Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Hietamies, Heikki

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Irmeli Jung / Otava
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän saamat palkinnot
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Kirjailijan omat sanat
TEOKSISTA Oma käsitykseni on, että pääteokseni voisivat olla sarja "elämäntarinoita" - Sotapoika (1986), Sossu (1987), Koiran yö (1991) ja Äideistä parhain (1992). Niissä kaikissa on "kirjailijan vapaudella" käsitelty todellisuuspohja. Äideistä parhain kirjassa jopa omakohtainen. Tämä teosnelikko on lisäksi saanut osakseen erittäin harvinaista kohtelua - kiitosta kriitikoilta ilman lausetta: "Tämä lauantaitansseista ja humpasta tutuksi tullut HH on jälleen väsännyt kirjankin."

TEEMOISTA Kirjallinen tuotantoni näyttää jakaantuvan varsin selvästi kahtia. Neljä ensimmäsitä kirjaani ovat leppoisia ja huumoripitoisia. Saimaan rantamalla sijaitsevan pikkukaupungin kuvauksia. Oma ja ilmeisesti osin väärä käsitykseni olikin, että olisin nk. humoristinen kirjailija. Onneksi sitä väärinkäsitystä kesti vain nämä neljä kirjaa. Sotapoika - kirjastani alkaen "uskalsin" käsitellä myös vakavampia teemoja ja tajusin niiden olevan jotenkin läheisempiä kirjailijaluonnolleni. Pääteemana - hieman vierastan liian komeaa ilmaisua - voisi olla mahdollisimman todenmukainen kertomus tavallisen ihmisen elämästä. Muunlaisten ihmisten vastaavasta ei minulla olekaan kirjoittamisen vaatimaa tietämystä.

MUUTA Minun vanhoissa koulukirjoissani Lappeenranta oli maantieteellisesti Etelä-Savoa - samanniminen lehtikin siellä oli. Karjalaisen joustavasti "siirryin" muitten mukana sotien jälkeen Etelä-Karjalaan ja omaksuin sen ns. henkiseksi kodikseni. Seitsemästätoista kirjastani oman laskelmani mukaan kymmenen on saanut aiheensa ja kirjallisen "pohjakartan" Lappeenrannasta - siis Etelä-Karjalasta. Mielestäni olen kirjailijatyöni osalta ollut elämässäni varsin onnekas. Olen syntynyt 30-luvulla - kokenut sota-ajan lapsen silmin, kuunnellut Pallon saunassa koko lapsuuteni kahdesti viikossa huimia juttuja, joissa totuutta oli mahdollisimman vähän. Lisäopintoja sain kolme vuotta konepajalla, kolmetoista vuotta rautakaupassa, aikakausilehdissä, pankissa, radiossa, televisiossa ja viimeiset yli kaksikymmentä vuotta jälleen lehdessä. Olen siis saanut käännellä elämää varsin monelta kantilta. Kiitollisena käytän sitä kokemusta nyt kirjoittamiseen. Omaa Internet-kotisivua ei minulla ole ja pelkään pahoin, ettei tulekaan. Minusta kirjansivu on aina parempi kotisivu.
Elämäkertatietoa
vanhemmat: Erkki (autonkuljettaja) ja Sirkka (äiti) Hietamies

opinnot: kaupallinen perustutkinto, kauppateknikko, mainoshoitaja (MAT), tv- ja radiokursseja

palkinnot: Kirjallisuuden Koskenkorva-palkinto 1991 (=pullo Koskenkorvaa) teoksesta Koiran yö
Painonnoston Etelä-Karjalan piirimestari 1957

harrastukset: veneily, lukeminen, kirjoittaminen ja ihmettely

Heikki Hietamies aloitti varsinaisena tarinaniskijänä, mutta on löytänyt oman, vakavamman tapansa kirjoittaa. Hän kirjoittaa hyvää, niukkaa proosaa, ihmisten luonteet tulevat selviksi luontevien repliikkien kautta eikä ympäristökuvausta ole liikaa. Eläytyen kuvatut ihmiset ovat pääosassa. Hän osaa myös kuvata uskottavasti lapsen tai naisen näkökulmaa.
Pääteoksistaan Heikki Hietamies toteaa: "Oma käsitykseni on, että ne voisivat olla sarja "elämäntarinoita" - Sotapoika, 1986, Sossu, 1987, Koiran yö, 1991 ja Äideistä parhain, 1992. Niissä kaikissa on "kirjailijan vapaudella" käsitelty todellisuuspohja. Äideistä parhain kirjassa jopa omakohtainen. Tämä teosnelikko on lisäksi saanut osakseen erittäin harvinaista kohtelua - kiitosta kriitikolta ilman lausetta: "Tämä lauantaitansseista ja humpasta tutuksi tullut HH on jälleen väsännyt kirjankin".

"Kirjallinen tuotantoni näyttää jakautuvan varsin selvästi kahtia. Neljä ensimmäista kirjaani ovat leppoisia ja huumorinpitoisia Saimaan rantamalla sijaitsevan pikkukaupungin kuvauksia.Oma ja ilmeisesti osin väärä käsitykseni olikin, että olisin nk. humoristinen kirjailija. Onneksi sitä käsitystä kesti vain nämä neljä kirjaa.

Sotapoika - kirjastani alkaen "uskalsin" käsitellä myös vakavampia teemoja ja tajusin niiden olevan jotenkin läheisimpiä kirjaluonnolleni.

Pääteemana - hieman vierastan liian komeaa ilmaisua - voisi olla mahdollisimman todenmukainen kertomus tavallisen ihmisen elämästä. Muunlaisten ihmisten vastaavasta ei minulla olekaan kirjoittamisen vaatimaa tietämystä.

Minun vanhoissa koulukirjoissani Lappeenranta oli maantieteellisesti Etelä-Savoa - samanniminen lehtikin siellä oli. Karjalaisen joustavasti "siirryin" muitten mukana sotien jälkeen Etelä-Karjalaan ja omaksuin sen ns. henkiseksi kodikseni. Seitsemästätoista kirjastani oman laskelmani mukaan kymmenen on saanut aiheensa ja kirjallisen "pohjakartan" Lappeenrannasta - siis Etelä-Karjalasta.

Omaa internet-kotisivua ei minulla ole ja pelkään pahoin, ettei tulekaan. Minusta kirjansivu on parempi kuin kotisivu.

Mielestäni olen kirjailijatyöni osalta ollut elämässäni varsin onnekas. Olen syntynyt 30-luvulla - kokenut sota-ajan lapsen silmin, kuunnellut Pallon saunassa koko lapsuuteni kahdesti viikossa huimia juttuja, joissa totuutta oli mahdollisimman vähän. Lisäopintoja sain kolme vuotta konepajalla, kolmetoista vuotta rautakaupassa, aikakauslehdessä, pankissa, radiossa, televisiossa ja viimeiset yli kaksikymmentä vuotta jälleen lehdessä. Olen siis saanut käännellä elämää varsin monelta kantilta. Kiitoksena käytän sitä kokemusta nyt kirjoittamiseen."
(Carelica-kirjailijat)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Sininen Saimaa / valokuvateos (1976). Julkaistu kolmikielisenä: Den blå Saimen ; Saimaa - ein Sommertraum.
Everstin näköinen hevonen 1981. Otava. Kertomuksia.
Nämä kun ovat niitä totuusasioita 1982. Otava. Romaani.
Se Salosaaren ensimmäinen laiva 1983. Otava. Romaani.
Nikolai Tasihinin yleinen sauna 1984. Otava. Romaani. Myös äänikirjana.
Ratsaille rakuunat 1984. Lappeenrannan kesäteatteri. Näytelmä.
Sitä juhannusta ei tullut 1985. Otava. Romaani.
Sotapoika 1986. Otava. Romaani. Myös äänikirjana.
Sossu 1987. Otava. Romaani.
Noutotarinoita 1989. Otava. Kertomuksia. Myös äänikirjana.
Paha sauma 1989. Otava. Romaani.
Kesäkeikka 1990. Otava. Romaani.
Koiran yö 1991. Otava. Romaani.
Äideistä parhain 1992. Otava. Romaani. Myös äänikirjana.
Juhannus 1972 1992. YLE. Kuunnelma.
Sotapoika 1993. MTV / Draama. TV-näytelmä. 12-osainen draamasarja.
Kalkkiviivat 1994. Otava. Romaani. Myös äänikirjana.
Kovaa maata (yhdessä Eve Hietamiehen kanssa) 1994-1995. YLE / TV1 Fiktio. TV-näytelmä.
Sydän toivoa täynnä (yhdessä Eve Hietamiehen kanssa) 1996-1997. MTV3 Draama. TV-näytelmä. 15-osainen draamasarja.
Sydän toivoa täynnä 1997. Otava. Romaani. Myös äänikirjana.
Kovaa maata -jatko-osa 1997. YLE TV1 Draama. TV-näytelmä.
Tyynen kylä 1998. Otava. Romaani. Myös äänikirjana.
Lindin Arvi 1999. Otava. Henkilökuva.
Minun kaupunkini 1999. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Runoja.
Sormus 2000. Otava. Romaani. Myös äänikirjana.
Naisten talvi 2002. Otava. Romaani.
Äideista parhain MTV3 Draama / Fantasia Filmi OY. TV-elokuva.
Tyynen kylä TV1 Draama. TV-sarja.
Sotatuomari 2004. Otava. Romaani.
Soitellen sotaan 2005. Otava. Romaani.
Äideistä parhain -elokuva / ohj. Klaus Härö, käsikirjoitus Jimmy Karlsson ja Kirsi Wikman perustuen Heikki Hietamiehen romaaniin. 2005. MRP Matila Röhr Productions Oy. Suomen Oscar-ehdokas.
Eihän se niin ollut 2007. Otava. Romaani.
Iltaa, hyvät ihmiset 2009. Otava. Omaelämäkerta.
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1997.