Kirkastusvuori

Romaanin päähenkilö on Gunnar-niminen tilallinen, sairas mies, joka käy yksinäistä jaakopinpainiaan kuolemanpelkoa vastaan. Hän haettaa taloon aviottoman poikansa Lorensin, mutta ei saa lievitystä hätäänsä. Arka, raajarikkoinen lapsi ei herätä hänessä isäntunteita. Sen sijaan Elin, talon emännöitsijä ja Gunnarin jalkavaimo, ottaa pojan äidilliseen huomaansa. Hurmahenkinen saarnaaja saapuu kylään ja uskonnollinen joukkohysteria valtaa vähitellen kylän. Elin säilyttää entisen uskonsa miltei ainoana koko kylässä. Myös Gunnar suhtautuu torjuvasti herätysliikkeeseen, mutta kokee lopulta kääntymyksen sekavassa sieluntilassaan. Uskonveljet ja –sisaret ’pelastavat’ hänet puoliväkisin. Kiihko saavuttaa huippunsa, kun saarnaaja yrittää parantaa kuolemansairaan naisen. Se on jo liikaa Gunnarille. Hurmio on ohi. Yksinäisyys ennen kääntymistä oli ollut suuri, sen aikana vielä suurempi, nyt suurimmillaan. Mutta turvallisuus ja ilo saapuvat sittenkin.
(takakansitekstistä)