Raivaajat

”Raivaajat” jatkaa Vilhelm Mobergin romaanisarjaa siirtolaisista, joka muuttivat kodeistaan Smoolannin Ljuderista Pohjois-Amerikkaan. Ensimmäisen ankaran talven yli on päästy onnellisesti. Edessä on työtä ja uurastusta, sillä kaikki on aloitettava alusta. Niin Karl Oskar Nilssonin kuin hänen naapureittensa on raivattava maata ja rakennettava rakentamasta päästyään – asuintaloja ihmisille, majapaikkoja karjalle, latoja ja riihiä viljaa varten, aittoja ruokaa varten, vajoja työkaluja varten. Siirtolaiset ovat nuoria ihmisiä nuoressa maassa. He saavat kaikessa turvata itseensä ja käyttää vapaasti voimiaan. He murtavat vanhojen tottumusten mahdin eivätkä tottele kenenkään muun tahtoa kuin omaansa. Ja siirtokunta Ki-Chi-Saga-järven rannalla kasvaa ja vaurastuu vähä vähältä. Yhteisvoimin kohoaa erämaahan kirkko ja koulu, ja kun Karl Oskar romaanin lopussa kirjoittaa kirjeen sisarelleen Ruotsiin, hän voi ylpeänä todeta olevansa paitsi itsellinen omalla maallaan myös kirkkoväärti ja lautamies. Mutta ”Raivaajat” ei ole romaani pelkästään arkisesta aherruksesta: Karl Oskar Nilssonin raivaajatarinan rinnalla kulkee toinen teema, joka kertoo Karl Oskarin nuoremman veljen, Robertin, kohtalosta kullanetsijänä Kaliforniassa.
(takakansitekstistä)