84 (1986)
Maailman sanoja ja tekoja (1986)
Majuri Holterin uroteko (1987)
Kotiseuduilla ja vierailla mailla (1988)
Lausui alustaja, joka korosti, kootut aforismit ja aforistiset lauseet 1967-87 (1989)
Kauppamiehet isänmaan asialla (1991)
Nuoruusaikoja (1992)
Tosikertomuksia (1993)
Rohkeus: Arndt Pekurisen elämä ja teloitus (1994)
Tähänastisen elämäni kirjaimet (1996)
Riita maailman kanssa: kirjoituksia neljältä vuosikymmeneltä (1997)
Ruumisarkun nauloja (1999)
Isoa Inaria kiertämässä (yhdessä Antti Tuurin kanssa 1999)
Matkakuvia menneiltä ajoilta (2000)
Hyökkäyksiä ja puolustuksia Kirjanpitoa suuren ajan mukana (2000)

Toimittanut:

Tunturit puhuvat (1963)
Pidot Aulangolla (1963)
Sanan vapaus (1964)
Laaja Lapinmaa (1965)
Kaukainen Pohjola (1968)
Pidot Suomessa (1972)
Lapin rajoilta (1973)
Lapin runot (1979)
Tuntureilta ja metsistä (1985)
Matkoja vanhassa Suomessa (1990)
Siintävät kaukaiset metsät (1993)
Petsamon kuvia (1997)
Erämiehiä ja erämaitten vaeltajia (2000)
Kamppailuja karhun kanssa 1800-luvulta
nykypäiviin (2001)

Käännökset:

Den forsvunne arméen : forteljinga om Den svarte majoren og troppane hans is siste fase av ein krig. - Oslo, 1985.
(Kadonnut armeija - norj.)

Den förlorade armén : en berättelse om Svarte Majoren och hans mannar i slutskedet av ett krig. - Hfors, 1990.
(Kadonnut armeija - ruots.)

Kadunud armee : jutustus Mustast Majorist ja ta väeosast ühe soja loppjärgus. - Tallinn, 1979.
(Kadonnut armeija - viroksi)

Lugemist koigile. - Tallinn, 1993.
(Alamaisten elämää, Kansan palvelijoita - viroksi)

satiireja ja esseitä käännetty yli kymmenelle kielelle, mm. teoksissa

- A way to measure time: contemporary Finnish literature. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992:
- The advance of our troops - katkelma rom. Kadonnut armeija

- Ē Filandia grafei (Η Φιλανδία γράφει, Suomi kirjoittaa), käänt. Dēmosthenēs Kourtobik (Δημοσθένης Κούρτοβικ), Poreia, (Πορεία) 1983:
- novelli teoksessa kreikaksi

Finskaâ novella (Финская новелла), käänt. Taisii Džafarovoj (Таисия Джафарова), Krug, 2011:
- novelli teoksessa venäjäksi
Tekstinäyte
Ote teoksesta Maailman sanoja ja tekoja (1986)

Tiedän neljä asiaa, jotka ovat kaikkein pahimpia voitettaviksi. Ne ovat:

1. Jos pyrkii olemaan omaa tekstiään viisaampi niin totisesti paljastaa suuren tyhmyytensä.

2. Syvähenkisyys on hirveän tympeätä, varsinkin jos onnistuu sen luomisessa.

3. Paatoksen voi saada aisoihin vain ironialla, muuten se on sietämätöntä nautittavaksi.

4. Yhtä lahjakkuuden lajia on mahdoton hallita, innostumista.
Lähteitä ja viittauksia
Lähteitä:
- Anhava, Matti: Totta puhuen: kirjoituksia, Otava 2004.
- Erno Paasilinnan rehellinen ironia, artikkeli teoksessa Blomstedt, Jan: Vasta-ajattelijoita, WSOY 1986.
- Fried, Anne: Kirjailijan kutsu, Otava 1989.
- Hitaassa matkanteossa on syvyyttä: 300 km Erno Paasilinnan matkassa, käsik. Petri Merta, DVD-levy, Mertavision 2011.
- Kivistö, Sari: Satiiri Suomessa, SKS 2012.
- Niemi, Juhani: Kirjailijoita ja epäkirjailijoita: pikakuvia aikalaisista, SKS 1983
- Palkinnon paino, artikkeli teoksessa Säisä, Eino: Kevättä kohti, WSOY 1988.
- Pohjois-Suomen kirjallisuushistoaria, SKS 2010.
- Rauhattomuuden tervehdys, artikkeli teoksessa Tarkka, Pekka: Sanat sanoista, Otava 1984.
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000
- Tuuri, Antti: Lähikuvassa Erno Paasilinna, Otava 2009.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi