Poijärvi, Eevamaija

Kuvatiedoston lataaminen

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Elämäkertatietoa

s. 28.12.1932
k. 9. 3. 2001

asui Tampereella ja Kurussa

opinnot: kaatopaikat - kehitysvamma- ja vanhuslaitokset yms. sekä oppikoulut

päätoiminen kirjailija
sivutoimet: kolumnisti, luennoitsija, toimittaja

palkinnot: Väinö Linna -palkinto
Vihurin Säätiön palkinto
Suomen Kulttuurirahaston palkinto
Hämeen läänin palkinto
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto -73, -78, -88
Paras kuunnelmakäännös, Unkari -79
Kuunnelma Kirje kummityttäreltä palkittu Tsekkolovakissa -83

Eevamaija Poijärvi kirjoitti sekä romaaneja, lyriikkaa, novelleja että näytelmiä. Hän oli lisäksi tuottelias kolumnisti ja lehtikirjoittelija.

Eevamaija Poijärvi valitsi kirjallisen ilmaisun, koska se tuntui luonnolliselta. "Vanha klisee: Kirjailijan työ valitsi minut", hän toteaa.
Hänen esikoisteoksensa, romaani Perhosleikki (1973) sai kiittävät arvostelut. "Esikoisromaanissa näin pitkälle hallittu tekniikka lupaa paljon myös jatkossa". (AL 19.12.73, Harry Sundqvist)

Nykyisen kirjoittamisensa lähtökohdista Eevamaija Poijärvi kertoo: "Ilo. Onnellisuus, että saa vaikeankin teematendenssin asettumaan lukijan kielelle. Kirjoittaminen on yhtä kuin syöminen, hengittäminen. Ilman en voisi elää. Se poistaa yksinäisyyttä". Jatkuvalla kirjoittamisella Poijärvi haluaa pitää yllä ammattitaitoaan.
Omasta tuotannostaan merkittävimmäksi hän nimeää novellikokoelman Kuin sirkat pimeässä (1974). "Sen kerronnassa onnistuin ´säveltämään´ jokaisen novellin eri sanakielellä/nuotilla".

Runoissaan Poijärvi on käsitellyt sattuvasti, joskus polemisoiden, elämän suuria kysymyksiä. Runokokoelmasta Ajatuksin ja sormenpäillä (1988) todettiin: "Sen kanssa voi kinastella ja olla liikuttavasti samaa mieltä. Runoissa on läsnä elämä ja kuolema, yksinäisyys, äitiys, heikkous ja vahvuus. Niissä on naisen elämän ihanuus ja kurjuus". (KL 1.11.88, Arja Vettenranta)

Hengenheimolaisikseen Eevamaija Poijärvi mainitsee Eeva-Liisa Mannerin, Eeva Kilven, Rakel Liehun, Risto Ahdin ja Georges Simenonin. Tärkeitä ovat myös Dostojevski, Kafka, Doris Lessing, Alopeus, Waltari ja monet muut.
Pirkanmaalaisuus on tärkeää puolet ajasta maalla Kurussa asuvalle kirjailijalle. "Olen nostalginen nationalistipatriootti. Rakastan isänmaatani, perhettäni ja synnyinkaupunkiani".

"Minua kirjoittaminen on auttanut löytämään itsestäni uskaltamista, kaikkinaista sisäistä liikahtelua. Nykyisin maalaan melko lailla tosissani. Odotan minkälaisia runoja syntyy viivoilla ja väreillä. Kun on uskaltanut elää - uskaltaa myös kuolla. Monenlaiset sairaudet ovat minua aina vaivanneet. Ei kuitenkaan lannistaneet. En ole pyytänyt helppoa elämää. Onkos se sitä koskaan?"

Lähteitä ja viittauksia

Eevamaija Poijärven tuotanto

Romaanit:

Perhosleikki (1973)
Miku (1975)

Novellikokoelmia, pakinoita ym.:

Kuin sirkat pimeässä (1978)
Olkisormus (1984)
Lähemmäs heinää (1986)

Runokokoelmat:

Aamuvalon viiltäessä (1981)
Tämän tähdenlennon ajan (1983)
Ajatuksin ja sormenpäillä (1988)

Näytelmiä, kuunnelmia:

Kuin sirkat pimeässä (1974)
Tosikertomus (1980)
Kirje kummityttäreltä

Muuta:

Kasvun verran aikaa (1981)
Runoja antologiassa Herkät syrjähypyt (1980)