Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Hula-hula

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Mestarillinen hula-hula vanteen pyöritys on ainoa asia, josta yksitoistavuotias Hellä saa positiivista huomiota. Se on ainoa asia, joka saa Hellän itsensäkin hurmioitumaan. Äidin ja isän maailma on Hellältä suljettu, mutta kukaan ei myöskään tiedä ahdistuksesta, jota Hellä tuntee kun hän kätkeytyy kenkäkomeroon. Isällä ja äidillä on salaisuuksia. Ne liittyvät jotenkin siihen, ettei Hellällä ole sisaruksia, isä näkee painajaisia ja äiti on poissaoleva. Tuntuu kuin kaikilta olisi kosketuspinta nykyhetkeen ja todellisuuteen hukassa tai että nykyhetken eläminen yksinkertaisesti sattuisi liikaa. Kaikki pakenevat tai odottavat jotain. Hellä etsii elämää alivuokralaisten luota, ystävänsä kotoa ja pianon soittamisesta. Rakkauden puutetta ei oikeasti korvaa mikään, ei edes hula-hula vanteen pyörittäminen. Hellä on lapsi jota hoidetaan mutta ei huomioida. Entä sitten kun perheeseen adoptoidaan vielä kaivattu velipuoli? Kirjailija ei koristele lauseita turhilla sanoilla, vaan luo voimakkaita tunnelmia tarkalla kielellä, silti jotenkin runollisesti.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Yksitoistavuotias Hellä asuu puutaloa vanhempiensa kanssa. Rahapulan vuoksi talon yläkerta on annettu vuokralle. Näiden kahden maailman - oman perheensä ja vuokralaisten - välillä Hellä kasvaa yhden kevään aikana menetykseen. Vanhempien salaisuus paljastuu. Merkitsevät hiljaisuudet, vaivihkaiset vihjaukset ja tulkitsemattomat eleet saavat selityksensä.

Arjen takana oleva maailma avautuu Hellälle vähitellen, eikä menetystä, kipua ja surua voi estää eikä torjua. Elämä on samaan aikaan pelottavaa ja kiehtovaa.
(takakansiteksti lyhennettynä)

Päähenkilöt

Asiasanayhdistelmät

Alkukieli

Tekstinäyte

Sari haki neulatyynyn ompelukorista. Ensimmäisellä kerralla hän oli kertonut tehneensä sen joskus äidilleen lahjaksi. Tyyny esitti eläintä, ehkä se oli hiiri.

Kerin puseron hihan ylös ja työnsin paljaan käsivarren suoraksi eteen ja suljin silmät. En tiennyt pistäisikö Sari heti vai antaisiko minun odottaa. Sisällä tuntui kummalliselta, melkein kuumalta, kun ei tiennyt mihin kohtaan kättä Sari painaisi neulan.

Kun kipu tuli, se tuntui enemmän hyvältä kuin pahalta. Niin kuin olisin ollut piirustusarkki, josta Sari leikkasi jotakin uutta näkyville, tai ompelukuva, joka pisteltiin neulalla ja paksulla langalla esille.

- Nyt tulee verta, Sari sanoi. - Sinua pitää hoitaa.

En avannut silmiä. Tiesin etukäteen tarkalleen, miten kaikki menisi. Sari painelisi ihon reikiä kylmässä vedessä kastellulla pumpulipallolla.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ilmestymisaika

Sivumäärä

126

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

139

Kustantaja

Kieli