Marenkiooppera

Ei Helinän, Main ja Kirstin ystävyys siitä alkanut kun he koulutyttöinä värjäsivät pikkupöksynsä ja rintsikat vihreiksi koska Irma la Doucellakin oli, tai Shirley McLainella siinä elokuvassa. Mutta omalta osaltaan myös tuo värjäyspuuha rakensi sitä ystävyyttä joka oli kestävä läpi vuosien. Helinästä tulee arkkitehti, Maista talousopettaja joka hakeutuu elintarviketeollisuuden palvelukseen. He molemmat menevät naimisiin, saavat lapsia, elämä näyttää sellaiselta kuin elämän pitääkin näyttää. Kirsti elää yksin, viilettää ja innostuu milloin tästä milloin tuosta, järjestää muotikuvauksia, näytöksiä, konsultoi, roudaa, elää kauniiden ihmisten menevässä maailmassa. Kaikkien kolmen elämä näyttää todella olevan pelkkää marenkia. Mutta vain näyttää. Mai lyhentää pitkät hiuksensa pojantukaksi maksattaakseen miehellään jotakin. Kirstin mainosideat alkavat olla todella makaabereja. Helinän asuntosuunnitelmat alkavat yhä enemmän varmistaa kullekin asujalle omaa yksityisyyttä, omaa loukkoa. ”Mikä ihme minua pelottaa kaikkien näiden vuosien jälkeen. Elämä?”