Dahl, Rita

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Lukukeskus

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

aforismikokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

tietokirjat

Muut teokset (kuvittajana)

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Kirjoittaminen ja lukeminen ovat olleet suuri intohimoni jo 11-vuotiaasta lähtien, vaikka kirjoittaminen on ollut kausiluontoista. Ensin kahlasin intensiteetillä läpi kirjastoista löytyvää fantasia-, seikkailu-, jännityskirjallisuutta, ja kun niissä ei ollut enää tarpeeksi haastetta, siirryin suoraan aikuisten kirjoihin. Muun muassa Dostojevskin eettisesti suoraselkäiset ja syvää ihmistuntemusta osoittavat proosateokset kuluivat käsissäni. Yläasteella mukaan tulivat runot (mm. Eliot, Lorca), vaikka eivät ne ihan heti helposti sulaneet. Liimailin leikekirjaani kaikkialta löytämäni kirja-arvostelut ja kirjoitin luontohenkisiä runoja, myös lyhytproosaa ja novellinyritelmiä. Turha sanoakaan, että äidinkieli ja kirjallisuus kiinnostivat tavattomasti. Yhdeksännellä luokalla ja lukiossa mukaan tuli kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, maailmanpolitiikkaan sekä eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin. Kirjoittaminen kuitenkin jäi ja alkoi uudelleen vasta 26-vuotiaana. Nyt olen lähes 33-vuotias eli melkein seitsemän vuotta työtä on tarvittu kirjoittajana kehittymiseen esikoisrunokokoelman julkaisuun asti. Mutta tästähän työ vasta alkaa. Suunnitelmissa on olla rajoittamatta omaa kirjoittamistaan, kirjoittaa sitä, mikä kulloinkin omalta tuntuu, runoista faktaan, proosaan, aforismeihin ja ties mihin muuhun.

Omia 'haittapuoliani' lienee lähes rajaton kiinnostus kirjallisuuden lisäksi moniin muihin taiteen eri osa-alueisiin ja asioihin. Rajoittuneempana olisi ehkä helpompaa...
MAKUASIOITA:

Federico Fellinin surrealistiset elokuvat tavoittavat ihmismielen surrealistisessa liikkeessä; ranskalainen ”uusi aalto” on kuin jazzia, impulssien nopeutta ja tunteiden aallokointia. Muita tärkeitä ohjaajia tai genrejä: Pier-Paolo Pasolini, film noir, Jean-Pierre Melville, Alfred Hitchcock, Luchino Visconti, Hans-Jürgen Syberberg, R.W. Fassbinder, Andrei Tarkovski. Kuvataiteissa minua innostavat henkilöt, jotka ovat rohkeasti seuranneet omaa polkuaan joko elämässä tai taiteessaan. Viimeksi olen innostunut itseoppineesta Francis Baconista, jolle keskitie ei ollut vaihtoehto: hänen taiteensa oli määrä päätyä joko gallerioihin tai roskalaatikkoon. Se päätyi ensin mainittuun. Bacon ei koskaan opiskellut kuvataiteita systemaattisesti, vaan hän tutustui kuvataiteeseen juuri sen verran kuin se oli hänen omien tarkoitusperiensä vuoksi tärkeää. Hän eli ja työskenteli impulssiensa ehdoilla. Hänen töissään ilmenee tämä elämän ja taiteen ykseys.

Saksalaiset kuvataiteilijat Norbert Tadeusz ja Georg Baselitz Remix-töineen kiinnostavat minua juuri nyt; heidät löysin Münchenin Neue Pinakothekisa. Musiikki on toinen minulle tärkeä taiteenlaji ja siinä olen kaikkiruokainen: kaikki hyvä kelpaa teknosta oopperaan. Italialaisena äänityyppinä rakastan italialaista oopperaa, mutta myös kamarimusiikkiteokset kelpaavat hyvin. Wagnerin lisäksi Puccini, Verdi ovat lempisäveltäjiäni. Usein marginaalista löytyy erityisen kiinnostavaa musiikkia. Marginaalista teen löytöjä myös muilla taiteenaloilla.

Mieluisa paikka on usein mielestäni ulkomailla, mutta heti kun pääsen Brasiliaan, Portugaliin, Saksaan tai minne tahansa, Suomen rauhoittava tasaisuus ja rauhallisuus kenties jopa unettavuuteen asti palautuvat mieleen. Ja juuri sillä hetkellä olen taas tyytymätön olotilaani ja olinpaikkaani ja toivon, että olisin takaisin maailman rauhallisimmassa maassa.

”Neitsytkuningas” Ludwig II:n (1848-1886) salaperäinen tarina ja kiinnostava persoonallisuus on kiehtonut minua aina. Tänä kesänä vierailin Ludwigin Neuschwansteinin ja Hohenschwansteinin linnoissa Bayerissa. Kohtasin kaksi satumaista linnaa satumaisessa ympäristössä, mahtavien vuorirykelmien ympäröimänä. Näkyä ei voi sanoin kuvailla, se on itse koettava. Lohengrin, Tristan ja Isolde ja muiden Wagnerin oopperoista tutut germaanilegendat kuvittivat linnan huoneita. Ludwig oli kirjallisuudesta, musiikista ja taiteista kiinnostunut dandy, joka syntyi väärään aikaan ja kärsi jatkuvasta ympäristön ymmärtämättömyydestä. Esimerkiksi Ludwigin äiti ei koskaan ymmärtänyt poikansa ”erikoisia” harrastuksia.

Neitsytkuningas kuoli salaperäisissä olosuhteissa: hän oli kävelemässä psykiatrinsa kanssa. Molemmat löydettiin hukkuneina Starnberg-järvestä. Ludwig II oli vain pari päivää aikaisemmin julistettu mielisairaaksi ja kykenemättömäksi hallitsemaan. Ludwig II oli saksalaisen sielun täydellinen ilmentymä: rationaalinen ja irrationaalinen hallitsivat hänessä samaan aikaan. Ennen muuta hän taisi olla kuitenkin alitajuntansa ja mielikuvituksensa vietävissä. En ole vielä nähnyt Viscontin ja Syberbergin elokuvallisia näkemyksiä Ludwig II:sta. Lähitulevaisuudessa täytyy nekin tarkistaa.
Yhteenottoja


Pianisti André Previn soitti bluesia uudella tavalla, mutta Pellinen puhuu toisin. Kaivopihan Suomalaisen kirjakaupan myyjältä hän kysyi aikoinaan kiinalaisia runoja, ja tämä vastasi suu ammollaan, että tuolla tavalla ei ole koskaan kukaan kysynyt. 1990-luvun lopulla matkallaan Pariisissa Pellinen nousi taksiin ja kehotti kuljettajaa ajamaan Bois de Boulogneen. Kuljettaja kysyi tarkemmin katua ja numeroa, johon Pellinen vastasi, että hän vain haluaa Bois de Boulogneen.

Olen välillä ollut kuten tuo taksinkuljettaja, ensin ymmälläni, mutta lopulta ymmärtänyt, mistä on kysymys. Luullakseni.

Kuuloke on sulkeutunut, jos vastapuoli on ollut Pellisen mielestä liiaksi faktojen ja totuuksien sovinnaisessa maailmassa, eikä ole halukas hyppäämään omaan tajunnanvirtaansa. Siihen tunteiden ja ajatusten virtaan, joka saa kirjailijan näkemään ohi kulkevan pitkän naisen milloin kirahvina, milloin jonakin muuna, tai minut vasemmistolaisena toimittaja-kriitikko Max Randina, toisinaan Parnasson kansainvälisiä kirjailijatähtiä haastatelleena Martti Puukkona, ylipäänsä hiukan vasemmistolaisena, establishmentia arvostelevana ja mielipiteitään esittävänä henkilönä.

Välillä Pellinen on ollut kuin muovailuvahaa, joka haluaa kääntyä haastattelijan käsissä milloin loogikoksi, joskus lähes jopa siksi tutkijaksi, käsitteiden pyörittelijäksi, jota hän sanoo inhoavansa. Toisinaan tutkijaksi onkin leimattu minut. Epäkonventionaalisuus ei yhdisty vain Pelliseen persoonana, vaan myös kirjailijana.

Vaikka sovinnaiset käytöstavat eivät kirjailijaa aina miellytä, hän edellyttää yllättävää täsmällisyyttä muilta. Kerran myöhästyin viisitoista minuuttia tapaamisestamme. Svenska Teaternin linja-autopysäkillä minua odottanut Pellinen sadatteli tulistuneena ja toisteli: ”Älä tee tätä ikinä toiste.” Mitä tapahtuu jos Pellinen todella suuttuu tai loukkaantuu? Välirikosta voi tulla pitkä ja puhumattomuus kestää vuosia. Suhteet vanhempiinkin ovat kerran rakoilleet heidän lähdettyään Moskovaan vuonna 1967 Pellisen isän työkomennuksen vuoksi. Pellinen on tulistunut myös kriitikoiden määrittelyihin kirjallisuusbiografioissa tai kirjailijakollegoihinsa. Vihastumisten pohjalta on syntynyt säkeitä, joissa hän on manifestoinut: ”olen nyt aikuinen omasta mielestäni”. Nyrkkikin on ollut vähällä heilua, ellei joku, vaikka Tuomas Anhava, ole ollut vieressä estelemässä.

Näitä nyrkiniskuja olen vuorostani väistellyt. Pellinen on sama pikkupoika, joka hallitsi ensin sisartaan Moniboil-sanakoneen avulla, sitten keksimällä sukkeluuksia ja ilkeyksiä koulun pihalla toisille pojille tai opettajille, jotka saapuivat myöhässä oppitunnille.

Vahvimmin Pellisen nyrkki heilahtaa nykyrunoutta kohti. Hänestä nykyrunoilijat ovat ”semanttisen sukan” sisällä, leikkivät ja pelaavat käsitteillä ja sanoilla, mutta ulkokohtaisesti, pääsemättä kiinni omaan itseensä, kokemuksiinsa ja tunteisiinsa. Pellinen palaa itse mieluiten vanhaan, slaavilaiseen runouteen ja proosaan, muun muassa Gogoliin, Dostojevskiin ja Hlebnikoviin. Hänen ”omaan sukkaansa” mahtuvat kaikki omaperäiset ja –tyyliset tekijät, joiden teksteissä on tunnetta, sisältöjä ja kokemusta.

1940 syntynyttä Pellistä miellyttävät 1960-luvun osallistuvan kirjallisuuden ja nykykirjallisuuden sijasta 1950-lukulaisten kirjailijoiden, mm. Tuomas Anhavan ja Paavo Haavikon tekstit, joissa maailma ei ole hänen mielestään ohjelmallisuuteen jähmettynyt, vaan kokemuksen mukaisessa liikkeessä.

Suomenruotsalaisten kirjailijoiden teksteissä esiintyi modernistisia piirteitä jo 1920-30-luvuilla. Suomalaisten modernistien teksteissä näkyivät vaikutteet T.S.Eliotilta ja Ezra Poundilta. Ajan kirjasta ja Näköalasta saattoi lukea käännösnäytteitä Ranskan, Englannin, Ruotsin ja Amerikan modernismeista. Em. lehtien perustamisvuonna – 1949 - ilmestynyt T.S.Eliotin Autio maa oli ensimmäinen eurooppalaista modernismia edustanut käännösvalikoima, joka ilmestyi Suomessa. Modernismi jalkautui Suomeen hyvin nopeasti johtuen kritiikin innosta ja kirjallisissa polemiikeissa kehitetyistä taidoista: 1950-lukua onkin monesti kutsuttu kritiikin vuosikymmeneksi. Arvosteluissa, poleemisissa esityksissä ja julkisissa keskusteluissa selvitettiin modernismin teoriaa.

Uuden, kuville perustuvan modernin runon läpimurto tapahtui vuonna 1956 Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka –esikoisrunokokoelman julkistamisen myötä. Keskeisimmiksi 1950-luvun modernin runon edustajia olivat hänen ohellaan Paavo Haavikko ja Tuomas Anhava. Modernismille oli tyypillistä romantiikasta irti sanoutunut, yleistyksiä ja abstraktioita hylkinyt itsenäinen kuva, joka 1960-luvun alussa aiheutti vastaiskun: pyrkimyksen diskursiiviseen kieleen.

1950-luvun modernistit muuttuivat Haavikon sanoin tulen vaalijoista tuulen vaalijoiksi. Taiteilija oli kansalainen muiden joukossa, mutta samalla yksilöllisen käsityön tekijä. Tuulen vaalimiseen sisältyi ajatus korkeasta ammattietiikasta. Nimimerkki Kirjailija totesi keskusteluteoksessa Toiset pidot tornissa: ”Kirjallisuusmiehen, oli hän kirjailija tai kriitikko, on nahkoineen karvoineen omistauduttava työlleen, siksi kova urakka se on: hänen on syöminen, juominen tai ajatteleminen mustetta ja musteesta unta näkeminen.” Monimieliseen ”tuulen vaaliminen” -kuvaan liittyi myös ajatus kielen vaalimisesta ja uudistamisesta, joka on runouden modernismin tärkeimpiä tunnusmerkkejä. Keskeinen piirre uusilla modernisteilla oli yksityisen kokemuksen arvostaminen yli yhteisen. Modernistit hylkäsivät myös mitallisuuden ja loppusoinnut ja siirtyivät vapaaseen mittaan. (Kuusi, Kurki-Suonio, 1967, 544-549.)

Vuonna 1962 esikoisrunokokoelmansa julkaissut Pellinenkin aloitti modernistissävyisenä, mutta siirtyi jo seuraavassa Kuuskajaskari–kokoelmassaan toisenlaisten, surrealististen ja absurdien sävyihin pariin: kyse oli nuoren runoilijan kieleen ja mieleen tulemisesta. 2000-luvulla hän on postmoderni tajuntojen manipuloija, joka liikkuu tietoisuuden ja kielen kohtaamisen rajamailla. Jo uransa alusta lähtien Pellinen on ollut täysin omalakinen runoilija, joka ei muistuta ketään toista maan päällä.

(julkaisematon muotokuva runoilija Jyrki Pellisestä - kiinnostuneet kustantajat ottakaa yhteyttä!)

Elämäkertatietoa

Rita Dahl (s. 1971) on runoilija, kääntäjä, toimittaja ja sananvapausaktivisti. Hän on koulutukseltaan VTM ja FM. Hän toimi Tuli&Savun päätoimittajana 2001-2002, Suomen PENin varapuheenjohtajana 2006-2009 ja naiskirjailijakomitean vetäjänä 2005–2009. Lisäksi Dahl on perustanut Neliö-kulttuurilehden.

Dahlin runoja on julkaistu koti- ja ulkomaisissa kirjallisuuslehdissä ja -antologioissa lähes kymmenellä eri kielellä. Hän on voittanut Mikkelin kirjoittajien järjestämän Luopuminen-aiheisen runokilpailun 2001. Dahlin Elämää Lagoksessa ilmestyi venäjäksi Kazakstanissa vuonna 2009 Iskenderin julkaisemana.

“Kirjoittaminen ja lukeminen ovat olleet suuri intohimoni jo 11-vuotiaasta lähtien, vaikka kirjoittaminen on ollut kausiluontoista. Nyt olen lähes 33-vuotias eli melkein seitsemän vuotta työtä on tarvittu kirjoittajana kehittymiseen esikoisrunokokoelman julkaisuun asti. Mutta tästähän työ vasta alkaa. Suunnitelmissa on olla rajoittamatta omaa kirjoittamistaan, kirjoittaa sitä, mikä kulloinkin omalta tuntuu, runoista faktaan, proosaan, aforismeihin ja ties mihin muuhun. Omia ‘haittapuoliani’ lienee lähes rajaton kiinnostus kirjallisuuden lisäksi moniin muihin taiteen eri osa-alueisiin ja asioihin. Rajoittuneempana olisi ehkä helpompaa…” (Omin sanoin Vantaan kirjailijafoorumin sivuilla. Viitattu 25.10.2011).

Lukukeskus

---


Toimet:
- toiminut kriitikkona, tiedottajana, toimittajana, freelance-kustannustoimittajana
- Suomen Kirjailijaliiton, Suomen Journalistiliiton, Suomen arvostelijoiden Liiton, Kiila ry:n, Suomen PENin, Suomen Tietokirjailijat ry:n ja SKS:n jäsen
- Tuli & Savu-lehden päätoimittaja 2001
- kulttuurilehti Neliön perustaja
- Suomen PENin varapuheenjohtaja 2006-2009
- Kiilan hallituksen jäsen 2004-2006

Opinnot:
- valtiotieteen maisteri 2001 (yleinen valtio-oppi), filosofian maisteri 2008 (yleinen kirjallisuustiede), Helsingin yliopisto, portugalin kielen ja kulttuurin opintoja Lissabonin klassisessa yliopistossa 2001-2002

Palkinnot:
- ehdolla taiteidenvälisen Orient-Occident Prizen saajaksi Curtea de Arges -runousfestivaalilla 2009
- ensimmäinen palkinto vuonna 2001 Mikkelin kirjoittajien runokilpailussa, jonka aiheena oli Luopuminen
- 2. sija Kadettikunnan maanpuolustus-aiheisessa valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa 1989 kirjoituksella "Naiset ja maanpuolustus"
- 3. sija Keski-Uudenmaa konsernin kirjoituskilpailussa Pentti Saaritsan haastattelulla 1988

Harrastukset:
klassinen laulu, musiikki, kirjallisuus, erityisesti runous, elokuvat, teatteri, ooppera, yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen kirjallisuus, portugalin kieli ja kulttuuri, vieraat kulttuurit, maailmanpolitiikka, sananvapaus ja ihmisoikeudet.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kuvanluojat, Kesuura 2009
Suomettunut sananvapaus, Multikustannus 2009
Savukeitaan Etelä-Meksiko 2011
Saukeitaan Brasilia 2012
Savukeitaan Kypros 2014
Savukeitaan Kap Verde 2015
Jyrki, Tarke 2019
Sanan paino-esseekokoelma, Tarke 2016
Itsensätyöllistävät taiteilijat Suomessa, Enostone kustannus 2017

Käännökset:

Sielun kestää kauan palata kotimaahansa, kustannusliike Parkko 2020
Maailman syrjällä, portugalilaisen runouden antologia, Palladium-kirjat
2017
José Luís Peixoto: Ruhtinas joka rakastui orjaan, Enostone 2017
The Pleasures of Peppermint, Palladium-kirjat 2012
Alberto Pimenta: Kivenheittopeli, Palladium-kirjat 2009
The Insatiable Furnace, Like 2008
Kaunokirjallisen tuotantonne lisäksi voitte merkitä tähän tietoja muista
julkaisuistanne, esimerkiksi artikkelit ja kolumnit.:
Aamulehti, 25.6.2004, s. B32: ”28 neliötä boheemia huolettomuutta”
Aamulehti, 12.12.2004, s. C53: ”Rintamamiestaloa asuu sinkkunainen”
Aamulehti, 16.1.2005, s. C51: ”Entinen kestikievari säilövissä
käsissä”

AKK Forum, 2/2005, ss.14-16: ”Verkko omassa kädessä”

Alumni, 2002, ss.20-21: “Mentor auttaa alkuun työelämässä“

Anna, 25-26/2001, ss.54-55: “Amerikan pilven piirtäjä“
Anna, 40/2001, s.122: “Turusta kajahtaa“
Anna, 50/2001, s.32: “Kirjat“
Anna, 20/2002, s.104: “Kirjat“
Anna, 7/2003, ss. 98-101: ”Käy kylässä Lissabonissa”

Antiikki & keräily, 4/2006, ss. 40-45: ”Lapin runoilija”
Antiikki, keräily & taide, 5/2006, ss. 42-47: ”Herkän viivan mestari”
Antiikki, keräily & taide, 5/2006, ss. 66-70: ”Villiä voimaa”
Antiikki, keräily & taide, 6/2006, ss. 14-19: ”Ikkunat auki maailmaan”
Antiikki, keräily & taide, 6/2006, ss. 34-40: ”Pimeä Palsa”
Antiikki, keräily & taide, 1/2007, ss. 30-35: ”Surullisen hahmon
maalari”
Antiikki, keräily & taide, 2-3/2007, ss. ”Lakeuksien maalari”


Apu, 37/2002, ss. 46-47: “Kirjailija Ann-Mari Lindberg: skitsofreniasta voi
parantua“

Arsis, 3/2007, s. 7: ”Johan Storgård wants to see Finnish art abroad”
Arsis, 1/2009, ss. 7-9: “Maahanmuuttajat osana suomalaista
kirjallisuutta”

Arttu, 3/2007, ss. 6-9: ”Taidesarjakuvan arvostus kasvaa kohisten”

Asu & Rakenna, 1/2003, ss. 6-7: ”Suomalainen asuntopolitiikka tukee
sosiaalista eheyttä”
Asu & Rakenna, 5/2003, ss. 28-31: ”Rompepäivässä tavara kiertää”
Asu & Rakenna, 6/2004, ss. 8-13: ”Kaupunkipuistot kiinnostavat myös
muualla Euroopassa”
Asu & Rakenna, 2/2006, ss. 4-7: ”Vivahteikas kaupunki”

Cult, heinäkuu 1998, s.20: “Terry Gilliam“

Dialogi, 5/2006, s. 14: ”Kierrätystavaraa Espoosta Viroon”
Dialogi, 5/2007, s. 14: ”Voimala valaa voimaa nuoriin”

Drinkki & Viini, 3/2005, ss. 22-25: ”Tuotteet syntyvät tunteista”
Drinkki & Viini, 4/2005, ss. 30-31: ”Irtiottoja italialaisessa
keittiössä”

Ee Mail, ss. 10-11: ”Virkeänä vanhoilla päivillä”
Ee Mail, ss. 20-21: ”Kadun varrella”

Eeva 3/2006, ss. 102-106: ”Reidar Särestöniemi – myytti jo
eläessään”

Elintae, 4/2004, s. 7¨”Omistaja määrää tuolin paikan”
Elintae, 4/2004, s. 14: ”Vain mielikuvitus rajana”
Elintae, 5/2004, s. 6: ”Pakko ansaita”

Elintae, 6/2004, s. 2: ”Reiluimmat oppilaat palkittiin”
Elintae, 9/2004, s. 6: ”Paikallisesti paremmin”
Elintae, 2/2005, s. 7: ”Pätkätyö on pätkäelämää”
Elintae, 7/2005, s. 7: ”Työ kohtuulla tekijää kiittää”

Ensimmäiset kansat, 1/2006, ss.26-28: ”Leppeiden vesien äärellä”

Erto, 4/2005, s. 4: ”Suoraan sydämeen”
Erto, 5/2005, s. 8: ”Yhtä köyttä vetämässä”
Erto, 7-8/2005, ss. 6-7: ”Sähköisesti sähäkämmin”
Erto, 1/2006, ss. 10-11: ”Uni auttaa jaksamaan”
Erto, 3/2006, ss. 24-25: ”Onni on tyhjä kalenteri”

Esikko, 1/2009, ss. 10-11: ”Ei yhteistä kieltä”

Esse, 1.6.2006, ss.20: ”Jotta lapsetkin arvostaisivat yksinkertaisia
asioita”
Esse, 19.10.2006, s. 20: ”Solidaarisuus verissä”
Esse, 27.11.2008, s. 6 ”Rälläkän reunalla”
Esse, 29.1.2009, s. 9: ”Kuvat kurkottavat lapsen maailman keskelle”
Esse, 26.2.2009, s. 3: ”Sijaisperheestä eväät aikuisuuteen”
Esse, 12.3.2009, s. 4: ”Luonnon pyhä kappeli”
Esse, 2.4.2009, s. 3: ”Suomessa kuin kotonaan”
Esse, 14.5.2009, s. 2: ”Väärät mielipiteet voivat viedä vankilaan tai
kuolemaan”

Essi, 3/2007, s. 17: ”Nokialla bonukset kahdesti vuodessa”

ET, 4/2005, s. ”Paholaisen kidassa”
ET, 10/2005, SS. 118-121: ”Terijoki kuhisi kulttuuriväkeä”
ET, 14/2006, s. 66: ”Kiire ei ole hyvä kaveri”

ET, 2/2007, ss. 94: ”Kysymyksiä kuolemasta”

Europa, 1/2007, ss. 22-23: ”Naiset nousevat Iranissa”

Global Finland, kymmeniä artikkeleita 2000-luvulla,
http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?searchText=rita+dahl&app=40&ThisIsQuickSearch=1&Contentlan=1&Culture=fi-FI&showmode=1&x=0&y=0

Gloria, kesäkuu 2001, s.20: “Islantilainen Hamlet“
Gloria, maaliskuu 2006, s. 22: ”Dekkarisankarin uusi olemus”
Gloria, maaliskuu 2006, s. 184: ”Hyvä maine on vetävä tarina”
Gloria, maaliskuu 2006, s. 185: ”Hyvä puhuja vetoaa järkeen ja
tunteisiin”
Gloria, helmikuu 2007, s. 152: ”Lagosin toreilla tinkimässä”
Gloria, syyskuu 2008, s. 32: ”Rita Dahlin valinta on Joel Petterssonin
Minun elämänlankani”

Glorian antiikki, 3/2007, ss. 64-68: ”Kuninkaallista lomaa Portugalissa”

Hallinto, 5/2000, ss.16-17: “Suomi on tärkeä kumppani Latvialle“
Hallinto, 6/2000, ss.14-15:“Valtio hyvä vaihtoehto nuorelle“
Hallinto, 2/2003: ss. 7-8: ”EU:n rakennerahastojen hallintotaakka
kevenemässä?”
Hallinto, 2/2003, s. 26: ”Uusi virkamieskin haluaa turvallisuutta”
Hallinto, 3/2003, s. 13: ”Rohkeasti saamelainen”
Hallinto, 3/2003, ss. 34-35: ”Kiinassa on potentiaalia”
Hallinto, 4/2003, ss. 18-19: ”Suomi EU-puheenjohtajamaa viimeisen kerran
vuonna 2006?”
Hallinto, 5/2003, ss. 14-16: ”Monta kärpästä yhdellä iskulla”
Hallinto, 5/2003, ss. 24-25: ”Kohta asioidaan sähköisesti”
Hallinto, 1/2004, ss.14-15: ”Sanoista tekoihin”
Hallinto, 4/2004, ss. 14-15: ”Suomi puhuu – kansalaisen ääni
kuuluviin”
Hallinto, 4/2004, ss. 26-28: ”Controllerin huima urakehitys”

Hallinto, 5/2004, ss.12-13: ”Hankinnat syynissä”
Hallinto, 2/2006, ss. 10-12: ”Kukoistavat työyhteisöt”
Hallinto, 2/2006, ss. 13-15: ”J.V. Snellman viisi vuotta
valtiovarainministerinä”
Hallinto, 3/2006, ss. 19-21: ”Korkeasti koulutetut naiset”

Helsingin Sanomat, 3.7.2004, s. C3: ”Elämän pituinen evakkomatka”
Helsingin Sanomat, 24.4.2006, s. C 1: Pen: Venäjä painostaa
kansalaisjärjestöjä”

Hiidenkivi, 1/2003, ss.18-19: ”Jani Saxell – 2000-luvun syrjäytyneiden
tulkki”
Hiidenkivi, 2/2003, ss. 22-23: ”Omaa tilaa etsimässä”
Hiidenkivi, 3/2003, ss. 27-28: ”Tabujen aika on ohi”
Hiidenkivi, 4/2003, ss.28-29: ”Vastakohdista voimaa”
Hiidenkivi, 5/2003, ss. 30-31: ”Punkkarista runotytöksi”
Hiidenkivi, 6/2003, ss. 28-29: ”Amerikka on joukko esityksiä”
Hiidenkivi, 1/2004, ss. 30-31: ”Ammattina kokopäivätaiteilija”
Hiidenkivi, 3/2004, ss. 29-30: ”Yritys mittakaavaksi”
Hiidenkivi, 5/2004, ss. 35-36: ”Kypsymättömyyden kuvauksia”
Hiidenkivi, 6/2004, ss. 23-26: ”Ihminen osana luontoa”
Hiidenkivi, 6/2004, ss. 36-37: ”Mennyt hidas maailma”
Hiidenkivi, 1/2005, ss. 28-29: ”Juuret perinteessä”
Hiidenkivi, 3/2005, ss. 34-35: ”Rohkeasti vinossa”
Hiidenkivi, 4/2005, ss. 34-35: ”Oman punkpolun kulkija”
Hiidenkivi, 5/2005, ss. 28.30: ”Runolla pyyhkii hyvin”
Hiidenkivi, 6/2005, ss. 41-42: ”Mielen kollaasi”
Hiidenkivi, 4/2010, ss. 35-37: ”Länsirannikolta kajahtaa”
Hiidenkivi, 5/2011, ss. 29-30: ”Aiheena ihmisluonto”

Historia, 2/2007, ss.52-55: ”Moninaista naisasiaa”
Historia, 4/2007, ss. 52-55: ”Italia talvisotaa tukemassa”


Hok-Elanto, 6-7/2004, ss. 26-32: ”Skeittaus kolahtaa kovaa”

Hymy, 10/2008, ss. 54-55: ”Punaorpo Salme Vuorinen muistelee
kansalaissotaa”
Hymy, 12/2008, ss. 44-45: ”Siivooja-Jarmo: köyhä, mutta onnellinen”

Ilo, toukokuu 2006, s. 19: ”Monta kieltä, monta uskoa”
Ilo, maaliskuu 2007, s. 36: ”Sunnien vankina”

Ilta-Sanomat, 23.11.2015, ”

IT Invalidityö, tammikuu 1-2/2010, ss. 12-17: ”Kebnekajselta
Kilimanjarolle”

Jollas-esitteen toimitus 2006 Ässä-lähden välissä

Jyty, 8-9/2005, ss. 20-22: ”Sateesta huolimatta ulkoilimme”
Jyty, 1/2006, ss. 14-16: ”Suuntaa muuttamassa”
Jyty, 2/2007, s. 25: ”Sosiaalialalla työtapaturman syy usein väkivalta”
Jyty, 5/2007, ss. 32-33: ”Univajeesta ei hyvää seuraa”

Kaltio, 2/2004, s. 73: ”Kirjaston suurkuluttaja”
Kaltio, 1/2010, ss. 30-31: ”Menneisyyden patinaa”
Kaltio, 2/2010, s. 47: ”Verkon demokraattisin yhteisö”

Kaltio, 4/2006, ss. 187-188: ”Uudet mediat perinteen tukena”
Kaltio, 2/2007, ss.32-34 : ”Ikuinen aktivisti”
Kaltio, 1/2010, ss. 30-31: ”Menneisyyden patinaa”

Kanava, 3/2013, ”TTIP – työllisyyden uhka, talouden mahdollisuus”,
ss.47-48

Kanava, 3/2014, ”TTIP – työllisyyden uhka, talouden mahdollisuus”,
ss.47-48
Kanava 3/2015, ”Boko Haram värvää ja terrorisoi köyhiä”, ss.42-45
Kanava, 2/2017,

Kansan Uutiset, 5.10.2004, s: ”Poronhoitaja vaikuttaa kynällään”
Kansan Uutiset, 5.10.2005, s.16: ”Naisten kaappaukset yleisiä
Kirgistanissa – Vaimo vaikka väkisin”
Kansan Uutiset, 6.9.2006, s. 8-9: ”Hakukoneet sensuroivat itseään
Kiinassa”
Kansan Uutiset, 3.10.2006, ss. 8-9: ”Kirjailijat Karjalassa”
Kansan Uutiset, 14.11.2006, s. 16: ”Teatterin kokeilija”
Kansan Uutiset, 9.4.2009, ss. 30-31: ”Tšetšeeniorvot heitteillä”
Kansan Uutiset, 18.9.2009, ss. 42-43: ”Die Linke syyttää kapitalismia
talouskriisistä. Saksan vahva vasemmisto hakee 20 prosentin kannatusta”
Kansan Uutiset, 25.9.2009, s. 34: ”Arabikirjallisuuden monet kasvot
esittäytyivät Berliinin kirjamessuilla”
Kansan Uutiset, 1.4.2010, ss. 16-18: ”Rasismista vapaata palloilua”
Kansan Uutiset, 3.3.2011, s. 47: ”Kriittistä feminismiä
alkuperäiskansoille”

Kehitys, 2/2007, ss. 56-57: ”Iranin valvottu blogistan”

Kello & Kulta, 4/2005, ss. 14-19: ”Mekaanisen kellon vuosisadat”
Kello & Kulta, 5/2005, ss. 20-22: ”Hopea taipuu moneksi”

Keravan Seutu, 31.7.2003, s. 2: ”Pahnan pohjimmaisena”

Kerberos, 4/2002, s.40-49: ”Kauhea, ihana kriitikko?”

Ketju, 6/2004, ss. 24-25: ”Väreillä ja äänillä maailma paremmaksi”
Ketju, 1/2006, s. 42: ”Iloisia veikkoja sirkuksessa”


Kirjailija, 4/2006, ss. 17-20: ”Naiskirjailijoiden nousu”
Kirjailija, 3/2007, ss. 32-34: ”Runous menee kaduille – ja salonkeihin”
Kirjailija, 3/2008, ss. 20-22: ”Armoitettu tarinankertoja”
Kirjailija, 4/2008, ss. 44-46: ”Portugalin portugalilaisin kylä”
Kirjailija, 1/2009, s. 16: ”Uudet jäsenet”
Kirjailija, 4/2009, :”Unelma veljeydestä”
Kirjailija, 2/2010, ss. 14-16: ”Kokopäivätaiteilija Pellinen”
Kirjailija, 4/2010, ss. 44-47: ”Runoilijan on reagoitava”
Kirjailija, 1/2011, ss. 36-39: ”Olen iloinen että työ palkitaan näin”

Kirjain, 1/2009, ss. 44-47: ”Varoittava esimerkki”
Kirjain, 1/2009, ss. 52-55: ”Kulttuurivallankumouksen uhrit”
Kirjain 2/2009, ss. 58-59: ”Oman elämänsä herra”
Kirjain 1/2010, ss. 82-85: ”Ryhmien maa”
Kirjain 2/2010, ss. 30-33: ”Mullin mallin taide”
Kirjain 4/2010, ss. 104-108: ”Verkon vietävänä”

Kirjakauppalehti, 6/2003, ss. 28-29: ”Mies jolla on varaa sanoa”
Kirjakauppalehti, 6/2003, ss. 10-11: ”Perinteet kunniaan”
Kirjakauppalehti, 7/2003, ss. 16-17: ”Schildts muuttaa keskelle
Helsinkiä”
Kirjakauppalehti, 1/2004, ss. 14-15: ”Harrastuksesta työksi”
Kirjakauppalehti, 2/2004, ss.12-13: ”Virolaisen kirjallisuuden monet
kasvot”
Kirjakauppalehti, 4/2004, ss. 8-12: ”Turku – yhdessä tekemisen
meininkiä!
Kirjakauppalehti, 5/2004, ss. 10-14: ”Mustaamakkaraa ja hengenravintoa”
Kirjakauppalehti, 6/2004, ss. 16-17: ”Kirja ahtaalla”

Kirjasto, 8/2003, ss. 12-13: ”Kohti kotia”
Kirjasto, 6/2004, ss. 24-25: ”Kirjastot luovuuden lähteinä”
Kirjasto, 1/2005, ss. 8-9: ”Eero Ojanen: Luovuus kukkii arjessa”

Kirjasto, 8/2005, ss. 18-19: ”Runon monet äänet”
Kirjasto, 5/2006, ss. 6-7: ”Sivistys – tietoa ja tunnetta”
Kirjasto, 1/2007, ss. 20: ”Peleillä pojat kirjastoihin”
Kirjasto, 3/2007, ss. 8-9: ”Jyrki Kataisen porvarillinen kirjasto:
sivistysvaltion kulmakivi”
Kirjasto, 4/2007, ss. 8-9:

Kirjo, 1/2007, s. 24: ”Verkossa ja verkostoissa on tulevaisuus”

Kirkko & kaupunki, s. 7: ”Lapsi jota ei koskaan ollut”
Kirkko & kaupunki, 21/8.6.2005, ss. 12-13: ”Tukahdutettu viha”
Kirkko & kaupunki, 3.5.2006, s. 24: ”Puheen valta on vakuuttavissa
mielikuvissa”
Kirkko & Kaupunki, 7.6.2006, s. 18: ”Hyvä aforismi on tiivis pakkaus”

Kontur, 4/2007: ”
Kontur, 3/2008, 12: ”Två författarröster från WALTIC”

Korppiradio-podcastit: Vastaluenta, http://korppiradio.net/vastaluenta/

Kotiavain, 3/2005, ss. 4-7: ”Yhteistyöllä paikat kuntoon”
Kotiavain, 3/2005, ss. 8-9: ”Aloita muuttopuuhat ajoissa”

Kotilääkäri, 2/2006, s. 9: ”Hiljaista tietoa työpaikalla”
Kotilääkäri, 6-7/2006, s. 9: ”Hitaammin hyvä tulee”

Kotimaa, 8.11.2002, s.14: “Runoudella kalvinismia vastaan“
Kotimaa, 20.1.2006, ss. 12-13: ”Oman elämänsä herra”
Kotimaa, 1.2.2007, ss. 24-25: ”Avoinna elämälle”
Kotimaa, 15.2.2007, ss. 22-23: ”Hevoset – Eetu ja Pahe ovat herkkiä
kuntouttajia”
Kotimaa, 26.7.2007, s. 28: ”Runoilija mystiikan lähteillä”


Kritiikin uutiset, 1/2001, s.12-13: “Kokeilemalla kirjallisuusinstituution
kylkeen kiinni?“
Kritiikin uutiset, 1/2002, s. 28-29: “Portugalissa kaivataan teemoittavia
kirjallisuusjulkaisuja“

Kulttuurivihkot, 2/99, s.6: “Vapaa kirjallisuus vauhdissa“
Kulttuurivihkot, 3-4/99, s.6-9 ja 56-57: “Absurdeja näkyjä
Tampereella“, “Afrikkalaiset rytmit Juhlaviikoilla“, “Baltialaista
teatterikirjoa“ ja “Rohkeita runoja miehistä“
Kulttuurivihkot, 5-6/99, s.18-19: “Kirjallinen sekatyömies“
Kulttuurivihkot, 1/2000, s.8 ja takakansi: “Baltic Circle saisi keskittyä
uudistamaan“ ja “Runoja“
Kulttuurivihkot, 2/2000, s.9: “Säveltäjä matkaa ihmemaahan“
Kulttuurivihkot, 6/2001, s.18: “Taidetta, ei teräsmiehiä“
Kulttuurivihkot, 6/2005, ss. 22-25: ”Keski-Aasian naiskirjailijat sensuurin
kourissa”
Kulttuurivihkot, 2/2006, ss. 16-17: ”Kulttuurien yhteentuoja”
Kulttuurivihkot, 2/2006, ss. 23: ”Sydän palaa”
Kulttuurivihkot, 2/2006, ss. 40-41: ”Absurdia oikeutta”
Kulttuurivihkot, 1/2008, 14: ”Dallas dildoilla uusiksi”
Kulttuurivihkot, 2/2008, 9: ”Turingia teknolla ja oopperalla”
Kulttuurivihkot, 4-5/2011, ss. 32-34: ”Kohtalokas Kanadan-matka”

Kuluttaja, s. 42: ”Vuokralaisten riidat lisääntyneet”
Kuluttaja, 1/2005, ss. 31-33: ”Asunnon ostaja kotia etsimässä”

Kumppani, s. 44: ”Kaikkea kärryistä”
Kumppani, 6-7/2005, s. 55: ”Presidenttien seurassa Brasiliassa”
Kumppani, 10-11/2005, ss. 17-19: ”Demokratian esitaistelija”
Kumppani, 2/2006, s. 39: ”Alkukantaista tunnelmaa Brasiliassa”
Kumppani, 2/2007, ss. 40-41: ”Pitkä matka Burmasta Cambridgeen”

Kylkirauta, 4/1989, s.38: “Naiset ja maanpuolustus“


Kääntäjä, 8/2008, s. 13: ”Sananvapauden asialla”

Lakimiesuutiset, 2/2004, ss. 18-23: ”Merkin suojelija”

Lapin Kansa, 3.7.2004, s. 15: ”Kellokumpu ja selkäkeikkanaurajat”

Lapsen Maailma, 4/2004, ss. 10-12: ”Kaikkien kuvaaja”
Lapsen Maailma, 4/2004, ss. 4-6: ”Perhe on pahin”
Lapsen Maailma, 6-7/2004, ss.26-28: ”Eu-vaalit-lapsinäkökulmaa”
Lapsen Maailma, 8/2004: ”Pelle Pelottoman hommaa”
Lapsen Maailma, 1/2005: ”Kirjailija ja kotiäiti”

Libero, 4-5-/98, s.25: “Uuden sci-fi-elokuvan ohjaajien eliittiä:
Jean-Michel Roux“
Libero, 3/2007, s. 21: ”Avoimen yhteiskunnan puolesta”

Lumooja, 3 & 4/2008, ss. 32-33: ”Kirjoittava kasvattaja”

Luonnossa, 6E/2007, ss. 48-53: ”Lokkisaaret – Ilhas da Berlenga ja Stora
Karlsö”

Länsiväylä, 5.12.2004, s. 15: ”Nuoret laittavat kuvia uusiksi”
Länsiväylä, 14.5.2006, s. 14: ”Kaikkiruokainen lukija”
Länsiväylä, 11.6.2006, s.11: ”Kansanperinteestä tarinoita lapsille”

Lööppi, 4/2002, s.2-5: ”Sananvapaus vaakalaudalla?”

Maailma.net,
http://www.maailma.net/uutiset/eun-kehityspolitiikka-keskittyy-yha-tiiviimmin-muuttoliikkeen-torjuntaan
8.6.2017
http://www.maailma.net/uutiset/brexit-voi-vieda-eun-kehitysavulta-rahaa-ja-vaikutusvaltaa,
31.8.2017


Madame, 1/2003, ss. 56-61: ”Hulluuden ylistys”
Madame, 1/2004, ss.16-18: ”Jalkojen heiluttaminen panee kuvat liikkeelle”
Madame, 5/2004, ss. 36-39: ”Jakkupuku jäi naulaan taiteen vuoksi”
Madame, 5/2004, ss. 42-45: ”Sihteeri ja galleristi”

Me, 1/2005, ss. 38-41: ”Viha – viisaan voimavara”
Me, 2/2005, ss. 12-13: ”Kohti Etelänapaa”
Me, 6/2005, ss. 16-19: ”Elämä on suora lähetys”
Me, 7/2005, ss. 12-15: ”Moottoripyörä ja minä”
Me, 8/2005, ss. 4-7: ”Naapurin tyttöjen bändi”
Me, 12/2005, ss. 60-61: ”Näin vältät joulukilot”

Meidän Perhe, 8/2005, s. 16: ”Sotalapsen suru koskettaa”
Meidän Perhe, 8/2005, ss. 33-34: ”Kiusaajan isä – kiusatun äiti”
Meidän Perhe, 8/2005, s. 98: ”Martti Suosalo: Olen aina ollut marttyyri”
Meidän Perhe, 2/2006, ss. 80-85: ”Kun äiti romahti”

Meidän Suomi, kevät 2006, ss. 62-66: ”Terijoen taikaa” ja
”Ihmeparantumisia rantahiekassa”
Meidän Suomi, syksy 2006, ss. 78-81: ”Tunteellinen suurmies”
Meidän Suomi, kesä 2007, ss. 84-87: ”Kirjailija Anna-Maria Mäki saa
silmäniloa omasta city-puutarhasta”
Meidän Suomi, joulu 2007, ss. 38-43: ”Satutädin saaressa”
Meidän Suomi, joulu 2008, ss. 56-61: ”Suomalaisen tieteen vaikuttajat”
Meidän Suomi, joulu 2009, ss. 62-65: ”Pauliina Susi kirjoitti kirjan
verkostohuijauksesta”

Meteli 4/2014, 1/2015, s. 11-13: ”Taiteilijat – korkeasti koulutetut
tietotyöläiset”, ss. 12-15: ”Hybridiammattilaisten joukko”

Metro, 19.1.2000, s.14: “Q-teatterin sukulaissieluja Helsinkiin“

Metro, 25.1.2000, s.10-11: “Katuromantikkoja ja älykköjä“

Minustako yrittäjä? -lehti 2003, Perhemediat, artikkeleita eri yrityksistä
yht. 18 kpl

Mondo, huhti-toukokuu 2003, ss. 50-53: ”Saaren satukaupunki”

Motiivi 4/2006, ss. 28-29: ”Laitoshuoltajan taakka keveni”
Motiivi 6/2006, ss. 26-27: ”Psykososiaalisia hoitoja lääkkeiden sijaan”
Motiivi, 7/2006, s. 7: ”Mitä aiot luvata, sosiaalijohtaja Paavo
Voutilainen?”

Nordic-Baltic Review 2005, s. 15: ”An ideal performance takes skill”

Nykypäivä, 7.11.2000, s.13: “Nyt kaivataan analyyttisiä, rohkeita ja
provosoivia ohjelmakirjoittajia“

Nyt-liite, 45/2000, s.9: “Pieni hetki elämässä“
Nyt-liite, 49/2000, s.8: “Kamera maalaa kuvia“

Nöjesguiden, 2/2004, s. 20: ”Sekaisin runoudesta”

Ote, 6/2004, ss. 29-30: ”Tytöt osaavat tietokoneita”
Ote, 2/2005, ss. 24-25: ”Nörtti koulussa”
Ote, 2/2005, ss. 33-34: ”Sinisen valon lumoissa”

Pakolainen, 2/2005, ss. 9-10: ”Isänmaa on pakolaisleiri”

Paperi, s. 25: ”Armojohtaminen – ihmisarvoista kohtelua”

Parnasso, 1/2003, ss. 98-100: ”Runous on taas voimissaan Virossa”

Parnasso, 2/2006, ss. 8-9: ”Poika ja puupuhallin”
Parnasso, 6/2006, ss. 36-41: ”Muutakin kuin aistien liikettä”
Parnasso, 2/2008, ss. 48-51: ”Uuden ajan traditionalisti”
Parnasso, 4/2008, ss. 16-17: ”Kaiken ykseys”

Peili, 4/2006, ss. 32-33: ”Uudet mediat perinteen tukena”

Sana 30/2002, s.10-11: ”Runous sallii kaikenlaiset tunteet”
Sana, 39/2002, ss. 10-11: “Sairaalakokemukset kypsyivät kirjaksi“
Sana, 29-30/2006, s. 3: ”Kasvotonta kauppatavaraa”
Sana, 31/2006, s. 15: ”Hyvä arki auttaa paranemaan”
Sana, 47/2006, ss. 14-16: ”Sisäisiä muodonmuutoksia”
Sana, 50/2006, s. 6: ”Toisenlaisen maailman puolestapuhuja”
Sana, 51-52/2006, s. 6: ”Ihminen ei ole kauppatavaraa”
Sana, 9/2007, ss. 22-23 ”Syrjäytetyn puolella”
Sana, 18/2007, s. 15: ”Pyhiinvaellus portaita pitkin”
Sana, 24-25/2007, ss. 6: ”Ei rauhaa ilman naisia”
Sana, 40/2007, s. 17: ”Lapsi ilman miestä”
Sana, 42/2007, s. 13: ”Perhe on pahin – ja paras”
Sana 8/2008, ss. 10-11: ”Monen kulttuurin kasvatti”
Sana, 15/2008, s. 32: ”Jumalan kanssa voi puhua kaikesta”
Sana, 18/2008, s. 7: ”Serbian ortodokseilla ei yhtenäistä linjaa
suhteessa Kosovoon”
Sana, 21/2008, s. 3: ”Kiinalainen kevätsiivous”
Sana, 25-26/2008, s. 31: ”Syövän yksityinen ja yleinen historia”
Sana, 41/2008, s. 7: ”Suomalaiskummit auttavat chileläislapsia”

Sanansaattaja, 1/2007, ss. 4-5: ”Mielikuvitus ryöpsähtelee ahtaissa
yhteisöissä”

Satakunnan Kansa, 6.2.2002, s. 12: “Akatemia ei arvosta ihmistä“

Satakunnan Kansa, 23.2.2003, s. 16:”Kummitukset eivät ilmesty
sattumalta”

Se-lehti, 6/2003, ss. 18-20: ”Osuuskunta Toivo: kuntoutuksen luova palo”
Se-lehti, 8/2003, ss.96-99: ”Kortti kertoo tarinan”
Se-lehti, 12/2003, ss.57-59: ”Oman päänsä pitäjät”

Stimulus, 12/2004, ss. 10-11: ”Ilha do Mel – suljettu paratiisi”
Stimulus, 5/2006, ss. 17-19: ”Kumpuinen kaupunki”

STT 25.1.2001, “Taskulampulla valoa hämärään“
STT, 13.2.2001, “Runoilijat erottuvat joukosta“
STT, 8.9.2019: “Älä tuota tarpeetonta ympäristökuormaa – Mene
ostoslistan kanssa kauppaan, valmista kasvispainotteista ja kokkaa myös
jätteistä”
STT, 21.12.2019: “Kilpirauhasen vajaatoiminta tunnistetaan entistä
paremmin”

Suomen Kuvalehti, 34/2000, s.48-49: “Vihaista tekstiä“
Suomen Kuvalehti 39/2000, s.57: “Kahden kulttuurin rajalla“
Suomen Kuvalehti 43/2000, s. : “Kirjoittaminen on maailman kohtaamista“
Suomen Kuvalehti 3/2001, s.50-51: “Tunteen ja kokemuksen tähden“
Suomen Kuvalehti, 5/2001, s.54: “Moraalinen runoilija“
Suomen Kuvalehti, 21/2001, s.76: “Runo kuuluviin“
Suomen Kuvalehti, 24/2001, s.46: “Pelkkää lumetta“
Suomen Kuvalehti, 28/2001, s.50: “Fiktiota omasta elämästä“
Suomen Kuvalehti, 32/2001, s.51: “Rakastunut nero“
Suomen Kuvalehti, 35/2001, s.48-49: “Paljastavia sanoja“
Suomen Kuvalehti, 38/2001, s.46: “Väkivaltaista huumoria“
Suomen Kuvalehti, 6/2002, s. 48: “Tunteet peliin“
Suomen Kuvalehti, 10/2002, s.72: “Poliittisen elokuvan tekijä“
Suomen Kuvalehti, 36/2003, s. 58: ”Carl-Johan Vallgren on romantikko”


Super, 9/2005, ss. 18-20: ”Lämmintä arkea”
Super, 10/2005, ss. 18-20: ”Mittaamaton ihminen”
Super, 11/2005, ss. 14-15: ”Inhimillisyyden aika ei ole ohi”
Super, 12/2005, ss. 14-15: ”Sydämenjälkiä arjessa”

Synkooppi, 0p. 84, ss. 12-17: ”Elektroninen aarreaitta”

Särö 2/2006, ss. 6-8: ”Paikka kielessä – runoilija Umberto Fiorin
haastattelu”
Särö 2/2006, ss. 53-54: ”Kriitikko – ymmärtävä portinvartija vai
pahainen rakkikoira?”
Särö, 3-4/2006, ss. 124-125: ”Kirjamaailma on karu maailma”
Särö, 3-4/2006, ss. 133-135: ”Kielen keksijä”

Tehy, 10/2005, 14.6.2005:, ss. 28-30: ”Toimittaja tienhaarassa”
Tehy, 14/2005, 13.9.2005, s. 62: ”Oksat pois”
Tehy, 15/2005, 27.9.2005, ss. 60-61: ”Tähtäin huipulle”
Tehy, 15/2005, 27.9.2005, s. 62: ”Jari vei sydämen”
Tehy, 16/2005, 18.10.2005, s. 94: ”Pallon perässä”
Tehy, 17/2005, 1.11.2005, s. 13: ”Tyosuojeluvaltuutettu selvittää
ongelmia”
Tehy, 18/2005, 15.11.2005, ss. 44-45: ”Jalat siisteiksi”
Tehy, 18/2005, 15.11.2005, s.70: ”Suksi luistaa”
Tehy, 1/2006, 17.1.2006, s. 78: ”Kaukalopalloilija Kainuusta”
Tehy, 3/2006, 21.2.2006, ss. 68-69: ”Runojen hoivaa”
Tehy, 7/2006, 4.4.2006, ss. 60-61: ”Elämä pienoiskoossa”
Tehy 17/2006, 9.11.2006, ss. 27-28: ”Voimala tukee perhettä”

Tiedonantaja, 27, 1.8.2003, ss. 2-3 ja 6: ”Mielenterveysjärjestöt
pureutuvat ennakkoluuloihin ja asenteisiin”, ”Lääkkeet ovat liian
helppo ratkaisu”, ”Kuntoutuva skitsofreenikko tarvitsee lääkitystä,
säännöllistä rytmiä ja tukea”
Tiedonantaja, 44, 28.11.2003, ss. 6-8: ”Aspergerin oireyhtymä saanut
ymmärrystä vasta viime vuosina”

Tiedonantaja, 13, 2.4.2004, s.16: ”Pelaajien ahdas maailma”
Tiedonantaja, 14, 8.4.2004, s.16: ”Kolme vuotta elämästä”
Tiedonantaja, 10, 13.3.2009, ss. 8-9: ”Täyttä kirjailijanelämää”
Tiedonantaja,
Tiedonantaja,

Tilisanomat, 2/2004, ss. 12-17: ”Taloushallinnon ulkoistaminen vapauttaa
resursseja”
Tilisanomat, 4/2005, ss. 12-17: ”Kansainvälistä tunnelmaa”
Tilisanomat, 5/2005, ss. 12-17: ”Laskennan ammattilaisilla on annettavaa
johdollekin”
Tilisanomat, 5/2005, ss. 18-21: ”Arvonsa tuntijar”
Tilisanomat, 1/2006, ss. 58-59: ”Vähemmän asiakkaita, enemmän
palvelua”

Tuli & Savu, 2/2000, s.24-28: “Fernando Pessoan heteronyymitekniikka –
kuka puhuukaan?“
Tuli & Savu, 3-4/2000, s.78-79: “Elämisen kyky on hyvä säilyttää“
Tuli & Savu, 4/2001, s.5: “Ääni Euroopan reunalta“
Tuli & Savu, 1/2002, s.6-7:“Ääni Euroopan reunalta“
Tuli & Savu, 2/2008, s. 23: ”Kulttuuri kutsuu, onko runoilija linjalla?”

Turun Sanomat, 14.10.2000, s.34: “Kirjallisuus Liettuassa ei-toivottu
lapsi“

Ulkopolitiikka, 4/2006, ss. 24-28: ”Sananvapaus henkitoreissaan
Venäjällä”
Ulkopolitiikka, 1/2008, ss. 21-25: ”Me ja muslimit – hindunationalismi
Intiassa”
Ulkopolitiikka, 4/2008, s. 9: ”Luz Castro: Meksikon naismurhat yhä
selvittämättä”

Uusi Nainen, 10/2002, s.37: “Afrikkalainen identiteetti on kaiken
perusta“
Uusi Nainen, 1/2003, ss. 28-29: ”Korsunovas panostaa yksinkertaiseen”
Uusi Nainen, 4/2003, ss. 32-33: ”Tutkijasta kauppamieheksi?”

Vakuutuskuntoutus, 2/2004, ss. 8-10: ”Eroon laastariverosta”


Valtiotieteilijä, 3/98, s.32-34: “Valtiotieteilijöiden valtit
yrityksissä“
Valtiotieteilijä, 4/98, s.11-13: “Median, politiikan ja moraalin
yhteensovittamaton yhtälö ?“
Valtiotieteilijä, 1/99, 20-21: “Valtio-opin opiskelijat
järjestäytyivät“
Valtiotieteilijä, 2/99, s.20-21: “Opiskelijat ay-liikkeessä“
Valtiotieteilijä, 4/99, s.10-12: “Globaalin kansalaisyhteiskunnan ja
demokratian mahdollisuudet“
Valtiotieteilijä, 1/2000, s.6-7: “Tarvitsemmeko arvovallankumousta ?“
Valtiotieteilijä, 2/2000, s.24-25: “Uutta puhtia työhön tutkimuksesta ja
tiedotuksesta“

Vantaan Lauri, 22/8.6.2006, s. 5: ”Kun mieli sairastuu”
Vantaan Lauri, 27/17.8.2006, s. 3: ”Samanhenkistä seuraa”
Vantaan Lauri, 27/17.8.2006, s. 5: ”Surun kanssa ei tarvitse olla yksin”
Vantaan Lauri, 1/11.1.2007, s. 5: ”Vihreiden kummitusten maasta”

Vartti (Järvenpää, Kerava, Tuusula), 28.1.2009, s. 16: ”Herodes –
kaksikasvoinen hallitsija”

Venäjän Aika, 1/2006, ss. 9-10: ”Kriittiset toimittajat syynissä”
Venäjän Aika, 2/2007, ss. 56-58: ”Kielen puolella”

Vihreä Lanka, 32/2000, s.6: “Kotirannat tarkkailun alaisiksi“
Vihreä Lanka, 33/2000, s.11: “Kirjailijat halkaisivat Euroopan“
Vihreä Lanka, 41/2000, s.13: “Yhteiskunnallisen runouden puolesta“
Vihreä Lanka, 1-2/2001, s.10: “Maailma, kova omena“
Vihreä Lanka, 22/2001, s.11: “Runoilija halutaan valmiissa paketissa“
Vihreä Lanka, 35/2001, s.11: “Runoilija tarttuu kynään purnatakseen“
Vihreä Lanka, 39/2001, s.16: “Runoilija keikuttaa naisen ahdasta roolia“
Vihreä Lanka, 41/2001, s. 10: “Ei onnea, vaan viiltävää arkea“
Vihreä Lanka, 31/2003, s. 10: ”Välimeri on mielentila”
Vihreä Lanka, 38/2003, s. 11: ”Tiedon yläpuolelle”

Vihreä Lanka, 42/2003, s. 10: ”Haavoittunutta rakkautta”
Vihreä Lanka, 44/2003, s. 11: ”En savolaksare i Stockholm”
Vihreä Lanka, 47/2003, s. 11: ”Toimeentulotuen varassa”
Vihreä Lanka, 48/2003, s.11: ”Mielikuvien vangit”
Vihreä Lanka, 49/2003, s. 11: ”Kuoleman kymmenet kasvot”
Vihreä Lanka, 44/2004, s. 39: ”Eliittipuhe huumorilla uusiksi”
Vihreä Lanka, 1/2005, s. 11: ”Kahden todellisuuden Turkki”

Visio, 2/2003, ss. 22-23: ”Illumenation kokoaa elokuvaopiskelijat
huhtikuussa Helsinkiin”
Visio, 1/2006, ss. 38-39: ”Avaruuteen muuttanut ihmiskunta”
Visio, 2/2006, ss. 42-44: ”Jarmo Jääskeläinen: dokumentin maestro”

Voi Hyvin, 3/2003, ss. 56-58: ”Kaikki on yhtä”

Voima, 5/2006, s. 33: ”Valvottu verkko”
Voima, 10/2006, s. 43: ”Naurava shamaani”
Voima, 4/2007, s. 10: ”Läpinäkyvää lahjontaa”

Ydin, 4/2001, ss.28-29: “Ekotrendi kotimaisessa kaunokirjallisuudessa“
Ydin, 6/2001, ss.42-43: “Baski pohjia myöten“
Ydin, 6/2002, ss. 42-43: ”Maailmanmenon tarkkailija”
Ydin, 1/2003, ss.32-33: ”Skitsofreenikkojen hoidossa edelleen puutteita”
Ydin, 4/2003, ss.42-43: ”Kirjailija älähtää”
Ydin, 3/2005, ss. 42-43: ”Michael Collins, kirjailija ja
yhteiskuntakriitikko”
Ydin, 1/2006, ss. 16-17: ”Oma kieli kullan kallis”
Ydin, 2/2006, ss. 48-49: ”Sodan seuraukset”
Ydin, 3/2006, ss. 22-24: ”Sulkekaa Guantánamo!”
Ydin, 4/2006, ss. 42-43: ”Elinkaupan uhri luovuttaa elimensäkin”
Ydin, 4/2006, ss. 18-19: ”Tshetseeni elää päivän kerrallaan”
Ydin, 4/2006, s. 19: ”Venäjän sydän sykkii vielä”
Ydin, 1/2007, ss. 20-22: ”Tavoitteena sanomisen vapaus”
Ydin, 2/2007, ss. 42-43: ”Ilmaisunvapautta Iraniin”
Ydin 3/2007, ss. 24: ”Nainen islamin puristuksissa”
Ydin, 4/2008, ss. 46-48: ”Vapaa kahlittu sana”
Ydin, 1/2009, ss. 23-24: ”Stora Enso pelaa etelässä”
Ydin, 3/2009, ss. 44-45: ”Etelä-Afrikka on Spoken Wordin kultakaivos”
Ydin, 4/2009, ss. 52-53: ”Kritiikin saturaatiopiste”
Ydin, 1/2010, s. 62: ”Kun elävä kajosi kuolleeseen”
Ydin, 3/2010, ss. 52-53: ”Kuka nauttii Rion olympialaisten hedelmistä?”
Ydin, 4/2010, ss. 40-45: ”Sukupuolten juhlaa”
Ydin, 1/2011, ss. 41-43: ”Onnistunut vastarinta Meksikossa”
Ydin, 3/2011, ss. 24-25: ”Takuuvarma turvapaikka”
Ydin, 1/2015, ss. 80-83: ”Vasemmistolaisen maailman kannattaja”
Ydin, 2/2015, ss. 80-82: ”Naiseuden monet kasvot”
Ydin 2/2016, 78-80: ”Moninaisuuden puolustaja”

Yhteishyvä, 12/2006, ss. 80-83: ”Äiti on vähän väsynyt”
Yhteishyvä, 1/2007, ss. 8-9: ”Hitaampi tempo riittää”
Yhteishyvä, 1/2008, : ”Perheen parhaaksi”

Yliopisto, 1/99, s.41: “Yleissivistystä ja sosiaalisia taitoja“
Yliopisto, 3/99, s.40: “Valta keskittyy EU:ssa“
Yliopisto, 4/99, s.43: “Oppia Pariisista“
Yliopisto, 5/98, s.48: “Epävirallista hoito-oppia“

Yliopistolainen, 29.11.2005, s.12: ”Keskeytyneet opinnot päätökseen”

Ylioppilaslehti, 15/2000, s.11: “Autiomaaretki alkaa Helsingistä“
Ylioppilaslehti, 11/2002, s. 7: “Runo jäi kesken“

Yrittäjä, 4/2005, ss. 60-62: ”Kauppiaista nousukauden kiipijöihin”
Yrittäjä, 5/2005, ss. 62-63: ”Firman tutut ihmistyypit”
Yrittäjä, 3/2006, ss.14-15: ”Valistunutta itsekkyyttä”
Yrittäjä, 6/2006, ss.18-20: ”Suurin oikeus – suurin vääryys”

Ässä, 3/2006, ss. 36-38: ”Viinin mestari”
Ässä, 4/2006, ss. 30-31: ”Siivoa jälkeä”
Ässä, 4/2006, ss. 42-44: ”Tyytyväinen asiakas pyörillä”

KIRJA-ARVOSTELUJA:

Bokus-nettikirjakauppa, 1999-2000: lukuisia kirja-arvosteluja

Business.fi, 5/2005, s. 61: ”Maailman voodoo-nukke”

Esse, 18.12.2008, s. 10: ”Patikointia ajassa”
Esse, 19.2.2009, s. 18: ”Kliseet uusiokäytössä”
Esse, 30.4.2009, s. 18: ”Kavala köyhyys”

ET, 18/2006, s. 74: ”Yksinkin voi olla”

Hiidenkivi, 4/2003, s. 32: ”Sepitteet todellisuutta luomassa”
Hiidenkivi, 5/2003, s. 40: ”Aatehistoria käsitteiden synnyn
ymmärtämisenä”
Hiidenkivi, 6/2003, s.36: ”Leikin aikaa virolaisessa kirjallisuudessa”
Hiidenkivi, 6/2003, s. 41: ”Virallisemmasta ja epävirallisemmasta
Pietarista”
Hiidenkivi, 3/2005, s. 44: ”Suomalaisen runon yhteydet maailmaan”
Hiidenkivi, 5/2010, s. 45: ”Venäjän vaikutuspiirissä”

Journalisti, 13/2005, s. 14: ”Maailmankirjat kirjallisuudesta sekaisin”
Journalisti, 14/2005, s. 21: ”Kirjeissä Haanpää pohti kirjoittamista”
Journalisti, 15/2005, s. 18: ”Eurooppalainen sanan mestari”

Kaltio, 3/2003, ss. 143-144: ”Absurdi arki”
Kaltio, 4/2003, ss. 188-189: ”Tärkeitä allegorioita ajasta”
Kaltio, 6/2003, s. 286: ”Tohtori tarjoilijan töissä”
Kaltio, 3/2004, ss. 141-142: ”Mestari hyväksyntää hakemassa”
Kaltio, 3/2005, ss. 165-166: ”Mielikuvitus – voimaa tulla itsen
kaltaiseksi”
Kaltio, 4/2005, s. 222: ”Grand-Popon aistilliset yöt”
Kaltio, 6/2005, ss.333-334: ”Metsän tumman alla kaunis uni”
Kaltio, 2/2006, s. 112: ”Arjen alitajuiset kerrostumat”
Kaltio, 1/2007, s. 51: ”Arjen ironikko”

Kelan Sanomat, 2/2004: ”Oravanpyörästä voi jättäytyä”

Kiiltomato-kirjallisuuden nettisivu, 2000-: “Lapsellisen kokemuksen
puolestapuhuja“, “Virolaista runoutta“, “Jos jalkani eivät kohoa
lentoon“, “Vähin sanoin kielen taakse“, “Pelkän tai viattoman
ihmisen etsintää“, “Runollista tiivisproosaa, “Urbaanista
yksinäisyydestä ja arjen rutinoitumisesta“, ”Vain runo voi vapauttaa”

Kirjain 2/2009, s. 100: ”Patikkamatka ajassa”
Kirjain 2/2009, ss. 102-103: ”Hallittuja harha-askeleita ajassa”
Kirjain 2/2009, s. 103: ”Quasimodo kaikkialla”
Kirjain 3/2009, s. 91: ”Kolmiolääkerunoja”
Kirjain 3/2009, s. 97-98: ”Laaja sukellus toisenlaiseen Amerikkaan”
Kirjain 1/2010, s. 106: ”Runo kulkee kuin veturi”
Kirjain, 4/2010, ss. 133-134: ”Impulssikentän keskellä”

Kirjakatsaus, heinäkuu 2000, s.7: “Moraalista runoutta“

Kritiikin Uutiset, 2/2004, s. 16: ”Potterien laaja suku”

Kumppani, 1/2005, s. 45: ”Matka pimeyden ytimeen”
Kumppani, 2/2005, s. 45: ”Kahtia jakautunut Kiina”
Kumppani, 3/2005, s. 46: ”Kunnioitus on yritystä ymmärtää”

Kulttuurivihkot, 3-4/99, s.6, 7, ja 10: “Olenko minä todella läsnä ?“,
“Seksiä ei voi vastustaa“ ja “Suomeksi kappale kirjallisuuden
historiallista varantoa“
Kulttuurivihkot, 2/2007, s. 7: ”Sointirekisterin äärirajoilla”
Kulttuurivihkot, 1/2008, s. 14: ”Dallas dildoilla uusiksi”
Kulttuurivihkot 6/2009, s. 8: ”Eurooppalaista runoutta etsimässä”
Kulttuurivihkot 6/2009, s. 9: ”Muuri on poissa

Lumooja, 4/2001, s.25-26: “Naiset espoolaisissa rivitaloissa“
Lumooja, 2/2002, s.34:“Minä Jumalan maailmassa“
Lumooja, 3/2002, s.32-33: ”Uuden ajan flanööri jumalaisten näkyjen
äärellä”

Meteori-nettikirjakauppa, 2000: lukuisia kirjavinkkejä

Mot Mot 2000, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, ss.138-140:
“Lapsuuden kivuliaasta maisemasta Intian suistoille“
Mot Mot 2001, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, ss.155-157:
“Kaupunkiruumiin limakalvojen riemullista lävistystä“
Mot Mot 2001, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, ss.183-185:
“Nainen, ihmissuhteet ja seksuaalisuus“
Mot Mot 2001, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, s.117-121:
“Raateleva ja tekevä nainen, jolle ei (miehen) ruumis riitä“
Mot Mot 2002, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, ss. 108-110:
”Madonnasta huoraksi: eroon yhteisön luomista paineista”
Mot Mot 2002, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, ss. 143-145:
”Rakastuneen kielellä”
Mot Mot 2003, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, ss. 237-239:
”Rakastettua kintereiltä karistamassa”
Mot Mot 2003, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, ss. 207-209:”Sielu
kuntopyörän selässä”
Mot Mot 2005, Elävien runoilijoiden klubin vuosikirja, ss. 206-209:
”Ajattelematon laji”

Njet-nettisivusto os.www.njet.net: “Ihmisten ja asioiden kipu“

Nuori Voima, 3/2000, s.46-47: “Rakkaudesta luontoon“
Nuori Voima, 4-5/2000, s. 63: “Suomenruotsalaista nykyrunoutta“
Nuori Voima, 4/2001: “Runoilijan sinfonia“
Nuori Voima, 1/2003, s. 51: ”Huumorilla maaseudun vähäväkisistä”
Nuori Voima, 1/2008, ”Hallitsemattomia mielikarkuja”

Satakunnan Kansa, 22.4.2000: “Täsä mää itte“
Satakunnan Kansa, 21.5.2000: “Runoilijan tunnustukset“
Satakunnan Kansa, 4.6.2000: “Moraalista runoutta“
Satakunnan Kansa, 28.6.2000: “Runoja emäntänaisille“
Satakunnan Kansa, 16.9.2000: “Erotomaani uudistuu“
Satakunnan Kansa, 20.9.2000: “Perusabstraktioita tyypillisessä
ympäristössä“
Satakunnan Kansa, 18.10.2000: “Keski-ikäistyvän miehen haurasta
elämänperustaa“
Satakunnan Kansa, 22.10.2000: “Kuudes Reviiri ei suuremmin säpsäytä“
Satakunnan Kansa, 22.10.2000: “Huitaistuja siveltimenvetoja“
Satakunnan Kansa, 12.11.2000: “Haikailua hitaammasta kokemuksesta“
Satakunnan Kansa, 12.11.2000: “Runoilija alkutoreissaan“
Satakunnan Kansa, 2.12.2000: “Ihmisen perimmäinen luonto ei muutu“
Satakunnan Kansa, 10.12.2000: “Kertovan runon perinne elää“
Satakunnan Kansa, 10.12.2000: “Tiukasti kiinni arjen iloista“
Satakunnan Kansa, 23.12.2000: “Hyvä hylätä järki hetkeksi“
Satakunnan Kansa, 10.1.2001: “Runoilija näkijänä“
Satakunnan Kansa 1.3.2001: “Nuoren polven esiinmarssi“
Satakunnan Kansa, 21.3.2001: “Itsesääliin taipuvia pettymyksen tuntoja“
Satakunnan Kansa, 25.4.2001: “Pikasivalluksia kirjailijajunan
tunnelmista“
Satakunnan Kansa, 10.5.2001: “Ylenpalttista parodiaa biologiasta“
Satakunnan Kansa, 12.5.2001: “Epäkuvallisia runotekstiviestejä“
Satakunnan Kansa, 5.6.2001: “Hetkien ja sanojen intuitiivinen
metsästäjä“
Satakunnan Kansa, 9.12.2001: “Kirkuvana kukkona tunkiolla“
Satakunnan Kansa, 12.12.2001: “Elämänkulun keskeiset piirteet“
Satakunnan Kansa, 31.12.2001: “Runoilijan kehotus: pysähdy hetkeksi!“
Satakunnan Kansa, 30.5.2002: “Vapaana keikaileva kukko“
Satakunnan Kansa, 7.7.2002: “Vinksahtaneita näkökulmia“
Satakunnan Kansa, 15.9.2002: “Suurmiehet oudoissa tilanteissa“
Satakunnan Kansa, 2.10.2002: “Ontot minät toisiaan vastapäätä“
Satakunnan Kansa, 10.10.2002: “Pariutumisen huumaa“
Satakunnan Kansa, 23.10.2002: ”Ennemmin varkaiden kuin valloittajien
seurassa”
Satakunnan Kansa, 15.12.2002: ”Tekopyhyyden kriitikko”
Satakunnan Kansa, 17.12.2002: ”Suoritusyhteiskunnassa voi vain parahtaa”
Satakunnan Kansa, 6.1.2003: ”Seinästä repäisty kaksospari
Töölössä”
Satakunnan Kansa, 27.1.2003: ”Humoristisesti maaseudun vähäväkisistä”
Satakunnan Kansa, 9.3.2003: ”Pietari kulttuuripersoonien silmin”
Satakunnan Kansa, 15.3.2003: ”Kaupunki pulppuaa tarinoita”
Satakunnan Kansa, 3.5.2003: ”Postuumisti voittajateos ja toinen kokoelma
samoissa kansissa”
Satakunnan Kansa, 4.5.2003: ”Runo on filosofiaa”
Satakunnan Kansa, 5.5.2003: ”Kuvaa nykyajasta, hämärän ajasta”
Satakunnan Kansa, 7.5.2003: ”Ei missään kotona”
Satakunnan Kansa, 11.6.2003: ”Eksoottinen suomalainen ohjaaja”
Satakunnan Kansa, 14.6.2003: ”Lihaa metsästämässä”
Satakunnan Kansa, 17.6.2003: ”Ihmissuhteiden silmässä”
Satakunnan Kansa, 26.6.2003: ”Vastaus on keltaisen suudelma”
Satakunnan Kansa, 18.7.2003: ”Vanhurskas perii maan”
Satakunnan Kansa, 23.7.2003: ”Rosvosaarista autiosaariin”
Satakunnan Kansa, 27.7.2003: ”Kirjailijat Euroopan kaupungeissa”
Satakunnan Kansa, 17.8.2003: ”Muistoja hippikesiltä”
Satakunnan Kansa, 27.8.2003: ”Arkisia ihmeellisiä tarinoita”
Satakunnan Kansa, 13.10.2003: ”Äitien ja tytärten erilaiset palmikot”
Satakunnan Kansa, 26.10.2003: ”Kengänkanta auttaa näkemään”
Satakunnan Kansa, 12.11.2003:
Satakunnan Kansa, 19.12.2003: ”Rakastettuna maa ja taivas”
Satakunnan Kansa, 12.1.2004: ”Pohojalainen tammi”
Satakunnan Kansa, 5.2.2004: ”Rakkaudesta suorin sanoin”
Satakunnan Kansa, 22.2.2004: ”Kauneutta kaljapullon sirpaleiden
keskellä”
Satakunnan Kansa, 22.3.2004: ”Pienessä pöhnässä”
Satakunnan Kansa, 14.4.2004: ”Menneisyyden kautta nykyisyydessä”
Satakunnan Kansa, 21.4.2004: ”Omien piruettien jänöjussi”
Satakunnan Kansa, 30.4.2004: ”Omien piruettien jänöjussi”
Satakunnan Kansa, 7.5.2004: ”Merenkävijän luonnosta”
Satakunnan Kansa, 13.5.2004: ”Landefortin oopperamuistelot”
Satakunnan Kansa, 30.5.2004: ”Maailmanpolitiikan arkipäivää”
Satakunnan Kansa, 13.6.2004: ”Maallistunut ihminen”
Satakunnan Kansa, 3.9.2004: ”Valon ja varjon runoja”
Satakunnan Kansa, 13.11. 2004: ”Jokaisen verkon silmässä”
Satakunnan Kansa, 21.11.2004: ”Kuolleiden kuoppausta ja kaipuuta”
Satakunnan Kansa, 13.2.2005: ”Murheen alhossa – kun yksinäisyys saa
otteen”
Satakunnan Kansa, 27.2.2005: ”Viimein lintu laulaa ja runoilija näkee”
Satakunnan Kansa, 1.4.2005: ”Pienoisesseitä ja ajatelmia”
Satakunnan Kansa, 10,4.2005: ”Ihminen keskellä kovaa aikaa, perinteessä
kiinni”
Satakunnan Kansa, 17.4.2005: ”Säröjä maailman munankuoreen”
Satakunnan Kansa, 24.4.2005: ”Hetki syntyy kielessä”
Satakunnan Kansa, 23.5.2005: ”Ikiaikaisia teemoja”
Satakunnan Kansa, 4.9.2005: ”Tilit selviksi”
Satakunnan Kansa, 4.4.2007: ”Hukkaan joutuneet ihmiset”
Satakunnan Kansa, 22.5.2007: ”Kuvien vuolas virta”

Sosiaalivakuutus, 5/2004, s. 19: ”Sijoittamalla palmun alle”

Tuli & Savu, 1/2000, s.32-33: “Yksityinen ja yhteinen“ ja
“Arvoituksellisia kuvia“
Tuli & Savu, 3-4/2000: s.57 & 64: “Nainen on luonnon kuva“ ja “Yksin
kaupungissa“

Turun Sanomat, 21.12.2001: “Sosiaaliraportti ja rakkauden päiväkirja“

Valtiotieteilijä, 1/98, s.36: “Perkele-johdatus demonologiaan“

Vihreä Lanka, 24/2000, s.11: “Epäonnistujan puolella“
Vihreä Lanka, 32/2000, s.14: “Vallan verkossa“
Vihreä Lanka, 39/2000, s.13: “Sydän-Suomen tuntojen proosallinen
tulkki“
Vihreä Lanka, 40/2000, s.11:“Sanan säilällä dualismeja vastaan“
Vihreä Lanka, 43/2000, s.11: “Karikatyyrit saavat kyytiä“
Vihreä Lanka, 46/2000, s.12:“Kadehtien kaksipäiväistä lasta“
Vihreä Lanka 49/2000, s.11: “Kun luet Engonopulosta, hylkää järki“
Vihreä Lanka, 50-52, s.11: “Umpimieliset miehet tilittävät lyyrisesti“
Vihreä Lanka, 4/2001, s.11: “Kihlman aukoo elämäänsä“
Vihreä Lanka, 5/2001, s.11: “Jos minusta tulisi avaruusolio“
Vihreä Lanka, 6/2001, s.11: “Piitu inspiroi runoilijaa“
Vihreä Lanka, 7/2001, s.11: “Nero palvoo toista“
Vihreä Lanka, 10/2001, s.11: “Täysverisen lyyrikon paluu“
Vihreä Lanka, 21/2001, s.8: “Jo-ku pahoinpitelee kieltä“
Vihreä Lanka, 37/2001, s.11: “Terrorismista populaarimusiikkiin“
Vihreä Lanka, 7/2003, s.11: ”Jotakin saa itsestään jättää”
Vihreä Lanka, 9/2003, s. 11: ”Transendentaalisia kuvia arjesta”
Vihreä Lanka, 13/2003, s.11: ”2 * Beckett: matkalla, ei missään”
Vihreä Lanka, 13/2003, s.11: ”Varpaisillaan luonnossa”
Vihreä Lanka, 18/2003, s.11: ”Sihteerilinnun punnittua viisautta”
Vihreä Lanka, 39/2003, s.11: ”Takaperin pidemmälle”
Vihreä Lanka, 43/2003, s.11: ”Ihmistä inhimillisemmät”
Vihreä Lanka, 46/2003, 2. 11: ”Henkilöhahmoja portoista alter egoihin”
Vihreä Lanka, 47/2003, s. 11: ”Rikki mennyt peili”
Vihreä Lanka, 49/2003, s.11: ”Retoriikkaa aloittelijoille”
Vihreä Lanka, 50/2003, s.11: ”Vaimo piirtää kirjailijan kaaren”
Vihreä Lanka, 51/2003, s.11: ”Pyhänä menee paremmin”
Vihreä Lanka, 1-2/2004, s.11: ”Suutele rakastettusi sormea, ruusua”
Vihreä Lanka, 3/2004, s.11: ”Patikoijan päiväkirja”
Vihreä Lanka, 4/2004, s. 11: ”Ihminen kuin eläin” ja ”Ensirakkauden
pauloissa”
Vihreä Lanka, 5/2004, s.11: ”Barfuss hyvän palveluksessa” ja ”Uljas
uusi maailma”
Vihreä Lanka, 7/2004, s.11: ”Arkikin on taivaallista”

Voi Hyvin, 1/2004, s. 52: ”Maallistunut pyhä”
Voi Hyvin, 2/2004, s. 52: ”Huumoripitoista mystiikkaa”
Voi Hyvin, 4/2004, s. 46: ”Rakkaus juovuttaa”

Ydin, 2/2009, s. 45: ”Järjellinen Venäjä” ja ”Merkityksen
lähteillä”

Yliopisto, 14/98, s.61-62: “Mediapuhunta muokkaa identiteettejä“
Yliopisto, 9/2004, s. 44: ”Sitä tehdään, mikä myy”

Runot koti- ja ulkomaisissa lehdissä:


Abraham Lincoln #2/2008, pp. 5: ”Human ape/ Ihmisapina” (USA)

Absinthe, 14/2010, pp. 60-63: ”Poems” (USA)
Absinthe, 15/2011, pp. 80-81: ”Singing revolt in Helsinki”


Aforismiblogi 8.6.2006, Rita Dahl: Kynä,
http://aforismi.vuodatus.net/blog/152962?showcomments=yes

Angel Exhaust vol. 20/2009, pp. 71-78 (UK)

Bar do Escritor, Em seus olhos brilhantes, 5/2007,
http://bardoescritor.blogspot.com/2007/05/convidada-rita-dahl-finlndia.html
(Brasilia)

Brittle Star, issue 6/2003, pp. 8-9: ”Finnish prose poems” (UK)

Calque, issue 4, http://calquezine.blogspot.com/search?q=rita+dahl, & lehden
painettu numero 5/2008 (USA)

Ciclo Literário, ”La Ciudad de las Escaleras Blancas”, s. 3 (México)

Cinosargo,
http://cinosargo.bligoo.com/content/view/667655/Poemas-de-Rita-Dahl.html#content-top,
24.11.2009 (Chile)

Confraria de Vento, n:ro 16/2007, “Uma cidade de escadas brancas”:
http://www.confrariadovento.com/revista/numero16/index.htm sekä painettu
kirja, ss. (Brasil)

Confraria do Vento, n:ro 25/2009, “A poesia finlandesa hóje”,
http://intradoxos.blogspot.com/2010/01/o-monologo-inexistente-poesia.html

The Delinquent, vol. 5/2008, p. 13: ”Saint Anthony´s temptations” (UK)

DesEnRedos, “4 Poemas”, http://www.desenredos.com.br/3trd_rita_97.html,
11-12/2009, (Brasil)

dEsEnrEdos, “A poética dos lugares”
http://www.desenredos.com.br/11prs_rita_311.html, 11/2011


Destine Literare, vol. 6/8-9 (January-February 2011), pp. 90-95: “Poems”
(Romanian Writers Abroad)

Diversity, kansainvälisen PENin Internet-antologia, poems, 13.9.2007,
http://www.diversity.org.mk/Sodrzina.asp?idEKniga=98&idTekst=771

Drunken Boat, http://www.thedrunkenboat.com/index.htm, vol. 2/2002

The Enchanting Verses, 6/2011, p. 13: “Night of San Felipe del Agua”
http://www.theenchantingverses.org/uploads/4/6/1/6/461698/the_enchanting_verses_issue_xiii_june_2011.pdf
(India)

erostepost 2010, ss.29-30: ”In mir ist die Lust”, ”Kenneth Koch im
Café, die Zwetajewa auf dem Meer” (Salzburg, Austria)

Esikoiskirjailija kohtaa kirjailijan – Pentinkulman
esikoiskirjailijaseminaari 20 vuotta 2006, ss. 101-103: ”Punaiset hiukset
saunan yllä”

Että näkyisivät tähdet, 2001, toim. Bergman, Ritva, Heinolan
maaseurakunta ja Kynäsilta ry, runoja, s. 144

Federwelt, ”Ich suchte nur nach einem Küss”, Nr. 80/März 2010, s. 50
(Germany)

Fieralingue, ”Untitled”, ”Pyhän Antoniuksen kiusaukset”, ”Natureza
Morte”, ”Valkoisten portaiden kaupunki”,
http://www.fieralingue.it/modules.php?name=Content&pa=list_pages_categories&cid=280
(Italy)

Front Porch, issue 14/2010, “The city of white stairs”, “There is a
desire in me”, “A rose, also a rose”; “Coimbra”,
http://www.frontporchjournal.com/issue140_poetry_dahl.asp (USA)

Germina, “El Corazón del Tiempo”, Realengo: Poetas Pedem Paz,
http://www.germinaliteratura.com.br/especialrealengo/realengo_capa.htm
(Brasil)

Ginosko Literary Journal 5/2007,
http://www.ginoskoliteraryjournal.com/images/ginosko5.pdf, pp. 85-89


Greenbeard, “He dipped his brush” and “The Waste Land” in
http://www.greenbeardmag.com/page_tp3.php, and in print issue of Greenbeard
Winter 2009, pp. (Slovakia)

The Guardian (Nigerian edition), 10.9.2006, p. 45: ”Poems by Rita Dahl”
(Nigeria)

Ice-Floe, Vol.II, nro 2, Winter 2001, p.12-13: “Joudu jo – Go on“
(Alaska)
Ice-Floe, Vol.III, nro 1, summer 2002, pp.100-104: “Lokki rikkoo –
Omenapuu“
Ice-Floe, Vol. VII, n:ro 2 winter 2006, pp. 56-57: “Pyhän Antoniuksen
kiusaukset – Saint Anthony´s temptations”
Ice-Floe II, “Haukka leikkii kyyhkysellä”, pp. 20-22

ICORN, winter 2006, Two poems by Rita Dahl,
http://www.icorn.org/articles.php?var=27

Idiom, 23, Vol.15, ”The Park”, p. 112

Il Limite della Neve – La Nuova Poesia Finlandese, pp. 24-27, Hebenon 2011
(Italy)

In Our Own Words – a Generation Defining Itself, vol. 6, 2005, pp. 213:
“I pierce my neck…”

The Journal, 6/2002, “There is a point…“, p. 18 (UK)
The Journal, 16/2006, “Poet under the nationalist hill or over the
network”, “Hän kysyi…”, pp. 11-13 (UK)

Kalliope, 6/2009, ss. 32-35: “brief an eine junge dichterin”, “Kenneth
Koch im Café, die Tswetajewa auf dem Meer2

Kirjo, 4/2004, s. 16: “Et tuo edes ääntäsi”

Knigoljub 2/2007, ss. 104-107: перевод Арви Пертту.
Ястреб играет с голубем / Стихотворения,
http://www.knigolyub.kz/template_articles.php?articles_id=260&page_count=3&group_id=5
(Kazakstan)

Knigoljub 5/2007, ss. 54-56: «Мы хотим помогать
писательницам из разных стран»
Knigoljub 5/5007, ss. 57-58: Хельсинки, Финляндия.
Имеет ли значение гендер? / Эссе,
http://www.knigolyub.kz/template_articles.php?articles_id=296&page_count=1&group_id=6

Krautgarten – Forum für Junge Literatur, 55/2009, pp. 34-35 (Belgium)

Kulttuurivihkot, 1/1999, s.43: “Runoja“
Kulttuurivihkot, 1/2000, s. 32: ”Runoja”
Kulttuurivihkot, 6/2003, ss.42-44: ”Runoja”
Kulttuurivihkot, 6/2004, s. 43: ”Minun rakkaani tanssii käsillään ja
sytyttää tähdet”
Kulttuurivihkot, 4-5/2011, ss. 82-83: ”Tekstejä”

Käkriäinen, 4/2005, ss. 35-40: ”On mahdollista”

La Otra, ”Rita Dahl”, ss. 27-29

lauter niemand, 10/2010, p. 22, “In mir ist eine Lust” (Germany)

LINQ, vol. 34/November-December 2007, p. 53: “In your Starry Eyes”
(Australia)

Looming, 11/2008. ss. 1683-1689: “Luule” (käänn. Elo Viiding) (Viro)

Lumooja, 1/2002, ss.14-15: “2000-luvun manifesti: aika on tullut!“

Maailman merkit – hätämerkki, valomerkki, puumerkki, 1988, Vantaan
raittiustoimisto, Minun juureni, minun siipeni-runo, s. 5

MATRIX, 1/2009, ss. 9-12: ”Der letzte Melancholiker, In mir ist die Lust,
Wüstes Land”
MATRIX, 4/2010, ss. 39-41: “Gedichte”


Monkeybicycle, vol. 7/2010, ss. 19-20:”A Letter for Young Poet”

Mot Mot 2001, Elävien runoilijoiden klubin ja WSOY:n yhteisjulkaisu, runoja,
ss.48-53

Muistinkuvia-antologia 2001, Mikkelin kirjoittajien Luopuminen-aiheisen
runokilpailun voitto, ss.8-12

Mulheres e Guerra, Portugalin PENin Internet-antologia, On
hämmästyttävää, It is amazing, É espantoso –runo,
http://penclube.no.sapo.pt/pen_portugues/antologia/dahl.htm (Portugal)

Mutantes, Númerofestival 2004, Lisboa.

Muthafucka, 1/2008, “The Hell” (UK)

New England Review, 2004, p.17: ”Poems” (Australia)

Nightingale, www.lincolnshire.gov.uk/upload/public/attachments/522/NG8.pdf,
vol. 8/2002 (UK)

Niin vähän eroamme -antologia v.2001, Työväen Sivistysliitto, runoja,
ss.11-18

Nordic Poetry Center, http://npc.nokturno.org/rita-dahl/

Nuestra Voz, vol. 4, 2008, pp. 30-34: ”Poems”

Orizont Contemporan, 11/2009:
http://contemporaryhorizon.blogspot.com/2009/11/finnish-horizons-rita-dahl_7459.html,
lisäksi painettu lehti 8/2009, (Romania)

Ort der Augen 1/2010, ss. 20-23: ”Ich suchte nur nach einem Küss”
(Germany)

Ort der Augen 4/2011, ss. 59-60: “Wüstes Land” (Germany)


Peilikuva, 2/2000, s.20-21: “Runoja“

Periódico de Poesia, Rita Dahl,
http://www.periodicodepoesia.unam.mx/index.php?option=com_content&task=view&id=906&Itemid=1,
lisäksi painettu lehti 2009-2010 osana ”Panoramico del Poesia Actual
Finlandes”-kokonaisuutta, s. 14: ”El Infierno” (Mexico)

Peripló, 2008, ss. 2-5: “Kenneth Koch en el café”, “El halcón juega
con la paloma” (Mexico)

Pinch Pinch Press vol. 3/2009, Amalia Earhart –special issue, (USA)

Poesia do Mundo #6–antologia, ss.164-167: “A cidade das escadas
brancas” ja “As tentações de Santo António” (Portugal)

Poetenladen, www.poetenladen.de, (Germany)

The Post, vol. 1, pp., “The letter for a young poet”, “The Hell”,
http://www.postjournalofthoughtandfeeling.com/, (USA)

PRECIPICe, vol. 17, number 2/2009, pp. 173,175: “Coimbra, The Waste Land”
(Canada)

Reflections, Spring 2002, s.25: “The appletree“ & “I sail the
waves…“ (UK)

Revista Luna Insomne, Selección poética de Rita Dahl,
http://lunainsomne.wordpress.com/2011/10/29/seleccion-poetica-de-rita-dahl/
(Republica Dominicana)

Revista Quimera, 335/2011, pp. 54-56 & 59: “Les poetas del futuro que
escriben en Finlandia” & “La ciudad de las escaleras brancas”

Revista Viajero, ”Poema”, (Argentina)


Revista Prometheus, http://www.pmdq.com.ar/27/poesia.html, vol. 27,
(Argentina)

Revista Zunái, 12/2009, ”O inferno”, ”Hiroshima, meu amor”, “Uma
cidade de escadas brancas”, “Há um desejo em mim”, “A rosa, também
a rosa”, http://www.revistazunai.com/traducoes/rita_dahl.htm (Brasil)

Runouslehti Taite, 4/98, s.11: “Runoja“

Sanojen aika – Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokanta,
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=1000076

Shearsman 77/78/2008, pp. 103-104: ”City of thousand stairs”, “There is
a desire in me”, “Last melancholic” (UK)

Sibíla, “Poemas de Rita Dahl”,
http://www.sibila.com.br/index.php/mapa-da-lingua/2101-poemas-de-rita-dhal ,
(Brazil)

Tears in the Fence, number 54, pp. 99-106: “The Enchantment of Thousands of
Steps: Extracts from a Cross Cultural Fertilisation”

Teema, 2/2004, ss. 16-17: ”Runoja”
Teema, 3/2005, ss. 12-13: ”Vihdoin näen penkin ohi”
Teema, 4/2006, s. 6: ”Natureza Morte”
Teema, 2/2008, ss. 28-31: ”Hakukoneesta vielä kerran & runoja”

Tregawott, issue 1, http://www.norddahl.org/tregawott/leikur/rita.html

Trymagazine, May 2010, “How would I recognize a Bird”, USA

Tuli & Savu, 2/2000, s. 29-31: “Runoja“

Turkish PEN, http://pen.org.tr/tr/node/808/, Rita Dahl’dan Şiirler,
transl. Eser Sahibi


Uhmaa ja unelmia – Kiilan albumi 2005, toim. Jani Saxell, Like,
”Aforistisia runoja”, ss. 64-66

Tekstinäyte


Kaksin aina kaunihimpi?

Kaksin aina kaunihimpi? Järjestelmään on luotu kuin tyhjästä uusi 61-
vuotias pienikokoinen nainen.
Kaksin kerroin köysikin vahva on. Maailmassa kaikkea on kaksittain –
lintuja ja sammakoita ja käärmeitä ja kaikkia luonnon ihmeitä. Lyylin
ollessa noin ½-vuotias aloin puhua toisesta koirasta ja kuinka siitä olisi
seuraa neidille.
Sama sydän sykkii jokaisen ihmisolennon rinnassa, ulkoillen, tanssien
ja koti-iltoja viettäen, musiikkia kuunnellen, ehkä viinilasin kera. Koska
sananlaskunkin mukaan kaksin kaunihimpi, me pidimme yhtä kissaa 1,5
kuukautta. Kaksin ratto riidellessä – kaksin sovussa ihana. Isoäitini reali-
soi tämän näkemyksen vielä vanhoilla päivillä…ikiomilla tunneilla löydät
viimeistään lattariminäsi! Olet aivan innoissasi. Yksin lähteminen ei arve-
luta sinua, sillä tiedät tutustuvasi helposti muihin ihmisiin. Kotimainen
tuote, lahjapakkauksessa. Oletpa saanut kehiteltyä runoosi alakuloisen
tunnelman! Tehtiin taas projektia vähän eteenpäin. Hyvin menee, kun
osaa.
Niin, vai osaako?! Pelin musiikki sen sijaan ansaitsee risuja. Nehän on
persaukisiakin, ne leikkivät kukkulan kuningasta lumikasalla. Pelissä al-
kaa olla mukavaa seikkailun tuntua. Tapulikaupungin sosiaalityöntekijät
esittelivät työskentelyn tuloksia. Siispä todellakin kaksin kaunihimpi!
Kukkahattumummot pois Euroviisujen kimpusta ja EUROVIISUT ROVA-
NIEMELLE! Syvälle sydämeen sattuu, mutta meluamisesta jalosukuinen
konjakki ei pidä. Päivät sen kun vaan pitenee. Kohta vappu. Asun 08-
alueella. Kuva olis kiva yllätys.

(Teoksesta Aforismien aika, Kirja kerrallaan ja Nihil Interit 2007)


Yöllä kun luulet olevasi yksin/
kaikki mietteesi jättäneenä/
pimeässä huoneessa//

jokin astuu kynnyksen yli/
äkkiä avautuu ovi/
sisään lehahtaa valon parvi/
valokuvat leimahtavat ikoneiksi//

tuntuu kuin ovi ei olisi koskaan ollut kiinni/
aina raoillaan/
odottanut peilin rikkoontuvan


(Teoksesta Kun luulet olevasi yksin, Loki-kirjat 2004)

Kirje nuorelle runoilijalle

mikä sinulle on tärkeää siitä on puhuttava vaikutuksille ei altistu
liian usein avaudu avaa tule avatuksi
sanat syntyvät suhteesta toisiin ihmisiin eikä niillä ole muuta
tehtävää
kuin kulkea kahvilassa kädet taskuissa ja tulla keskeytetyiksi syntyy ajatus

uudesta ystävästä kirjoitin pari sanaa tapa jolla hän katseli minua
suoraan silmiin kuin ei katsoisi me usein laskin rahojani
halusi vain kahvin ja osti sen kuulin kolikkojen
kilahtavan
kääntyi katsomaan kuka astui ja nosti käveli määrätietoisin
askelin kohti kahvilan kassaa hän kirjoitti muistivihkoonsa mustana
valkoinen ei ole enää turmeltumaton väri kupit
pöydässä he
kuulivat toistensa katsovan tai kävelevän ohikulkeva nainen
tärkeilemätön kuppi kädessä höyryt kukaan ei enää
muista tärkeintä kulkevat naisen hyvämuotoiset jalat
kummastelematon mieli kynät teroittavat pöydän puhki
jos muistaisin kirkkaan aamun kymmenen vuoden kuluttua vihko puhuu jos
kengät kopisivatkin, kahvi juoda hymyynsä
hän istui kulmapöydässä ja vilkuili ikkunasta pakkasta tuskin
näkyvästi
huuruava kahvi hän juo nälkäänsä mitä vain katsoi sivulleen ja
kynä nainen kohotti hamettaan
monta senttimetriä havaintoon olisi vaadittu joka tapauksessa
kahvi oli melkein juotu
käänsi sanomalehden sivua kukaan ei puhunut vain he
kaksi siksi tarjoilija käveli varmoin askelin hän kuuli sen
askelista nainen hymyili itsekseen, hän oli varma paperin rapinaa
katsoivat vaivihkaa kokemus jaettu
tuoli, kahvila jossakin syrjässä he istuivat yksin toisiaan vailla

(Kokoelmasta Aiheita van Goghin korvasta, Ankkuri 2009)



El corazón del Tiempo

Ajan sydän on tehty vaelluskengän murskaamista puolikuun muotoisista
lehdistä, ruttuisista, myttyyn menneistä paperipalloista, vihreässä
yössä puhuvista puunvarsista, puuttuvasta pavunvarresta, paloista ja
Jaakosta, vaivaisesta halusta kohti taivaan puhuvia kolibreja; niistä
kaikista ja paljon muusta on ajan sydän tehty. Ajan sydän puhuu vain
tietämättömille, koska tietävillä ei ole aikaa kuunnella sitä. Aika
itsessään on mennyt, koska sitä ei voi pakottaa muottiin, se valuu aina
reunojen yli, pakenee kohti horisonttia, kauemmaksi, sitä ei voi kesyttää,
kuten sydämen saa lakkaamaan hakkaamasta ylimääräisiä kertoja,
sellaisenkin sydämen, joka on menettänyt toivonsa, kadottanut nimen, peilin
ja kuvan siinä, sillä sydän on aina uusi, joka lyönnillä uusi, se
ylittää vuoria silloinkin kun sen kantaja nukkuu, se ei kanna sisällään
yhtä kuvaa, joka olisi toista ylempi, se on demokraattinen sydän, se lyö,
lakkaamatta lyö, kunnes aurinko pimenee taivaalla ja viimeisen linnun laulu
vaimenee etäällä, silti se hakkaa, hakkaa, hakkaa, kunnes kivi katkeaa,
kahle, kuva, kuvitelma, mikä tahansa, mikä saa tuulen puhaltamaan, pilvet
liikkumaan, ihmisen unohtamaan, muistamaan, ajan jolloin metsä oli sydämen
koti, se asui taivasalla lintujen kanssa, kunnes huolet alkoivat…

(Kokoelmasta Bel cantoja nieriöille, Kesuura 2011)


SUIÁ MISSÚ

Joki on suurenmoinen, täysin koskematon

He laskivat varusteensa metsäaukeille, rakensivat kiitoratoja, saivat
ruokatäydennystä
ja lähtivät eteenpäin matkallaan kohti tuntematonta

taivaanrannasta toiseen puumattoa, tunnista toiseen, 1280
kilometriä kartoittamatonta aluetta,
lieju- ja hiekkarantoja,
järvien jäänteitä, osa kasvanut
umpeen, aarniometsä vallannut

hiekkapohjassa aaltoilevat keihäsrauskut, kalalaji värähdytti,
kiihdytti vauhtia, lintujen
syöksyt
tuottivat tulosta, petokalat osuivat harhaan

joen kukkimat järvet olivat palanneet vielä kauemmas menneisyyteen, joki
oli
mutkainen pala menneisyyttä, uhkana
löytyminen,
pikku järven yllä leijui muinaisuuden ilmapiiri, joka katosi
kahteen siimanheittoon

osalla meistä oli onni nähdä tuo paikka silloin, käsitimme
tunkeutuvamme
syvälle menneisyyteen sellaisena kuin emme olleet sitä
koskaan ennen
tavanneet

kilpikonnat kömpivät hietapenkereitä munimaan, kaimaani
ottaa aurinkoa lämpimällä hiekalla, harmaahaikarat
ponnistelevat korkealle,
liukuvat alas, kuningaskalastajat juoksevat veden pintaa, myskisorsat
kahlasivat siipiään räpytellen, muinaismuisto
aurinkohaikarat nousivat hietapenkereeltä

kalat uivat vastavirtaan, linnut lensivät
myötävirtaan
vesi seisoi alituisessa liikkeessä

varhain aamulla sankka
usva
sotkeutuminen hiekan peittämiin osiin

elävien ja kuolleiden oksien läpi, ohi
elävien olentojen ja hauraiden kantojen

matalia puita, lehvästö esti maassa, puut
vedessä useita kuukausia
oksattomat rungot peittivät maan
yksitoikkoisena
pylvästönä

Jokihaaraston läpi
kiiruhtavassa
säälittävässä
veneessä
on
samanlaista
epätoivoa kuin
hyönteisen
ponnistuksissa

Mata secan
hätkähdyttävä säännöllisyys silmänkantamattomiin
vihreän puumaton jokainen poikkeama pistääsilmään

kuoleman, ei elämän metsä, suuria
kuolleita
puita maassa tai nojallaan
muurahaiset, termiitit ja punkit

(Kokoelmasta Liikennevaloja eksyneille, Kolera 2015)

Lähteitä ja viittauksia

Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
Vantaan kirjailijafoorumi