Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Meriluoto, Aila

Kuvatiedoston lataaminen
Kirjailijan muu nimi
Meriluoto-Paakkanen, Aila Marjatta
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runot
Nimi
Tyyppi
runot
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runot
Nimi
Tyyppi
runot
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runot
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Muut teokset (kääntäjänä)
Nimi
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Kirjailijan omat sanat
Tässä ja nyt,

niin että on oikeus avata suunsa ja sanoa: näin.
Elämäkertatietoa
vanhemmat: rehtori Kaarlo Meriluoto ja fil.maist. Hilja Kerppola

opintoja Helsingin yliopistossa

palkinnot:
Valtion kirjallisuuspalkinto 1947, 1953 ja 1959
Kalevi Jäntin palkinto 1947 F.E.Sillanpää -palkinto 1958 V.A.Koskenniemi -palkinto 1960 Valtion kääntäjäpalkinto 1975 Valtion taiteilijaeläke 1986 Pro Finlandia Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 1998 Savonia-palkinto 2002 Tanssiva karhu -palkinto 2002 SKS:n Aleksis Kiven rahaston palkinto 2002

lisäksi kääntänyt: Harry Martinson Aniara 1963 Rainer Maria Rilke Duinon elegiat 1974 sekä Shakespearea ja Goethea

- - -

Luonnehdinta

Pieksämäellä syntynyt Aila Meriluoto on suomalaisen murrosajan lyriikan keskeisiä edustajia. Hänen esikoiskokoelmansa Lasimaalaus (1946) lumosi niin kriitikot kuin lukijatkin. Pitkän kirjailijauransa aikana Aila Meriluoto on lyriikan lisäksi kirjoittanut myös romaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Lisäksi hän on suomentanut kirjallisuutta. Etelä-Savo näkyy erityisesti hänen lapsuusmuistelmissaan, mutta eteläsavolainen maisema myös monissa hänen runoissaan.


Faktaa

Aila Meriluoto syntyi opettajaperheeseen Pieksämäellä 10.1.1924. Hän kirjoitti kotikaupungissaan ylioppilaaksi vuonna 1943 ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa mm. estetiikkaa, nykykansain kirjallisuutta ja taidehistoriaa. Hän opiskeli neljä kuukautta myös Zürihin yliopistossa, jossa tutustui Rainer Maria Rilken tuotantoon. Aila Meriluoto julkaisi esikoiskokoelmansa 22-vuotiaana. Siitä alkaen hän on toiminut vapaana kirjailijana ja julkaissut lähes kolmekymmentä teosta sekä suomentanut lukuisia teoksia erityisesti Ruotsissa asuessaan vuosina 1962 - 1974.

Aila Meriluoto avioitui kirjailija Lauri Viidan kanssa vuonna 1948 ja perheeseen syntyi neljä lasta. Avioliitto päättyi eroon. Vuonna 1980 Aila Meriluoto avioitui professori Jouko Paakkasen kanssa ja jäi leskeksi vuonna 2004. Aila Meriluoto asuu Helsingissä.


Kirjailijaura

Aila Meriluodon isä kirjoitti runoja. Tytär ahmi kirjoja heti lukemaan opittuaan. Mielikirjoja olivat Montgomeryn Runotyttö-sarja ja Saima Harmajan runot. Aila Meriluoto kirjoitti ensimmäiset runonsa noin viisivuotiaana ja rakkausnovelleja kymmenenvuotiaana. Hänen nuoruudenrunojaan julkaistiin mm. Pääskysessä, Nuori Voima -lehdessä ja Nuoret runoilijat -antologiassa. Kirjailijan ammattiin hän harjaantui kirjoittamalla ja lukemalla kaiken mitä käsiinsä sai.

Esikuvanaan Aila Meriluoto piti itävaltalaista runoilijaa Rainer Maria Rilkeä, jonka tuotantoon Ailan saksaa opiskeleva sisar oli tutustuttanut hänet. Rilken vaikutus näkyi Aila Meriluodon esikoiskokoelmassa Lasimaalaus (1946), josta tuli yksi kaikkien aikojen suosituimpia suomalaisia runokokoelmia. Kokoelmansa käsikirjoituksen Meriluoto näytti Nuoren Voiman toimittajalle, joka oli WSOY:n kustannusvirkailija.

Esikoiskokoelman julkaisemisesta alkoi Aila Meriluodon tuottoisa kirjailijaura.

Meriluodon oma tyyli on kehittynyt kypsymällä ja aiheet ovat syntyneet eletyn elämän kautta. Runokokoelmissaan hän kuvaa naisen elämää, muukalaisuutta, yksinäisyyttä ja rakkaussuhteita. Aila Meriluodon romaaneissa ja lastenkirjoissa heijastuvat omaelämäkerralliset kokemukset. Meriluoto on kirjoittanut myös selkeästi elämäkerrallisia muistelmateoksia sekä Lauri Viidasta että omasta elämästään. Käännöstyö on ollut myös merkittävä osa Meriluodon kirjailijatyötä. Hänen suomennoksistaan vaativimpia ovat olleet Rilken ja Martinsonin teokset.

(Etelä-Savon kirjailijat)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Lasimaalaus. Runoja. WSOY 1946.

Sairas tyttö tanssii. Runoja. WSOY 1952.

Pommorommo. Lastenkirja. Kuv. Kauko Salmi. WSOY 1956.

Pahat unet. Runoja. WSOY 1958.

Valikoima runoja. Suomalainen Parnasso. WSOY 1958.

Portaat. Runoja WSOY 1961.

Asumattomiin. Runoja. WSOY 1963.

Ateljee Katariina. Nuortenromaani. WSOY 1965.

Tuoddaris. Runoja. WSOY 1965.

Meidän linna. Nuortenromaani. WSOY 1968.

Silmämitta. Runoja. WSOY 1969.

Peter-Peter. Erään rakkauden asiapaperit.Romaani. WSOY 1971.

Elämästä. Runoja. WSOY 1972.

Lauri Viita, legenda jo eläessään. Elämäkerta. Kuv. Urpo Huhtanen ja Risto Kautto. WSOY

1974.

Kootut runot. WSOY 1976.

Kotimaa kuin mies. Romaani. WSOY 1977.

Varokaa putoilevia enkeleitä. Runoja. WSOY 1977.

Sisar vesi, veli tuli. Jännitysromaani. WSOY 1979.

Talvikaupunki. Runoja. WSOY 1980.

Vihreä tukka. Lasten ja nuorten kirja. WSOY 1982.

Lasimaalauksen läpi. Päiväkirja vuosilta 1944 - 1947. WSOY 1986.

Ruusujen sota. Runoja. WSOY 1988.

Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953 - 1975. WSOY 1996.

Mekko meni taululle. Muistelmateos. WSOY 2001.

Kimeä metsä. Runoja. WSOY 2002.

Kootut runot. WSOY 2002.

Miehen muotoinen aukko. Runoja. WSOY 2005.

Tyhmä sana. Lasten ja nuorten kirja. WSOY 2006.

Tällä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975-2004. Siltala 2010.

Tämä täyteys, tämä paino. WSOY 2011.



Suomennoksia mm.

Goethe Johan Wolfgang, Taru käärmeestä ja liljasta. Gummerus 1982.

Rilke Rainer Maria, Duinon elegiat. WSOY 1974.

Martinson Harry, Aniara. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa. WSOY 1963.



Runsaasti muita suomennoksia, pakinoita ja novelleja.

Kirjoitus "Sielunkaupunki" teoksessa Helsinki - kaupunki graniittisilla juurilla, avaralla niemellä (Art House 2000).

Käännös:
Statue of Fire : The collected early poetry of Aila Meriluoto (1993). Kääntäjä Leo Vuosalo and Steve Stone. Sisältää runoja teoksista Lasimaalaus ja Sairas tyttö tanssii.
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nuotenklassikoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Avain, 2011.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi