Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Kaunis ja kadotukseen tuomittu

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

F. Scott Fitzgerald (1896-1940), Amerikan "kultaisen kaksikymmenluvun" kuvaaja, on vasta kuolemansa jälkeen saavuttanut pysyvän arvosijan maansa kirjallisuudessa. Tämä lahjakas, elämässään oikullisia vaiheita kokenut kirjailija on teoksiinsa vanginnut oman aikansa tyypillisintä sisältöä, sen loistoa ja levotonta elämäniloa, mutta myös sen ahdistusta, henkistä juurettomuutta ja kaaosmaisuutta.
Romaanissaan "Kaunis ja kadotukseen tuomittu" Fitzgerald kertoo tarinan rikkaasta nuoresta miehestä, joka tahtoi paeta todellisuutta ja vastuuntuntoa; Anthony Patch on ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen huolettoman amerikkalaisen yläluokan edustaja. Hän elää päivästä päivään toimetonta, puolinaisuuden jäytämää elämäänsä tuhlaten nuoruuttaan ja omaisuuttaan jatkuvan huvittelun pyörteissä. Anthonyn ei ole pakko tehdä työtä, hän on kyllin varakas voidakseen omistautua valitsemalleen elämäntyylille: onton, pintapuolisen henkevyyden silaamalle joutilaisuudelle. Asennettaan hän puolustaa elämän tarkoituksettomuudella, mutta sisimmässään hänen on pakko ajatella toisin, kärsiä voimattomasta alistumisestaan. Siinä piilee myös hänen elämäntragiikkansa, jonka kirjailija tuo esille kaikessa järkyttävyydessään, ja romaanin yllättävään loppuun ehdittäessä lukijan valtaa karmaiseva tunne kohtalosta, joka kiertyy pääsemättömäksi ympyräksi.
Fitzgeraldin romaani on kaunistelematon kuvaus amerikkalaisen suurkaupunkimiljöön ansaritarhasta, jonka keinotekoisuuden kirjailijan terävä huomiokyky paljastaa. Psykologisessa sattuvuudessaan, älykkyydessään ja omalaatuisessa ympäristökuvauksessaan "Kaunis ja kadotukseen tuomittu" kiinnostaa vaativintakin lukijaa.

(takakansiteksti)

Kirjallisuudenlaji

Aiheet ja teemat

Henkilöt, toimijat

Konkreettiset tapahtumapaikat

Asiasana tai oma avainsana

Tekstinäyte

Vuonna 1913, kun Anthony Patch oli kaksikymmentäviisivuotias, oli ehtinyt kulua jo kaksi vuotta siitä, kun ironia, näiden myöhempien aikojen Pyhä Henki, oli ainakin teoreettisesti laskeutunut hänen ylleen. Ironia oli kuin viimeinen kiilloittava kengän pyyhkäisy, viimeinen puhdistava sipaisu vaateharjalla, eräänlainen älyllinen viimeistely – vaikkakaan hän ei kertomuksemme alkaessa ollut päässyt pitemmälle kuin juuri tietoiseksi siitä. Näihin aikoihin hän mietiskelee usein mahtaako hän olla aivan vailla kunniantuntoa, ehkä hieman hullukin, ja hänestä tuntuu että hänen häpeällinen ja ruokoton pintapuolisuutensa kiiltää lammessa kelluvan öljyläikän tavoin. Tietenkin hän taas toisella kertaa pitää itseään vallan poikkeuksellisena nuorena miehenä, täydellisenä maailmanmiehenä, joka loistavasti sopeutuu ympäristöönsä ja on hivenen merkittävämpi kuin kukaan muu hänen tuntemansa ihminen.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Alanimeke

romaani

Ilmestymisaika

Sivumäärä

406

Kieli

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä