Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.
Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Huojuva talo

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Videot
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Book cover
Book cover
Book cover
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Maria Jotunin romaanit Huojuva talo ja Evakuoidut - Palvelustytön romaani ilmestyivät parikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen, sillä hän ei halunnut niitä julki elinaikanaan. Miehensä Viljo Tarkiaisen tavoin Jotuni ei arvostanut romaania kirjallisuudenlajina, mutta saadakseen kansainvälistä tunnettavuutta hän aikoi osallistua 1930-luvun alussa suureen romaanikilpailuun. Lopulta Huojuva talo -teos päätyi Otavan vuonna 1935 järjestämään romaanikilpailuun, jonka voitti Auni Nuolivaaran romaani Paimen, piika ja emäntä. Huojuvan talon esiintulon esti Jotunin asettama ehto: "tämä käsikirjoitus kilpailee ainoastaan ensimmäisestä palkinnosta". Teoksen kirjoittaminen oli alkanut vuoden 1928 tienoilla ja se jatkui useita vuosia kilpailun jälkeenkin. Romaanin julkaiseminen vuonna 1963 herätti runsaasti huomiota.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan sijoitettu avioliittoromaani Huojuva talo on kuvaus pahuudesta ja julmuudesta. Teosta voi myös pitää jopa varoittavana esimerkkinä heikon naisen alistumisesta avioliittohelvetissä. Kirjan yhteydessä on puhuttu moraliteetista eli vertauskuvallisesta tarinasta, jossa elämä, kuolema, ahneus, hyveet ja paheet ovat henkilöityneet Eero ja Lea Markun hahmoihin. Romaanin rinnakkaisteoksessa Klaus Louhikon herra sekä teoksessa Jouluyö korvessa toistuvat samat kirjailijalle tyypilliset aiheet. Annamari Sarajaksen mielestä teos tuo ihmisvihassaan ja -rakkaudessaan mieleen Joel Lehtosen romaanin Henkien taistelu. Maria Jotunin pojanpojan Kari Tarkiaisen mukaan romaani heijastaa myös kirjailijan oman elämän ja avioliiton vaikeuksia.

Huojuvan talon Lea näkee jo lapsuudessaan vanhempiensa avioliiton vaikeudet ja ihmissuhteiden epäonnistumisen. Hän on itsenäistyvä, työtätekevä nainen, joka vastuuntuntoisena huolehtii siskostaan kuten aikaisemmin isästään. Lea kiinnostuu työpaikan Juhannusjuhlissa tohtori Aulis Heliosta, mutta päätyy tohtori Eero Markun seuraan. Lean ja Eeron suhde etenee nopeasti: he avioituvat ja pian Lea odottaa lasta. Ylpeän ja sovinnaisen Eeron mukaan miehen on elätettävä vaimonsa, joten Lean on pakko jättää työpaikkansa. Vähitellen Lea joutuu tinkimään myös ruuastaan ja vaatteistaan sekä luopumaan vapaudestaan ja fyysisestä koskemattomuudestaan. Hän epäilee jakavansa Eeron vaihtuvien kotiapulaisten kanssa. Elämästä kehkeytyy pahenevien nöyryytysten sarja, josta perheen lapset Poju ja Tytti saavat myös osansa. Suuruudenhullun ja vainoharhaisen Eero Markun ailahtelevuus pitää perhettä alituisessa jännityksessä; uhrautuva ja hyveellinen Lea antaa kuitenkin kerta toisen jälkeen Eerolle anteeksi.

(Tuhannet tunteet)

- - -


Maria Jotunin "Huojuvaa taloa" (Otava) lähestyessämme joudumme kosketuksiin sellaisen kirjan kanssa, joka ei milloinkaan löytänyt tietään varsinaisen yleisönsä keskuuteen: puhumaan 30-luvun ihmisille. Kirjalla on toki sanottavansa ja merkityksensä vielä tänäänkin, mutta nyt ne ovat ainakin osittain erilaiset kuin 30 vuotta sitten. Ja nyt sillä on lisärasituksenaan lukukokemusten historian puuttuminen, mistä johtuen sen vaikutus esimerkiksi syntymäaikansa kirjalliseen elämään poistuu mahdollisuuksien joukosta.

Teemoiltaan "Huojuva talo" on mitä suurimmassa määrin Jotunin muun kirjallisen toiminnan kanssa yhdenmukaista. Keskeisillä sijoilla vuorottelevat miesten ja naisten väliset suhteet, avioliitto, perhe, rakkaus ja kuolema. Kysymyksessä on valtava avioliittoromaani, jonka puitteissa Jotunilla oli mahdollisuudet laajan skaalan käyttöön yhtä hyvin temaattiselta kannalta kuin teknisestä näkökulmasta tarkastellen. Jo pelkästään henkilöiden jakautuminen neljään sukupolveen paljastaa yrityksen koko laveuden. Romaanin sivuilla on riittävästi ihmisiä, jotta varsinaisesti kuvattavana olevan avioliiton rinnalle asettuu samalla luontevasti vertailukontaktiin joukko muita avioliittoja.

Kaiken kaikkiaan ”Huojuva talo” on merkillinen sekoitus viihteentasoisia ja erittäin hienoja ratkaisuja. Sitä tutkiessaan lukija on jatkuvasti kovalla koetuksella, ja hyvää löytääkseen täytyy joskus nähdä suunnattomasti vaivaa. Ken jaksaa loppuun asti, tulee kyllä monesti palkituksi, mutta sittenkin jää tästä romaanista sellainen kuva, että se kenties on kiintoisa kuriositeetti, jonka kohtaloksi silti tulee jäädä vaille suurta menestystä.

(Matti Paavilainen, Helsingin Sanomat 10.9.1963 )

- - -

Romaani Lean ja Eeron avioliitosta on armoton tutkielma kahden toisiinsa sopeutumattoman ihmisen yhteiselämästä, avioliittohelvetistä, jossa moitteettoman julkisivun alla kehittyvät inhimillinen pahuus, itsekkyys, väkivalta ja alistamisen monet muodot.

Maria Jotunin (1880-1943) kriittinen avioliittoromaani Huojuva talo julkaistiin postuumina vuonna 1963.

(takakansiteksti Seven)
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Eero kaivoi pientä rahaa kukkarostaan ja viskasi ne Lean eteen niin, että ne lensivät lattialle. Lea keräsi ne ja ajatteli, ettei Eeron pitäisi tuota häntä halventavaa tapaa käyttää, että hän sai kerätä rahat kuin kerjäläinen maasta, ja kerjäläisen tunto tuntuikin. Hänen piti aina pyytää. Se oli hyvin vaikeata. Kun ei ollut mitään syötävää seuraavaksi ateriaksi, ei hän uskaltanut sitä sanoa ennen kuin Eero oli lähdössä kotoa. Hän seisoi ja koetti puhella muuta ja katsoa sitä lomaa, milloin ruokaostoksista voisi sanoa, sillä Eero suuttui ja alkoi puhua tuhlaavaisuudesta ja viskasi rahat sopimattomasti. Olisi ollut mieluummin kokonaan pyytämättä. Se olisi taas synnyttänyt moitteen siitä ettei hän pitänyt huolta ruuasta edes. Ja samat lauseet uusiintuisivat aina:
- Pitää tulla vähemmällä toimeen.
- Mistä minä vähentäisin? Minä koetan syödä vähemmän, sanoi hän.
- Mitäpä paljon sekään auttaa. Laihtunuthan tuota olet, sanoi hän kerran.
Sanoipas Eero sen. Sehän oli kuin tunnustus. Lea tuli siitä hyvilleen. Jos Eero ymmärtäisi, miten hänellä oli joskus huutava nälkä, miten hän vahingossa kuin nälkäinen kissa oli katsonut tuota maitoa, jota Eero kaasi lasiinsa, ja miten muna, kun sen jo näki, tuntui hänestä kuin lapsena houkuttelevalta, se jo kuoren läpi tuoksui hyvältä, ja sen muotokin miten oli kaunis, kun hän keittiössä piteli sitä kädessään ennen kuin sen keitti Eerolle. Että ihminen ei ollut henkeä, vaan että sillä oli ruumis nälkäinen, sen oli hän oppinut nyt. Ja hän näki unta voileivästä, miten hän leikkasi Eeron tuoreesta ranskanleivästä itselleen paksun palasen ja pani oikeaa voita päälle ja söi ja joi maitoa, ja taas kerran, miten hän leipoi suurta vehnätaikinaa ja särki siihen munia, Ne olivat kuin pahan hengen houkutuksia, eikä muuta. Varma oli, että nälkä sai hänet ajattelemaan ruokaa. Kotona hän ei ollut sitä koskaan kokenut, oli saanut syödä ja olla huomaamatta, että söi, ja oli syönyt. Tämä täällä oli pelon alaista. Että elämä maksoi, se olikin pelottavaa. Toisen täytyi maksaa hänen edestänsä, ja se nöyryytti. Hän sai kuulla siitä ja huomata joka päivä, että oli alempi. Hän kärsi siitä ja koetti miettiä keinoja, miten korjata asia. Oli paha, että hän ei ollut valmistautunut mihinkään ammattiin, jota olisi voinut hoitaa. Konttoriin ei Eero luvannut laskea. Nyt hän oli vain palvelija, tuollainen vähäpätöinen ja kehno, joka pystyi vain pienen talouden hoitamaan.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
577
Ilmestymisaika
Sivumäärä
575
Kustantaja
Kääntäjä
Osana julkaisua
Ilmestymisaika
Osana julkaisua
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi