Niklander, Hannu

Kuvatiedoston lataaminen

 
 
Nimi
Niklander, Hannu
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän saamat palkinnot
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Muu tekijä, esim. toimittaja
Kirjailijan omat sanat
”Kieli on paikan mieli.

En ole koskaan ollut kirjoilla Kainuussa, mutta olen oleskellut siellä runsaasti, koska äitini sukujuuret johtavat Sotkamoon. Tutuiksi paikkakunniksi Kainuussa ovat minulle tulleet Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Suomussalmi. Kajaanissa myös kävin sotaväen vuosina 1971-1972. Luennoitsijan ja kirjoittajaohjaajan urallani olen useita kertoja työskennellyt Kainuun Opistolla Mieslahdessa. Olen myös esitelmöitsijänä tai matineavieraana käynyt kaikissa Kainuun kunnissa Vaalaa lukuun ottamatta.

Olen käsitellyt Kainuuta useissa teoksissani, erityisesti romaanissani Radan varrella varjo. Kainuuta käsitteleviä kohtia on muuallakin, kuten Aurinko katsoo taakseen –romaanin luvut 6 ja 12, Leskimiehen kevät -kokoelman novellit Isän tykö, Kaapit, Juhlaesitelmä, Sairaskertomuksia –kokoelman novelli Vaivoja hakemassa sekä Öinen kävely –kokoelman novelli Ampumarata."
Elämäkertatietoa
Hannu Niklander (s. 1951) asuu Karkkilassa ja Vihdissä. Hän on kirjoittanut runoja, romaaneita, novelleja, matkakirjoja ja esseitä. Niklander aloitti kirjallisen uransa runokokoelmalla vuonna 1974. Hän sai Valtionpalkinnon vuoden 1999 romaanistaan Aurinko katsoo taakseen.

Lukukeskus

---


Syntynyt 16.3.1951 Helsingissä
Asuinpaikka Karkkila vuodesta 1987
Asunut: Helsingissä 1951-1971, Vihdissä 1972-1986, Upsalassa 1995, 1997

Filosofian maisteri 1983
Kirjailija, toimittaja, kouluttaja

Palkinnot: Nuoren Voiman Liiton runopalkinto 1971, Valtion kirjallisuuspalkinto 1999
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Romaanit
Aurinko katsoo taakseen. Atena 1999.
Radan varrella varjo. Atena 2003.
Kuu jättää jäljen. Atena 2006.
Taivaalla tutut tähdet. Edico 2012.

Novellit, esseet ja pakinat
Kahvilavieraan muistiinpanot. Äitini talo 1987, esseitä
Öinen kävely. Kustannus-Mäkelä 1987.
Sairaskeromuksia. Pohjoinen 1994.
Leskimiehen kevät. Atena 2000.
Ansionsa mukaan : novelleja. Atena 2009.
Kuinka saa sanoa. Robustos 2015.

Runot
Kotiinpäin. Gummerus 1974
Maakuntalaulu. Johanna kustannus 1979
Kauniisti niiaava tytär. Kustannus-Mäkelä 1983
Suksien surujuhla. Kustannus-Mäkelä 1985
Muodonmuutoksia. Kustannus-Mäkelä 1987
Hopeatornien maa. TAI-teos 2008

Tietokirjallisuus
Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita : 100-vuotisjuhlajulkaisu. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ry 1982
Tuokiokuvia Euroopasta. Cultura 1990, matkakertomus
Vaahteranlehti ja vaakunalilja. Pohjoinen 1996, matkakertomus.
Luon katseen luoteeseen : matkakertomuksia pohjolasta. Robustos 2014.

Mukana useissa antologioissa, esim. Teema 73, Vuosirengas 1974, Nordisk självbild. Kainuuta käsitteleviä artikkeleita mm. Kaltio-lehdessä.
Tekstinäyte

Pakkanen nipistelee sieraimista ja kynsien alta. Odotushuoneessa olisi lämmin, mutta juniahan minä olen katsomassa, ensi kertaa sen jälkeen kun saavuin hiihtolomalle Kajaaniin. Makuuvaunussa oli mukavaa, vesikarahvi kilahteli junan tahdissa, ja hytissä tuntui oma tuoksunsa. Kun huuhtelin lavuaarin tyhjäksi, kuului kiskojen kolke hetken aikaa oikein kovaa. Äiti käytti minut aamukahvilla ravintolavaunussa. Siellä liehtoi valkoinen sauhu ikkunoiden editse, Kuopiossa oli dieselveturi jätetty pois ja kytketty eteen kaksi höyryveturia.

Sinivalkoinen kiskobussi jyrisee asemalaiturin vieressä. Sisällä istuu jo paljon matkustajia, ja vielä tulee joku juoksujalkaa karvalakki päässään.

”Kiskoautojuna Kontiomäelle, Pesiökylään ja edelleen Ämmänsaareen ja Taivalkoskelle lähtee”, kuului kovaäänisestä. Vielä ei tapahdu mitään. Tarkastelen asemarakennuksen paanuseiniä, ne vaikuttavat suomusten peittämiltä. Ylös ikkunanpieliin on veistetty karhunpäitä, alakulmissa on viiksekkäitä sudennaamoja. Ylhäällä seurailee katonharjaa matala aita, josta ojentuu molempiin suuntiin pitkänomaiset krokotiilinpäät.

Junanlähettäjä astuu asemalaiturille punainen koppalakki päässään. Kädessä hänellä on pitkävartinen pyöreä levy. Kun olin pieni, vanhemmat laittoivat minulle semmoisen ja kolme lippua: vihreän, punaisen ja valkoisen. Isä oli junana ja juoksi Mäntsälän sukulaispaikassa puuskuttaen talon ympäri.

Pyöreä levy heilahtaa, kiskobussin moottori kurahtaa. Juna lähtee, muutaman kerran se nytkähtää, ja silloin aina moottorin ääni muuttuu. Punaiset perävalot vilkkuen kiskobussi häviää Kuurnan suuntaan. Aivan vieläkään en malta poistua asemalta, katson ensin, kuinka yksinäinen höyryveturi peruuttaa pyörät kolisten halki ratapihan. Runsaasti sauhua tupruaa leveästä maljamaisesta piipusta. Isä on selittänyt, että tuommoinen on halkolämmitteinen ja ne tarvitsevat piipussaan kipinänsammuttimen.

Potkukelkkailen pitkin Asemakadun jalkakäytävää. Tämä on vanhaa puistoa, kelkka ei liu’u hyvin, koska koivuista on pudonnut pieniä oksia, jotka juuttuvat jalasten alle.

Matkustajakodin nurkalla lojuu hangessa koira kippurassa. Saan nostaa kelkkaa päästäkseni ohitse. Samalla koirakin nousee, venyttelee ja ravistaa lumen turkistaan.

Pohjolankatu aukeaa pitkänä. Tässä menee kelkkakin sujuvammin. Käpylässä minulla ei ole potkukelkkaa eikä semmoista ole muillakaan pojilla, mutta Mäntsälän sukulaisissa kelkkailen usein, kun vierailen siellä talvisin.

Koulukadun kulmassa tuntuu vahva sauhunhaju, monen talon piipusta kohoaa ruskeita, harmaita ja valkoisia patsaita pystysuoraan siniselle taivaalle. Yhden puutalon ovessa on tumma tikanmuotoinen metallikahva. Pysäytän kelkan kantapäilläni ja riisun toisen kintaan. Minulle on tullut ohi kulkiessani tavaksi paijata tikkaa. Tänään sen pinta tuntuu polttavan kylmältä.

Kiihdytän vielä lopuksi kovan vauhdin, sujahdan ohi mummon portaan ja enojen portaan. Käännyn pihaan yleisen saunan synkkää tiiliseinää myötäillen, ja jätän kelkan sembramäntyjen juurelle. Kävelen pihan halki hangesta pilkistävien marjapensaiden ohi talon ympäri ja menen kadun puolelta enon luokse.

Eteisessä tuoksahtaa vastaan kahvi. Kun lämpimässä riisun ulkovaatteitani, rupeaa nenä vuotamaan ja sormien päissä pistelee. Ruokasalissa kuuluu olevan paljon väkeä, ainakin Kaisa-tädin ja mummon äänet erotan, ja sitten äidin äänen.

- Heti huomasin kun sille soitin. Toissa viikolla sain lopulta säästettyä puhelimen, ajattelin että jos se toisi jotain iloa, mutta näissä merkeissä se siis alkoi puhelimenomistaminen.

Minua kouraisee vatsasta.

Kirjastohuoneen pöydällä lojuu enon kaskukirja Nauru sodalle. Nyt en jää selailemaan sitä.

Kahvipöydän ympärillä istuvat äiti, mummo shaali harteillaan, molemmat enot, Kaisa-täti ja vanhin serkku Teuvo, aikamies kravatti kaulassaan. Isolla lautasella lojuu pitkä kääretorttu, katselen kuinka mehevä se onkaan.

- Menikö junia? kysyy nuorempi eno, mutta ei näytä odottavan vastausta.

- Niin että kyllä minä nyt olen vihdoin päätynyt siihen lopulliseen ratkaisuun, äiti sanoo ja huokaa. Äkkiä mummo pillahtaa itkuun ja hamuaa toisella kädellä keppiään. Mummo tuntuu pyrkivän seisaalleen, enot rientävät tukemaan häntä. Mummon hiukset ovat melkein yhtä valkoiset kuin enojen paidat. Heidän rinnallaan mummo vaikuttaa kovin vähäiseltä. Kaisa-täti tuo keittiöstä lääkepullon. Mummo saadaan takaisin tuolille. Hän sopertaa itkuisella äänellä jotain, josta en saa selvää. Vanhempi eno kaataa hänelle lisää kahvia. Kaisa-täti nykäisee Teuvoa hihasta ja kuiskaa niin, että minäkin kuulen:

- Keksipä Hannulle jotakin.

- Tulehan katsomaan! Teuvo sanoo. Ehdin haistaa kamfertin ja nähdä, kuinka Kaisa-täti valuttaa pienestä ruskeasta pullosta lääkettä sokeripalan päälle.

Teuvo ohjaa minut poikien huoneeseen. Kysyn missä muut serkut ovat.

- Jonnekin nuo näkyvät lähteneen, mutta eivätköhän iltaan mennessä palanne, Teuvo vastaa. Minä olen kaikista serkuista nuorin.

- Leikitäänpä sukellusvenettä, Teuvo sanoo. Hän löytää kaapista kuvakiekon ja katselulaitteen. Nurkkakomeron pohjalta hän nostaa plastiikkapussillisen kiväärinhylsyjä.

- Tätä pussia kun hytkytät näin, niin tulee semmonen metallinsointinen jytke. Ajatellaan että se on sukellusveneen moottori. Kuvakiekko saa olla periskooppi, katsotaan sillä minne on saavuttu. Teuvo ravista hylsypussia. Kurkistan periskooppiin. Tummansinistä merta ja kalliorantainen saari. Näytän Teuvolle.

Minun vuoroni ravistaa pussia. Teuvo tähystää kuvakiekkoon.

- Hyvä luoja mitä petoja! hän huudahtaa ja ojentaa laitteen minulle. Keltainen leopardi seisoo täplikkäänä mustalla kivellä.

Sitten seuraa laiva, tanssivia alkuasukkaita, jokin hyvin kirkasvärinen lintu ja oranssia laavaa pursuttava tulivuori. Tahtooko Teuvo tosiaan leikkiä näin kauan? Kertoisi mieluummin mitä ne tekevät siellä Tampereen teknillisessä opistossa, mietin hylsypussia hölskyttäessäni. Nyt minun täytyy olla niin kuin aikuiset haluavat. Kääretorttua tekee kovasti mieleni. Ja kyllä minä sitä varmasti vielä saan, mutta uutta kahvia ne eivät minulle keitä, jos se, mitä niillä siellä nyt on, pääsee loppuun.


Aurinko katsoo taakseen, s. 85-89


Täältä asti oli isäni noudettava / reumatisminsa / kun oikeaa olkapäätä särki / niin peijakkaasti että joka aamu piti nousta varhain. / Sen vaivan saa junassa / kun torkkuu nojaten jäiseen ikkunaan / maili mailin perään / Sept-Îles, Laforest, Malachite, Beauséjour / aina Manitobaan asti / isosedän tykö haapapreerian maatilalle: / Mulvihill, Kalevala, Eriksdale, / ja välillä taas hauskempaa: / Winnipegin raitiovaunulla / St.Boniface’iin neitejä katsomaan. / Ja sitten ikämiehen olkapäät villaliivin suojissa / matkamuistoina kolotus ja kankeus. / Jos jotain olen isältä opiksi ottanut, niin sen että talvisissa / junissa / joissa hiilensauhu vaihtui naftan / katkuun, / en asetu ikkunapaikalle, pysyn kernaammin valveilla, / katselen ruudulta jääkukkia / ne puhkeavat kirjoon kuin isäni kaikki säryt / kun ajamme valoisan kauppalan halki.//


(Kokoelmasta Hopeatornien maa, TAI-teos, 2008)

Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia. 6 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kustannus, 2007.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Forsblom, Harry(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia. 6 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kustannus, 2007.
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sukupuoli
    mies
  • Andersson, Claes(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Sukupuoli
    mies
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia. 6 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kustannus, 2007.
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Anhava, Helena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • On sama kuin
    Anhava, Helena, arvostelija
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia. 6 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kustannus, 2007.
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Holappa, Pentti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Pakkanen, Jukka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    runoilijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    toimittajat
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Baltzar, Veijo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Högfors
  • Sukupuoli
    mies
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Karkkila
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    toimittajat
  • Donner, Jörn(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia. 6 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kustannus, 2007.
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Sukupuoli
    mies
  • Tabermann, Tommy(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    toimittajat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Mäkelä, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • On sama kuin
    Mäkelä, Hannu, arvostelija
  • Salama, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • On sama kuin
    Rautala, Aki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  •