Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Muistelmat

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Kun Petri Tamminen julkaisi muistelmansa 37-vuotiaana, oli helppo arvata, etteivät ne ole aivan tavanomaiset. Niitä lukiessa alkaa myös miettiä, millaiset muistelmat omasta elämästä syntyisivät. Sillä jokainen meistä on elänyt elämän, olipa nuori tai vanha, menestynyt tai huono-onninen, valuuttadiileri tai kukkakaupan myyjä.
(Otava)

Muistelmat on omaelämäkerrallista lyhytproosaa. Teos ei kuitenkaan ole mikään tavanomainen muistelmateos, se koostuu lyhyistä välähdyksistä, ajatuksista, tunnelmista, satunnaisen tuntuisista muistikuvista, jotka on asetettu vuosilukujen avulla lineaariseen järjestykseen. Muistot voivat olla hyvinkin pieniä ja tavallisia yksityiskohtia: nyppy ruuvimeisselin kahvan sileässä pinnassa tai auton valojen liukuminen katossa sängyn yläpuolella, valvottuna yönä. Muistot voivat olla myös erikoisia sattumuksia, kuten keskustelu kadulla vastaan tulevan vangin kanssa tai sivustakatsojana nähty outo kohtaaminen: ”Olin parvekkeella nukuttamassa poikaa, kun leipuri astui leipomon ovesta ja käveli tupakkapaikalle talon päätyyn. Nokikolari oli tulossa kulman takaa. Jäin katsomaan mitä tapahtuu. He tervehtivät. He tunsivat toisensa. He seisoivat asfaltilla kuin kaksi shakkinappulaa.” (s. 44)

Tammisen tekstit muistuttavat paikoin jopa proosarunoa, vaikka hän ei viljelekään metaforia ja kieli on selkeän suorasanaista. Vaikutelma tulee ehkä enemmänkin lähestymistavasta: tekstit ovat tiheänään lyyriselle kielelle ominaista yksityiskohtien etualaistamista, vahvoja kuvia.

Tammisella on taito ilmaista vähällä paljon, rivien väleillä: ”Sairaalan takapihalla oli sepeliä. Aurinko paistoi. Sisällä käytävillä paloivat loistelamput. Kun hautaustoimiston mies veti lakanan kasvoilta, pääni kääntyi sivuun. Lakanan toisessa päässä näkyivät veriset varpaat. Tultiin käytäviä ulos. Ulkona paistoi aurinko joka oli jäänyt sinne. sepeli pyöri ja petti kenkien alla.” (s. 53)

Muistelmat on juuri sirpaleisuutensa takia kiehtova ja hyvin todentuntuinen teos, sillä myös ihmisen mieli toimii epälineaarisesti, vailla tiukkaa logiikkaa: assosioi, pulpauttaa pintaan muistikuvia mitä omituisimmista asioista tai yhdentekevän tuntuisista yksityiskohdista. Muistelmat on myös paljon vakavampi verrattuna kirjailijan muihin teoksiin.
(Silene Lehto/ Sanojen aika)

Aiheet ja teemat

Henkilöt, toimijat

Päähenkilöt

Alkukieli

Tekstinäyte

Suhde oli romanttinen. Kuljimme keväisemmissä vaatteissa kuin muut, katsoimme taiteellisempia elokuvia ja söimme eksoottisempia ruokia. Näin itseni vastaantulijoiden silmin, kulkemassa irtotakissa elokuvateatterista ravintolaan maaliskuun viimassa. Kuukauden kuluttua kihlattuni sai tietää suhteesta. Kihlaus jatkui. Kun tapasin toisen naisen seuraavan kerran, jouduin esittelemään itseni uudestaan.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

78