Vihkiristit

Varhaislapsuus Viipurissa ja maalla Kannaksella on pelkkää valoa ja aurinkoa mutta sodan ja evakkovuosien keskellä asettuvat Linnean lapsenmieleen kauhu ja vieraus, jotka eivät koskaan väistyisi, siltä tuntuu. Kouluvuodet Turussa, pojat ja ystävät ja kaikki mikä niihin liittyy torjuvat pelon mutta vieraus tuntuu jäävän, eikä Keijokaan pysty torjumaan sitä kokonaan, ei avioliitto. Kunnes ahdistus laukeaa, vihkiristi vihkii Linnean uuteen rakkauteen, menneen ovi unohtaa, muistaa vain Aleksin ja kimmeltävän meren. ”Tämän kesän jälkeen tulisi siis kesä.”