Dahl, Rita

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Lukukeskus

 
 
Nimi
Dahl, Rita
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Kirjailijan omat sanat
Kirjoittaminen ja lukeminen ovat olleet suuri intohimoni jo 11-vuotiaasta lähtien, vaikka kirjoittaminen on ollut kausiluontoista. Ensin kahlasin intensiteetillä läpi kirjastoista löytyvää fantasia-, seikkailu-, jännityskirjallisuutta, ja kun niissä ei ollut enää tarpeeksi haastetta, siirryin suoraan aikuisten kirjoihin. Muun muassa Dostojevskin eettisesti suoraselkäiset ja syvää ihmistuntemusta osoittavat proosateokset kuluivat käsissäni. Yläasteella mukaan tulivat runot (mm. Eliot, Lorca), vaikka eivät ne ihan heti helposti sulaneet. Liimailin leikekirjaani kaikkialta löytämäni kirja-arvostelut ja kirjoitin luontohenkisiä runoja, myös lyhytproosaa ja novellinyritelmiä. Turha sanoakaan, että äidinkieli ja kirjallisuus kiinnostivat tavattomasti. Yhdeksännellä luokalla ja lukiossa mukaan tuli kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, maailmanpolitiikkaan sekä eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin. Kirjoittaminen kuitenkin jäi ja alkoi uudelleen vasta 26-vuotiaana. Nyt olen lähes 33-vuotias eli melkein seitsemän vuotta työtä on tarvittu kirjoittajana kehittymiseen esikoisrunokokoelman julkaisuun asti. Mutta tästähän työ vasta alkaa. Suunnitelmissa on olla rajoittamatta omaa kirjoittamistaan, kirjoittaa sitä, mikä kulloinkin omalta tuntuu, runoista faktaan, proosaan, aforismeihin ja ties mihin muuhun.

Omia 'haittapuoliani' lienee lähes rajaton kiinnostus kirjallisuuden lisäksi moniin muihin taiteen eri osa-alueisiin ja asioihin. Rajoittuneempana olisi ehkä helpompaa...
MAKUASIOITA:

Federico Fellinin surrealistiset elokuvat tavoittavat ihmismielen surrealistisessa liikkeessä; ranskalainen ”uusi aalto” on kuin jazzia, impulssien nopeutta ja tunteiden aallokointia. Muita tärkeitä ohjaajia tai genrejä: Pier-Paolo Pasolini, film noir, Jean-Pierre Melville, Alfred Hitchcock, Luchino Visconti, Hans-Jürgen Syberberg, R.W. Fassbinder, Andrei Tarkovski. Kuvataiteissa minua innostavat henkilöt, jotka ovat rohkeasti seuranneet omaa polkuaan joko elämässä tai taiteessaan. Viimeksi olen innostunut itseoppineesta Francis Baconista, jolle keskitie ei ollut vaihtoehto: hänen taiteensa oli määrä päätyä joko gallerioihin tai roskalaatikkoon. Se päätyi ensin mainittuun. Bacon ei koskaan opiskellut kuvataiteita systemaattisesti, vaan hän tutustui kuvataiteeseen juuri sen verran kuin se oli hänen omien tarkoitusperiensä vuoksi tärkeää. Hän eli ja työskenteli impulssiensa ehdoilla. Hänen töissään ilmenee tämä elämän ja taiteen ykseys.

Saksalaiset kuvataiteilijat Norbert Tadeusz ja Georg Baselitz Remix-töineen kiinnostavat minua juuri nyt; heidät löysin Münchenin Neue Pinakothekisa. Musiikki on toinen minulle tärkeä taiteenlaji ja siinä olen kaikkiruokainen: kaikki hyvä kelpaa teknosta oopperaan. Italialaisena äänityyppinä rakastan italialaista oopperaa, mutta myös kamarimusiikkiteokset kelpaavat hyvin. Wagnerin lisäksi Puccini, Verdi ovat lempisäveltäjiäni. Usein marginaalista löytyy erityisen kiinnostavaa musiikkia. Marginaalista teen löytöjä myös muilla taiteenaloilla.

Mieluisa paikka on usein mielestäni ulkomailla, mutta heti kun pääsen Brasiliaan, Portugaliin, Saksaan tai minne tahansa, Suomen rauhoittava tasaisuus ja rauhallisuus kenties jopa unettavuuteen asti palautuvat mieleen. Ja juuri sillä hetkellä olen taas tyytymätön olotilaani ja olinpaikkaani ja toivon, että olisin takaisin maailman rauhallisimmassa maassa.

”Neitsytkuningas” Ludwig II:n (1848-1886) salaperäinen tarina ja kiinnostava persoonallisuus on kiehtonut minua aina. Tänä kesänä vierailin Ludwigin Neuschwansteinin ja Hohenschwansteinin linnoissa Bayerissa. Kohtasin kaksi satumaista linnaa satumaisessa ympäristössä, mahtavien vuorirykelmien ympäröimänä. Näkyä ei voi sanoin kuvailla, se on itse koettava. Lohengrin, Tristan ja Isolde ja muiden Wagnerin oopperoista tutut germaanilegendat kuvittivat linnan huoneita. Ludwig oli kirjallisuudesta, musiikista ja taiteista kiinnostunut dandy, joka syntyi väärään aikaan ja kärsi jatkuvasta ympäristön ymmärtämättömyydestä. Esimerkiksi Ludwigin äiti ei koskaan ymmärtänyt poikansa ”erikoisia” harrastuksia.

Neitsytkuningas kuoli salaperäisissä olosuhteissa: hän oli kävelemässä psykiatrinsa kanssa. Molemmat löydettiin hukkuneina Starnberg-järvestä. Ludwig II oli vain pari päivää aikaisemmin julistettu mielisairaaksi ja kykenemättömäksi hallitsemaan. Ludwig II oli saksalaisen sielun täydellinen ilmentymä: rationaalinen ja irrationaalinen hallitsivat hänessä samaan aikaan. Ennen muuta hän taisi olla kuitenkin alitajuntansa ja mielikuvituksensa vietävissä. En ole vielä nähnyt Viscontin ja Syberbergin elokuvallisia näkemyksiä Ludwig II:sta. Lähitulevaisuudessa täytyy nekin tarkistaa.
Yhteenottoja


Pianisti André Previn soitti bluesia uudella tavalla, mutta Pellinen puhuu toisin. Kaivopihan Suomalaisen kirjakaupan myyjältä hän kysyi aikoinaan kiinalaisia runoja, ja tämä vastasi suu ammollaan, että tuolla tavalla ei ole koskaan kukaan kysynyt. 1990-luvun lopulla matkallaan Pariisissa Pellinen nousi taksiin ja kehotti kuljettajaa ajamaan Bois de Boulogneen. Kuljettaja kysyi tarkemmin katua ja numeroa, johon Pellinen vastasi, että hän vain haluaa Bois de Boulogneen.

Olen välillä ollut kuten tuo taksinkuljettaja, ensin ymmälläni, mutta lopulta ymmärtänyt, mistä on kysymys. Luullakseni.

Kuuloke on sulkeutunut, jos vastapuoli on ollut Pellisen mielestä liiaksi faktojen ja totuuksien sovinnaisessa maailmassa, eikä ole halukas hyppäämään omaan tajunnanvirtaansa. Siihen tunteiden ja ajatusten virtaan, joka saa kirjailijan näkemään ohi kulkevan pitkän naisen milloin kirahvina, milloin jonakin muuna, tai minut vasemmistolaisena toimittaja-kriitikko Max Randina, toisinaan Parnasson kansainvälisiä kirjailijatähtiä haastatelleena Martti Puukkona, ylipäänsä hiukan vasemmistolaisena, establishmentia arvostelevana ja mielipiteitään esittävänä henkilönä.

Välillä Pellinen on ollut kuin muovailuvahaa, joka haluaa kääntyä haastattelijan käsissä milloin loogikoksi, joskus lähes jopa siksi tutkijaksi, käsitteiden pyörittelijäksi, jota hän sanoo inhoavansa. Toisinaan tutkijaksi onkin leimattu minut. Epäkonventionaalisuus ei yhdisty vain Pelliseen persoonana, vaan myös kirjailijana.

Vaikka sovinnaiset käytöstavat eivät kirjailijaa aina miellytä, hän edellyttää yllättävää täsmällisyyttä muilta. Kerran myöhästyin viisitoista minuuttia tapaamisestamme. Svenska Teaternin linja-autopysäkillä minua odottanut Pellinen sadatteli tulistuneena ja toisteli: ”Älä tee tätä ikinä toiste.” Mitä tapahtuu jos Pellinen todella suuttuu tai loukkaantuu? Välirikosta voi tulla pitkä ja puhumattomuus kestää vuosia. Suhteet vanhempiinkin ovat kerran rakoilleet heidän lähdettyään Moskovaan vuonna 1967 Pellisen isän työkomennuksen vuoksi. Pellinen on tulistunut myös kriitikoiden määrittelyihin kirjallisuusbiografioissa tai kirjailijakollegoihinsa. Vihastumisten pohjalta on syntynyt säkeitä, joissa hän on manifestoinut: ”olen nyt aikuinen omasta mielestäni”. Nyrkkikin on ollut vähällä heilua, ellei joku, vaikka Tuomas Anhava, ole ollut vieressä estelemässä.

Näitä nyrkiniskuja olen vuorostani väistellyt. Pellinen on sama pikkupoika, joka hallitsi ensin sisartaan Moniboil-sanakoneen avulla, sitten keksimällä sukkeluuksia ja ilkeyksiä koulun pihalla toisille pojille tai opettajille, jotka saapuivat myöhässä oppitunnille.

Vahvimmin Pellisen nyrkki heilahtaa nykyrunoutta kohti. Hänestä nykyrunoilijat ovat ”semanttisen sukan” sisällä, leikkivät ja pelaavat käsitteillä ja sanoilla, mutta ulkokohtaisesti, pääsemättä kiinni omaan itseensä, kokemuksiinsa ja tunteisiinsa. Pellinen palaa itse mieluiten vanhaan, slaavilaiseen runouteen ja proosaan, muun muassa Gogoliin, Dostojevskiin ja Hlebnikoviin. Hänen ”omaan sukkaansa” mahtuvat kaikki omaperäiset ja –tyyliset tekijät, joiden teksteissä on tunnetta, sisältöjä ja kokemusta.

1940 syntynyttä Pellistä miellyttävät 1960-luvun osallistuvan kirjallisuuden ja nykykirjallisuuden sijasta 1950-lukulaisten kirjailijoiden, mm. Tuomas Anhavan ja Paavo Haavikon tekstit, joissa maailma ei ole hänen mielestään ohjelmallisuuteen jähmettynyt, vaan kokemuksen mukaisessa liikkeessä.

Suomenruotsalaisten kirjailijoiden teksteissä esiintyi modernistisia piirteitä jo 1920-30-luvuilla. Suomalaisten modernistien teksteissä näkyivät vaikutteet T.S.Eliotilta ja Ezra Poundilta. Ajan kirjasta ja Näköalasta saattoi lukea käännösnäytteitä Ranskan, Englannin, Ruotsin ja Amerikan modernismeista. Em. lehtien perustamisvuonna – 1949 - ilmestynyt T.S.Eliotin Autio maa oli ensimmäinen eurooppalaista modernismia edustanut käännösvalikoima, joka ilmestyi Suomessa. Modernismi jalkautui Suomeen hyvin nopeasti johtuen kritiikin innosta ja kirjallisissa polemiikeissa kehitetyistä taidoista: 1950-lukua onkin monesti kutsuttu kritiikin vuosikymmeneksi. Arvosteluissa, poleemisissa esityksissä ja julkisissa keskusteluissa selvitettiin modernismin teoriaa.

Uuden, kuville perustuvan modernin runon läpimurto tapahtui vuonna 1956 Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka –esikoisrunokokoelman julkistamisen myötä. Keskeisimmiksi 1950-luvun modernin runon edustajia olivat hänen ohellaan Paavo Haavikko ja Tuomas Anhava. Modernismille oli tyypillistä romantiikasta irti sanoutunut, yleistyksiä ja abstraktioita hylkinyt itsenäinen kuva, joka 1960-luvun alussa aiheutti vastaiskun: pyrkimyksen diskursiiviseen kieleen.

1950-luvun modernistit muuttuivat Haavikon sanoin tulen vaalijoista tuulen vaalijoiksi. Taiteilija oli kansalainen muiden joukossa, mutta samalla yksilöllisen käsityön tekijä. Tuulen vaalimiseen sisältyi ajatus korkeasta ammattietiikasta. Nimimerkki Kirjailija totesi keskusteluteoksessa Toiset pidot tornissa: ”Kirjallisuusmiehen, oli hän kirjailija tai kriitikko, on nahkoineen karvoineen omistauduttava työlleen, siksi kova urakka se on: hänen on syöminen, juominen tai ajatteleminen mustetta ja musteesta unta näkeminen.” Monimieliseen ”tuulen vaaliminen” -kuvaan liittyi myös ajatus kielen vaalimisesta ja uudistamisesta, joka on runouden modernismin tärkeimpiä tunnusmerkkejä. Keskeinen piirre uusilla modernisteilla oli yksityisen kokemuksen arvostaminen yli yhteisen. Modernistit hylkäsivät myös mitallisuuden ja loppusoinnut ja siirtyivät vapaaseen mittaan. (Kuusi, Kurki-Suonio, 1967, 544-549.)

Vuonna 1962 esikoisrunokokoelmansa julkaissut Pellinenkin aloitti modernistissävyisenä, mutta siirtyi jo seuraavassa Kuuskajaskari–kokoelmassaan toisenlaisten, surrealististen ja absurdien sävyihin pariin: kyse oli nuoren runoilijan kieleen ja mieleen tulemisesta. 2000-luvulla hän on postmoderni tajuntojen manipuloija, joka liikkuu tietoisuuden ja kielen kohtaamisen rajamailla. Jo uransa alusta lähtien Pellinen on ollut täysin omalakinen runoilija, joka ei muistuta ketään toista maan päällä.

(julkaisematon muotokuva runoilija Jyrki Pellisestä - kiinnostuneet kustantajat ottakaa yhteyttä!)
Elämäkertatietoa
Rita Dahl (s. 1971) on runoilija, kääntäjä, toimittaja ja sananvapausaktivisti. Hän on koulutukseltaan VTM ja FM. Hän toimi Tuli&Savun päätoimittajana 2001-2002, Suomen PENin varapuheenjohtajana 2006-2009 ja naiskirjailijakomitean vetäjänä 2005–2009. Lisäksi Dahl on perustanut Neliö-kulttuurilehden.

Dahlin runoja on julkaistu koti- ja ulkomaisissa kirjallisuuslehdissä ja -antologioissa lähes kymmenellä eri kielellä. Hän on voittanut Mikkelin kirjoittajien järjestämän Luopuminen-aiheisen runokilpailun 2001. Dahlin Elämää Lagoksessa ilmestyi venäjäksi Kazakstanissa vuonna 2009 Iskenderin julkaisemana.

“Kirjoittaminen ja lukeminen ovat olleet suuri intohimoni jo 11-vuotiaasta lähtien, vaikka kirjoittaminen on ollut kausiluontoista. Nyt olen lähes 33-vuotias eli melkein seitsemän vuotta työtä on tarvittu kirjoittajana kehittymiseen esikoisrunokokoelman julkaisuun asti. Mutta tästähän työ vasta alkaa. Suunnitelmissa on olla rajoittamatta omaa kirjoittamistaan, kirjoittaa sitä, mikä kulloinkin omalta tuntuu, runoista faktaan, proosaan, aforismeihin ja ties mihin muuhun. Omia ‘haittapuoliani’ lienee lähes rajaton kiinnostus kirjallisuuden lisäksi moniin muihin taiteen eri osa-alueisiin ja asioihin. Rajoittuneempana olisi ehkä helpompaa…” (Omin sanoin Vantaan kirjailijafoorumin sivuilla. Viitattu 25.10.2011).

Lukukeskus

---


Vanhemmat Mirja Toivonen ja Reino Dahl

Toimet:
- toiminut kriitikkona, tiedottajana, toimittajana, freelance-kustannustoimittajana
- Suomen Kirjailijaliiton, Suomen Journalistiliiton, Suomen arvostelijoiden Liiton, Kiila ry:n, Suomen PENin, Suomen Tietokirjailijat ry:n ja SKS:n jäsen
- Tuli & Savu-lehden päätoimittaja 2001
- kulttuurilehti Neliön perustaja
- Suomen PENin varapuheenjohtaja 2006-2009
- Kiilan hallituksen jäsen 2004-2006

Opinnot:
- valtiotieteen maisteri 2001 (yleinen valtio-oppi), filosofian maisteri 2008 (yleinen kirjallisuustiede), Helsingin yliopisto, portugalin kielen ja kulttuurin opintoja Lissabonin klassisessa yliopistossa 2001-2002

Palkinnot:
- ehdolla taiteidenvälisen Orient-Occident Prizen saajaksi Curtea de Arges -runousfestivaalilla 2009
- ensimmäinen palkinto vuonna 2001 Mikkelin kirjoittajien runokilpailussa, jonka aiheena oli Luopuminen

Harrastukset:
klassinen laulu, musiikki, kirjallisuus, erityisesti runous, elokuvat, teatteri, ooppera, yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen kirjallisuus, portugalin kieli ja kulttuuri, vieraat kulttuurit, maailmanpolitiikka, sananvapaus ja ihmisoikeudet.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tietokirjoja:

Kuvanluojat - nuorena kuolleet kuvataiteilijat, 2000-luvun esikoisrunoilijat ja koko pallon kirjailijat. Helsinki : Kesuura, 2009.
Suomettunut sananvapaus. [Vantaa] : Multikustannus, 2009.

Antologia-, lehti, ja internetjulkaisut koti- ja ulkomailla, runot:

Abraham Lincoln #2, pp. 5: ”Human ape/ Ihmisapina” (USA)
Aforismiblogi 8.6.2006, Rita Dahl: Kynä
Angel Exhaust (UK), vol. 20, 2009
Bar do Escritor, Em seus olhos brilhantes, 5/2007 (Brasilia)
Brittle Star, issue 6/2003, ”Finnish prose poems”, pp. 8-9 (UK)
Calque, issue 4, http://calquezine.blogspot.com/ & lehden painettu numero 5/2008 (USA)
Confraria de Vento, n:ro 16/2007, “Uma cidade de escadas brancas” sekä painettu kirja (Brasilia)
Cronópios (Brasilia)
The Delinquent, vol. 5, p. 13: ”Saint Anthony´s temptations” (UK)
Diversity, kansainvälisen PENin Internet-antologia, poems, 13.9.2007
Drunken Boat, vol. 2/2002
Esikoiskirjailija kohtaa kirjailijan - Pentinkulman esikoiskirjailijaseminaari 20 vuotta (2006, ss. 101-103: ”Punaiset hiukset saunan yllä”)
Että näkyisivät tähdet (2001, runoja, s. 144; toim. Ritva Bergman, Heinolan maaseurakunta ja Kynäsilta ry)
Fieralingue, ”Untitled”, ”Pyhän Antoniuksen kiusaukset”, ”Natureza Morte”, ”Valkoisten portaiden kaupunki" (Italia)
Ginosko Literary Journal 5/2007, pp. 85-89
The Guardian (Nigerian edition), 10.9.2006, p. 45: ”Poems by Rita Dahl”
Ice-Floe, Vol.II, nro 2, Winter 2001, p.12-13: “Joudu jo-Go on-runo“ (Alaska)
Ice-Floe, Vol.III, nro 1, summer 2002, pp.100-104: “Lokki rikkoo-Omenapuu“
Ice-Floe, Vol. VII, n:ro 2 winter 2006, pp. 56-57: “Pyhän Antoniuksen kiusaukset – Saint Anthony´s temptations”
ICORN, winter 2006, Two poems by Rita Dahl
Idiom, 23, Vol.15, ”The Park”, p. 112
In Our Own Words – a Generation Defining Itself, vol. 6, 2005, pp. 213: “I pierce my neck…”
The Journal, 6/2002, “There is a point…“, p. 18 (UK)
The Journal, 16/2006, “Poet under the nationalist hill or over the network”, “Hän kysyi…”, pp. 11-13
Kirjo, 4/2004, s. 16: “Et tuo edes ääntäsi”
Knigoljub 2/2007, ss. 104-107
Knigoljub 5/2007, ss. 54-56
Knigoljub 5/2007, ss. 57-58
Kulttuurivihkot, 1/1999, s.43: “Runoja“
Kulttuurivihkot, 1/2000, s. 32: ”Runoja”
Kulttuurivihkot, 6/2003, ss.42-44: ”Runoja”
Kulttuurivihkot, 6/2004, s. 43: ”Minun rakkaani tanssii käsillään ja sytyttää tähdet”
Käkriäinen, 4/2005, ss. 35-40: ”On mahdollista”
LINQ, vol. 34/November-December 2007, p. 53: “In your Starry Eyes” (Australia)
Looming, 11/2008. ss. 1683-1689: “Luule” (käänn. Elo Viiding) (Viro)
Lumooja, 1/2002, ss.14-15: “2000-luvun manifesti: aika on tullut!“
Maailman merkit – hätämerkki, valomerkki, puumerkki, 1988, Vantaan raittiustoimisto, Minun juureni, minun siipeni-runo, s. 5
Mot Mot 2001, Elävien runoilijoiden klubin ja WSOY:n yhteisjulkaisu, runoja, ss.48-53
Muistinkuvia-antologia 2001, Mikkelin kirjoittajien Luopuminen-aiheisen runokilpailun voitto, ss.8-12
Mulheres e Guerra, Portugalin PENin Internet-antologia. On hämmästyttävää, It is amazing, É espantoso –runo, Mutantes, Númerofestival 2004, Lisboa.
Muthafucka, 1/2008, “The Hell” (UK)
New England Review, 2004, p.17: ”Poems” (Australia)
Nightingale, vol. 8/2002
Niin vähän eroamme -antologia v.2001, Työväen Sivistysliitto, runoja, ss.11-18
Nordic Poetry Center
Nuestra Voz, vol. 4, 2008, pp. 30-34: ”Poems”
Peilikuva, 2/2000, s.20-21: “Runoja“
Periódico de Poesia, Rita Dahl (Meksiko)
Peripló, 2008, ss. 2-5: “Kenneth Koch en el café”, “El halcón juega con la paloma”
Pinch Pinch Press, Amalia Earhart –special issue, (USA)
Reflections, Spring 2002, s.25: “The appletree“ & “I sail the waves…“ (UK)
Revista Grifo (Chile)
Revista Prometheus (Argentiina)
Runouslehti Taite, 4/98, s.11: “Runoja“
Shearsman 77/78/2008, pp. 103-104: ”City of thousand stairs”, “There is a desire in me”, “Last melancholic” (UK)
Teema, 2/2004, ss. 16-17: ”Runoja”
Teema, 3/2005, ss. 12-13: ”Vihdoin näen penkin ohi”
Teema, 4/2006, s. 6: ”Natureza Morte”
Teema, 2/2008, ss. 28-31: ”Hakukoneesta vielä kerran & runoja”
Tregawott, issue 1
Tuli & Savu, 2/2000, s. 29-31: “Runoja“
Turkish PEN, Rita Dahl'dan Siirler, käännös Eser Sahibi
Uhmaa ja unelmia - Kiilan albumi 2005, toim. Jani Saxell, Like, ”Aforistisia runoja”, ss. 64-66

Äänirunot:

Dahlin oma sivu Nokturno-portaalissa: Dahl lukee Eirikur Örn Nordahlin runon Nokturno-portaalissa ja lisäksi kaksi pätkää Aforismien aika –runokokoelmasta
Eirikur Örn Nordahl lukee DAhlin Helvetti-runon äänirunouden arkisto Ubuwebissä

Esitelmät:

Dahl, Rita (2001): “Fernando Pessoa och tidskriften Orpheu“. Tukholman yliopisto, syyskuu 2001.
Dahl, Rita (2004): ”Writing as an attempt to understand”, Congress of an Association of Fenno Ugric Literatures in Hantij-Mansinsk, Siberia, September 2004.
Dahl, Rita (2005). “Soldier of rose – from a monologue to a dialogue”. Days and Nights of Literature -festival, Bucharest and Neptun, Romania, September 2005.
Dahl, Rita (2006). “Poet under the nationalist hill or over the network?”. Lagos Books & Art-festival, Nigeria, 15th-17th of September 2006.

Esseet:

“Yhteiskunnallisen runouden mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta” (Kiila.org)
Kyltymätön uuni – The Insatiable Furnace 2007. ”Does gender matter”, ss. 206-216.
Tiedepolitiikka, 3/2006, ss. 17-26: ”Muukalainen meissä”
Uhmaa ja unelmia – Kiilan albumi 2005. ”Mistä on pienet ruumiit tehty?”, ss. 12-16.

Toimitettuja teoksia:

Keski-Aasian naiskirjailija-antologia The insatiable furnace : women writers and censorship = Kyltymätön uuni : naiskirjailijat ja sensuuri (edited by = toimittanut Rita Dahl ; translations by various translators = eri kääntäjiä ; kuvat: Tiina Pystynen ; julkaisija Suomen PEN ; Like 2007)
Suomalaisen nuoren runon valikoiman toimittaminen kolumbialaiseen Arquitrave –kirjallisuuslehteen, 2009 (työn alla)
Suomalaisen nuoren runon antologia portugaliksi Brasiliassa, Confraria do Vento 2010 (työn alla)
Portugalilaisen nykyrunouden antologian toimittaminen ja kääntäminen (sis. 10 runoilijaa), ilm. Nihil Interit, 2011? (työn alla)

Käännöksiä:

Kerberos 2/2005, ss. 22-26: ”Vasco Graça Mouran runoja”
Kirjo, 3/2003, s. 13: ”Joáquim Pessoan runoja”
Kirjo, 3/2004. ss. 16-17: ”Italo Svevon lyhyitä”
Kirjo, 1/2005, ss. 13-25: ”Portugalin runous”
Kirjo, 2/2006, ss. 18-23: Kaksi naisrunoilijaa – Eva Ström ja Eva-Stina Byggmästar”
Kirjo, 3/2006, ss. 15-17: ”Inger Christensen: Kesäperhoslaakso”
Kirjo, 3/2008, ss. 16-20: ”Gertrude Stein”
Kirjo, 4/2008, ss. 30: ”Fernando Pessoa: Mensagem”
Kirjo, 1/2009, ss. 19-23: ”Jaime Manrique, Ana Luísa Amaral, António Rebelo Jacinto Pascoal”
Lumooja, 3 & 4/2008, ss. 33-34: ”Chó do Gurin runoja”
Neliö, 2/2003, ss. 16-23: ”Toisin sanoin – portugalilaisten nykyrunoilijoiden runoja Rita Dahlin kääntäminä”
Särö, 2-3/2007, ss. 58-62: ”Elisabeth Rynell: Minä haluan että sinä”
Tuli & Savu, 4/2001, ss.24-25: “Varjolle vasemman olkapääni takana - suomennokset Hanna Ilanderin runoista“
Tuli & Savu 1/2006, ss. 41-43: ”Alberto Pimentan runoja”
Tuli & Savu 4/2006, ss. 21-23: ”Carlos Drummond de Andraden runoja”
Tuli & Savu 2/2007, ss. 44-55: “Portugalilaista runoutta”
Tuli & Savu 3/2008, ss. 52-56: ”João Rasteiro”

Suomennoksia:

Alberto Pimenta: Kivenheittopeli (Palladium Kirjat 2009; kokoelma Pimentan 1970-luvun runoista)

Radio-ohjelmat:

YLE:n Ykkösen kulttuuritoimitus, Kirjojen Jatulintarha, “Teeskentelevä runoilija“, 4.4.2002, kesto 50 min.
Tekstinäyte

"On piste, joka loistaa talon ikkunassa, ihmeellinen esine, suurenee ja
pienenee. Istun tuolissa ja järsin kiveä. Syön ja syön mutta kaappi ei
tyhjene. Istun tuolissa ja tuijotan, piste silmissä pysyy. Päivät nousen,
istun ikkunan ääressä ja syön, yöt viuhahtavat ohitse, omenapuu ikkunan
alla kasvaa, mutta piste pysyy."


"Omenapuu ikkunani alla tavoittelee taivaan käsiä. Minun käteni ovat
pienet, niihin tuskin mahtuu tämä huone. Lukuisia kertoja olen kurkottanut
kohti puun antimia, mutta hedelmät ovat raskaita ja putoavat maahan ennen
kuin tavoitan ne. Laskeudun portaat ja poimin omenat, mutta kun palaan,
ovat portaat kasvaneet niin korkeiksi. En pääse enää takaisin."


(Molemmat runot teoksesta Kun luulet olevasi yksin. Helsinki 2004. Loki-kirjat.)

Kaksin aina kaunihimpi?

Kaksin aina kaunihimpi? Järjestelmään on luotu kuin tyhjästä uusi 61-
vuotias pienikokoinen nainen.
Kaksin kerroin köysikin vahva on. Maailmassa kaikkea on kaksittain –
lintuja ja sammakoita ja käärmeitä ja kaikkia luonnon ihmeitä. Lyylin
ollessa noin ½-vuotias aloin puhua toisesta koirasta ja kuinka siitä olisi
seuraa neidille.
Sama sydän sykkii jokaisen ihmisolennon rinnassa, ulkoillen, tanssien
ja koti-iltoja viettäen, musiikkia kuunnellen, ehkä viinilasin kera. Koska
sananlaskunkin mukaan kaksin kaunihimpi, me pidimme yhtä kissaa 1,5
kuukautta. Kaksin ratto riidellessä – kaksin sovussa ihana. Isoäitini reali-
soi tämän näkemyksen vielä vanhoilla päivillä…ikiomilla tunneilla löydät
viimeistään lattariminäsi! Olet aivan innoissasi. Yksin lähteminen ei arve-
luta sinua, sillä tiedät tutustuvasi helposti muihin ihmisiin. Kotimainen
tuote, lahjapakkauksessa. Oletpa saanut kehiteltyä runoosi alakuloisen
tunnelman! Tehtiin taas projektia vähän eteenpäin. Hyvin menee, kun
osaa.
Niin, vai osaako?! Pelin musiikki sen sijaan ansaitsee risuja. Nehän on
persaukisiakin, ne leikkivät kukkulan kuningasta lumikasalla. Pelissä al-
kaa olla mukavaa seikkailun tuntua. Tapulikaupungin sosiaalityöntekijät
esittelivät työskentelyn tuloksia. Siispä todellakin kaksin kaunihimpi!
Kukkahattumummot pois Euroviisujen kimpusta ja EUROVIISUT ROVA-
NIEMELLE! Syvälle sydämeen sattuu, mutta meluamisesta jalosukuinen
konjakki ei pidä. Päivät sen kun vaan pitenee. Kohta vappu. Asun 08-
alueella. Kuva olis kiva yllätys.

(Teoksesta Aforismien aika, Kirja kerrallaan ja Nihil Interit 2007)

Yöllä kun luulet olevasi yksin/
kaikki mietteesi jättäneenä/
pimeässä huoneessa//

jokin astuu kynnyksen yli/
äkkiä avautuu ovi/
sisään lehahtaa valon parvi/
valokuvat leimahtavat ikoneiksi//

tuntuu kuin ovi ei olisi koskaan ollut kiinni/
aina raoillaan/
odottanut peilin rikkoontuvan


(Teoksesta Kun luulet olevasi yksin, Loki-kirjat 2004)
Lähteitä ja viittauksia
Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
Vantaan kirjailijafoorumi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Järvenpää-Summanen, Anelma(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen arvostelijain liitto ry
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • On sama kuin
    Aure, Anita
  • On sama kuin
    Summanen, Anelma
  • On sama kuin
    Salo, Anelma
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Ammatti
    toimittajat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vantaa
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Lähteitä ja viittauksia
    Vantaan kirjailijafoorumi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Forsblom, Harry(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen arvostelijain liitto ry
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Vuola, Sinikka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    toimittajat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Meriluoto, Aila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    runoilijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen PEN
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Korolainen, Tuula(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vantaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Ammatti
    toimittajat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen tietokirjailijat ry
  • Kortelainen, Anna(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    toimittajat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen tietokirjailijat ry
  • Ammatti
    tietokirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Virolainen, Merja(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Ammatti
    toimittajat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Reinikainen, Pepi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    tietokirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen tietokirjailijat ry
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Ammatti
    toimittajat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen PEN
  • Sukupuoli
    nainen
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kilpi, Eeva(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen PEN
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Lähde, Kristiina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen PEN
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    nainen
  •