Haahti, Hilja

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Hilja Haahti, 1938. Atelier Universal. Museoviraston kuvakokoelmat.

On sama kuin

Kirjailijan muu nimi

Krohn, Hilja Theodolinda

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän saamat palkinnot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kuvakirjat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Hilja Haahtea on luonnehdittu kotien kirjailijaksi, millä on viitattu hänen perinteisiä arvoja kunnioittavaan tuotantoonsa. Haahti jatkoi äitinsä Theodolinda Hahnssonin linjalla: kummallekin kirjoittaminen oli kansan ja Jumalan palvelemista.

(Kansallisbiografia)

- - -


Hilja Haahdin äiti on ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija Theodolinda Hahnson.

_______________________________

Hilja Haahti (Hilja Theodolinda Krohn, s. Hahnsson, v:sta 1901 Haahti) syntyi Hämeenlinnassa v. 1874. Hän kasvoi perin kirjallisessa kodissa: äiti Theodolinda oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija ja isä Johan kielitieteilijä ja suomentaja. Niinpä oli luonnollista, että myös tytär runoili, toimitti omia lehtiä, kirjoitteli lastenlehtiin. Koulunkäynnin päätyttyä Hilja siirtyi Suomalaiseen jatko-opistoon, josta valmistui opettajaksi v. 1895. Muutaman virassaolovuoden jälkeen hän jatkoi opiskeluaan, aluksi päämääränään ylioppilastutkinto, myöhemmin yliopistossa. Vuonna 1902 Hilja Haahti valmistui filosofian kandidaatiksi, neljä vuotta myöhemmin avioitui professori Ilmari Krohnin kanssa.

Ensimmäiset tuotteensa Hilja Haahti Oli julkaissut jo 15-vuotiaana Lasten kuvalehdessä. Varsinaisen kirjailijanuransa hän aloitti opettajaksitulovuonnaan julkaisemalla runovihon Oraita. Nuorisoromaani Helvi ilmestyi v. 1900. Niiden jälkeen seurasi romaaneja, novelleja, runokokoelmaa, lastenkirjoja - kaikkiaan yli neljäkymmentä teosta. Laajan tuotantonsa ansiosta Haahti saikin aikoinaan nimen "Suomen kotien kirjailija". Myös toimittajana ja kääntäjänä hän on toiminut; Haahden omia teoksia on niin ikään käännetty eri kielille.

Opiskeluaikana koettu uskonnollinen herätys, jota Helvi-romaani kuvastelee, johdatti myöhemmin erilaisten kristillisten yhteisöjen piiriin, mm . Kristillisen taideseuran puheenjohtajaksi. Taide, suomalaisuus ja kristillisyys olivat kyseiselle seuralle suuntaa antavat periaatteet. Kristillinen elämännäkemys ja isänmaallisuus luonnehtivat myös Hilja Haahtea, joka on ollut uskonnollisten romaanien tekijöistä tuotteliain. Hänen suosituimman romaaninsa Kaurialan kartanon kokonaispainos on yltänyt yli 50 000:een.

Hilja Haahden laajan tuotannon alkupäästä ovat näyttelyssä mukana myös teokset Kaksi kotimaata (1903), Israelin tyttäret (1903), Tarinoita lapsille (1905), Kotkat (1907), Valkeneva tie (1910), Juhlamuisto (1916), Tuhotulva (1916) sekä hänen toimittamansa lasten joulukirja Joulupuhteiksi tytöille ja pojille (1911-14).

Lähteet:
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan. Suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja. Porvoo 1954.
Suomen kirjallisuus VII. Kirjallisuuden kenttä. Toim. Matti Kuusi. Helsinki 1968.
Suomen kirjallisuus VIII. Kirjallisuuden lajeja. Toim. Pekka Tarkka. Helsinki 1970.

Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia naisviihteen taitajia. Toim. Ritva Aarnio & Ismo Loivamaa. BTJ, 1999.
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi