Lentokala
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Osuvista tuokiokuvistaan ja täsmällisestä ilmaisustaan tunnetun lyyrikon kuudes kokoelma
Paperisiivet, syvä meri. Hän lentää, lepattaa tuulessa, vajoaa kohti aaltoja, löytää tasapainon. Hän on tyyni, hänessä myrsky meren tappava rakkaus: vieraan maan siemen. Hän kantaa viestiä nokassaan, sen kirjaimet pudonneet veteen kaikki.
Markus Jääskeläinen (s. 1969) on julkaissut useita runokokoelmia, ja hänen runojaan sekä proosaansa on julkaistu antologioissa ja lehdissä. Viime vuodet hän on asunut Australiassa ja Uudessa Seelannissa.
(Otava)
Paperisiivet, syvä meri. Hän lentää, lepattaa tuulessa, vajoaa kohti aaltoja, löytää tasapainon. Hän on tyyni, hänessä myrsky meren tappava rakkaus: vieraan maan siemen. Hän kantaa viestiä nokassaan, sen kirjaimet pudonneet veteen kaikki.
Markus Jääskeläinen (s. 1969) on julkaissut useita runokokoelmia, ja hänen runojaan sekä proosaansa on julkaistu antologioissa ja lehdissä. Viime vuodet hän on asunut Australiassa ja Uudessa Seelannissa.
(Otava)
Kirjallisuudenlaji
Alkukieli
Tekstinäyte
LUMIHIUTALEITA
Tarina miehestä joka istuu autossa parkkipaikalla,/
katselee kuinka lumihiutaleet leijuvat maahan./
Hän irrottaa turvavyön, kaivaa taskusta aseen,/
nostaa sen ohimolle, laukaisee./
Hän riisuu takin, asettaa solmion kojelaudalle,/
avaa ylimmäisen napin, painaa sormen liipaisimelle./
Ikkunan ulkopuolella hiutaleet/
sulavat asfaltille, mies pysäyttää auton,/
antaa moottorin jäähtyä, hän katsoo naisen kuvaa/
lompakossa, sen pinta on murtunut,/
kasvot säröjen alla yhä nuoremmat./
Hän kiihdyttää risteykseen,/
valot eivät vaihdu, alkaa sataa/
lunta, märkiä painavia hiutaleita.
Tarina miehestä joka istuu autossa parkkipaikalla,/
katselee kuinka lumihiutaleet leijuvat maahan./
Hän irrottaa turvavyön, kaivaa taskusta aseen,/
nostaa sen ohimolle, laukaisee./
Hän riisuu takin, asettaa solmion kojelaudalle,/
avaa ylimmäisen napin, painaa sormen liipaisimelle./
Ikkunan ulkopuolella hiutaleet/
sulavat asfaltille, mies pysäyttää auton,/
antaa moottorin jäähtyä, hän katsoo naisen kuvaa/
lompakossa, sen pinta on murtunut,/
kasvot säröjen alla yhä nuoremmat./
Hän kiihdyttää risteykseen,/
valot eivät vaihdu, alkaa sataa/
lunta, märkiä painavia hiutaleita.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
runoja
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
50