Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Varjo lyhenee
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Nuori ruotsalainen atomitiedemies elää, kuten monet nykyaikana, kaksijakoista elämää: toisaalla työ, toisaalla yksityiselämä. Tukholman läheisyydessä hänelle on vastaperustettu koti, jota emännöi kaunis vaimo, Sandra. Kaikki on päällisin puolin hyvin, mutta pian aviopuolisot huomaavat, ettei heillä ole mitään sanottavaa toisilleen. Rouva kaipaa jännitystä ja saa sitä eroottisista seikkailuista, aviomiestä repivät ristiriidat, jotka koskevat hänen yksityisiä ja yhteiskunnallisia valvoituksiaan.
Avioliitto särkyy ja Kåre pakenee, mahdollisimman kauas, Keski-Afrikkaan asti, missä hänestä tulee YK:n säteilysuojainstituutin johtaja. Mies on haavoittuvainen, itsetunto on riekaleina – maa on musta ja kesytön. Kansainvälisessä tutkijaryhmässä Kåre tapaa toisen ”pakolaisen”, ruotsalais-irlantilaisen naislääkärin Kathryn Vincentin. Kumpaakin ovat probleemat seuranneet toiseen maaosaan ja heidän on ne ratkaistava. Yksin tai yhdessä.
(takakansiteksti)
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Päähenkilöt
Konkreettiset tapahtumapaikat
Alkukieli
Tekstinäyte
Sandra seisoi makuuhuoneen korkean peilin edessä katsellen omaa kuvaansa sivusta. Syysaamun aurinko siivilöityi ikkunasta tehden hänen sinisen aamunuttunsa puolittain läpinäkyväksi kuin lasimaalauksessa ja sytyttäen hänen hiuksiinsa meripihkan välkkeen.
- Kuule Kåre, joko näkyy että alan tulla paksuksi?
- Ei ollenkaan, Kåre sanoi sitoen solmiotaan.
- Sanot vain rauhoittaaksesi minua.
- Roskaa. Mitä se sitten merkitsee jos se näkyy?
- Ei saa näkyä! Emmehän me ole olleet naimisissa enempää kuin kaksi viikkoa.
Kårella oli kielellään kaksi vaistomaista vastausta. Ensin: No niin – kuka tätä halusi? Sitten: Ja luuletko sinä että luonto tottelee?
Mutta koska hän vaati itseltään Sandran pitämistä rauhallisena ja hyvällä tuulella hän nielaisi huomatuksensa ja kysyi sen sijaan:
- Sandra – oletko oikein onnellinen lapsesta?
Toinen vastasi hieman ärtyneeseen sävyyn:
- Totta kai olen onnellinen – olenhan niin kovin kaivannut ensimmäistäni. Mutta –
- Mutta mitä?
Sandra ei osannut pukea varaustaan sanoiksi.
Eihän todellisuus koskaan voisi korvata hänelle sitä minkä hän oli menettänyt. Siitä oli tullut hänen onnen-satunsa, joka oli yhtä kaukana elävästä arkipäivästä kuin muistojen kirkkaansininen suvipäivä harmaasta marraskuisesta maanantaista.
- Kuule Kåre, joko näkyy että alan tulla paksuksi?
- Ei ollenkaan, Kåre sanoi sitoen solmiotaan.
- Sanot vain rauhoittaaksesi minua.
- Roskaa. Mitä se sitten merkitsee jos se näkyy?
- Ei saa näkyä! Emmehän me ole olleet naimisissa enempää kuin kaksi viikkoa.
Kårella oli kielellään kaksi vaistomaista vastausta. Ensin: No niin – kuka tätä halusi? Sitten: Ja luuletko sinä että luonto tottelee?
Mutta koska hän vaati itseltään Sandran pitämistä rauhallisena ja hyvällä tuulella hän nielaisi huomatuksensa ja kysyi sen sijaan:
- Sandra – oletko oikein onnellinen lapsesta?
Toinen vastasi hieman ärtyneeseen sävyyn:
- Totta kai olen onnellinen – olenhan niin kovin kaivannut ensimmäistäni. Mutta –
- Mutta mitä?
Sandra ei osannut pukea varaustaan sanoiksi.
Eihän todellisuus koskaan voisi korvata hänelle sitä minkä hän oli menettänyt. Siitä oli tullut hänen onnen-satunsa, joka oli yhtä kaukana elävästä arkipäivästä kuin muistojen kirkkaansininen suvipäivä harmaasta marraskuisesta maanantaista.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaani
Ilmestymisaika
Sivumäärä
302
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Sarjamerkintä
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
325