Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Sarasvatin hiekkaa

Voit tarkistaa, löytyykö teos omasta kirjastostasi.

 
 
Nimi
Sarasvatin hiekkaa
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Tyyppi
romaanit
Henkilöt, toimijat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
kuvaus
Sarasvatin hiekkaa on kirja maapallon tulevaisuudesta, tai oikeastaan melkein nykyajasta. Ilmaston lämmetessä suuret jäätiköt, kuten Grönlanti, sulavat hitaasti eikä huolestuttavia merkkejä näy vuosikymmeniin -- kunnes muutoksen pysäyttäminen on liian myöhäistä. Teos on jännityskertomus, jossa sekä globaalit että historialliset ulottuvuudet kytkeytyvät yksilöllisiin tunteisiin ja romanttisiin kohtaamisiin. Tapahtumapaikat siirtyvät Jäämeren syvänteistä Intian Mumbaihin, Suomen maaseudulle ja Grönlannin jäätiköille. Luonnonvoimat pakottavat tapahtumia eteenpäin, mutta inhimillinen näkökulma tuo niihin sisällön. Kirja koskettaa, kiehtoo ja pelottaa. Uskottavuus kasvaa Risto Isomäen monipuolisesta luonnontieteellisesta tietämyksestä sekä historian ja kulttuurien tuntemuksesta.

(JJ/ Sanojen aika)

- - -

“–Sarasvatista tulee hieno elokuva, Aku Louhimies sanoo.
Siis: tulee.” - Satakunnan Kansa

Ekologinen jännitysromaani, joka päättyy ihmisen itsensä aiheuttamaan ympäristökatastrofiin. Tämä visionäärinen teos jättitsunamien merkityksestä ihmiskunnan historiassa oli jo kustantajalla, kun hyökyaalto iski Aasian rannoille.

Kertomus sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Venäläinen tutkija Sergej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyvän vajonneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Ahola yrittää toisaalla kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tukii myös Gönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja filippiiniläissyntyinen erakko Susan Chang. Yllättävällä tavalla nämä kaksi tutkimuslinjaa tangeeraavat toisiaan, ja tutkijat ymmärtävät, että jäätiköt ovat vaarassa sulaa, minkä seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Alkaa löytyä vastauksia myös vuosituansia sitten asetettuihin kysymyksiin.

Lopulta käy niin, että vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, aikaa estää niiden vyöry ei enää ole.

Tämän romaanin poikkeuksellinen imu ei perustu juoneen vaan asiantuntemukseen. Kirjan sankareita ovat tutkijat, joiden tutkimuspolkujen seuraaminen luo teokseen sen jännitysmomentit. Lukijalle avautuu laajoja näkymiä maapallon historiaan, luonnonilmiöiden taustoihin, sivilisaation syntyyn ja kehitykseen, avaruuden rakenteeseen, Atlantiksen arvoitukseen. Vaikuttavimmillaan Isomäki on kertoessaan napajäätiköstä: lumen, jään, ilman ja veden arvaamattomuudesta, niiden liikkeistä ja muodoista. Hän pitää lukijan pihdeissään, sillä hänellä on jos jollain on paitsi lumen myös veden taju.

“Sarasvatin hiekkaa on äärimmäisen taitavasti kirjoitettu jännitysromaani, jossa on ilmastokatastrofin lisäksi monia muitakin tasoja. Todellisuuteen pohjaavan jännityksen mestariteoksia kirjoittanut Ilkka Remes jää kyllä nyt kakkoseksi”

Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset

- - -

“Sarasvatin hiekkaa on pelottava jännitysromaani, koska se on asetelmaltaan niin julmetun todellinen. --- Sitä on välttämätöntä kehua hurjan aiheen käsittelystä ja monimutkaisten kausaaliketjujen selvittämisestä lukijalle. Kerrankin saa luettavakseen kaunokirjallisen teoksen, jolla on todella paljon sanottavaa. --- Sarasvatin hiekkaa on valtavan tärkeä puheenvuoro ilmastokeskusteluun. Trillerinä se palvelee viihteellisiä tarkoituperiään ---.”

–Lauri Sihvonen, Parnasso 2005/7

- - -

“Sarasvatin hiekkaa on aiheensa ja sen käsittelytavan vuoksi yksi kirjasyksyn tärkeimmistä teoksista --- Lumen ja jään liikehdinnän kuvaajana Isomäki on yhtä vangitseva kuin Peter Hoeg teoksessaan Lumen taju.”
–Saara Kesävuori, Aamulahti 16.10., Kainuun Sanomat 18.10.2005
Kirja oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi v. 2005. Kiitos kirjasta -mitali 2006, Tähtivaeltaja-palkinto 2006.

(Tammi)
Tekstinäyte
Prologi

CAMBAYNLAHTI,
INTIAN LÄNSIRANNIKKO

Taru Atlantiksesta, uponneesta mantereesta, oli kiehtonut ih­misten mieliä niin pitkään, että Atlantiksen löytymisellä oli­si luullut olevan merkittävä uutisarvo. Eräässä kiertokyselyssä englantilaiset toimittajat olivat äänestäneet Atlantiksen löyty­misen jopa neljänneksi suurimmaksi mahdolliseksi uutiseksi. Englantilaistoimittajien äänestyksessä Atlantiksen taakse jäi hypoteettisten uutistapahtumien listalla muun muassa sellai­nenkin mahdollisuus kuin Jeesuksen toinen tuleminen.
Mutta kun Atlantis lopulta löydettiin, juuri kukaan ei kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota. Sillä meren alle hukkunut ikivanha sivilisaatio ja sen kaupunkien rauniot löytyi­vät aivan väärästä paikasta.
Intian kansallisen meriteknologian instituutin tutkijat il­moittivat toukokuussa 2001 löytäneensä Intian länsirannikolta, Cambaynlahden pohjalta, "täsmällisiä geometrisiä muotoja". Meren pohjalta löydetyt kuviot muistuttivat kovasti Mohen­jodaron, Harappan ja muiden Indus-Sarasvati-kulttuurin jäl­keensä jättämien ikivanhojen kaupunkien raunioita. Mutta ne olivat neljänkymmenen metrin syvyydessä meren pohjalla, nel­jänkymmenen kilometrin päässä rannikolta.
M.V. Sagar Paschmi -tutkimusaluksen kaikuluotaimella saaduissa kuvissa näkyi puolittain merenalaisten hiekkadyyni­en alle hautautuneita talojen perustuksia sekä vanhoilta kaste­lukanavilta ja avoviemäreiltä vaikuttavia pitkiä, suoria viivoja. Vedenalainen rauniokaupunki oli yhdeksän kilometrin pitui­nen ja kahden kilometrin levyinen.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
320
Lisätietoja
Ilmestynyt myös Loisto-pokkarina.
Sarjamerkintä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
345
Kääntäjä
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
  • Palkinto
    Anni Polva -palkinto: 2015
  • Tapahtumapaikat
    asuinympäristö
  • Tekijä
    Lähteenmäki, Laura
  • Kirjallisuudenlaji
    tieteiskirjallisuus
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Tapahtumapaikat
    asuinympäristö
  • Kirjallisuudenlaji
    nuortenkirjallisuus
  • Kirjallisuudenlaji
    dystopiat
  • Aiheet ja teemat
    julkisuuden henkilöt
  • Tyyppi
    romaanit
  • Herääminen(romaanit)
  • Aiheet ja teemat
    identiteetti -- etsintä
  • Henkilöt, toimijat
    tytöt (lapset (ikäryhmät) (ikäryhmät, ikään liittyvä rooli, väestöryhmään liittyvä rooli))
  • Henkilöt, toimijat
    tytöt (lapset (ikäryhmät) (ikäryhmät, ikään liittyvä rooli, väestöryhmään liittyvä rooli))
  • Alkukieli
    ruotsi
  • Henkilöt, toimijat
    nuoret (ikäryhmät, ikään liittyvä rooli, väestöryhmään liittyvä rooli)
  • Aiheet ja teemat
    nuoret (ikäryhmät, ikään liittyvä rooli, väestöryhmään liittyvä rooli)
  • Kirjallisuudenlaji
    dystopiat
  • Aiheet ja teemat
    ystävyys
  • Kirjallisuudenlaji
    nuorten aikuisten kirjat
  • Kirjallisuudenlaji
    nuortenkirjallisuus
  • Aiheet ja teemat
    salaisuudet
  • Aiheet ja teemat
    merkkihenkilöt
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Tapahtumapaikat
    tuhon jälkeinen maailma
  • Kirjallisuudenlaji
    tieteiskirjallisuus
  • Tekijä
    Lähteenmäki, Laura
  • Tyyppi
    romaanit
  • Tyyppi
    romaanit
  • Litium 6(romaanit)
  • Tyyppi
    romaanit
  • Asiasana tai oma avainsana
    dystopiat
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Kirjallisuudenlaji
    dystopiat
  • Kirjallisuudenlaji
    nuortenkirjallisuus
  • Tapahtumapaikat
    tuhon jälkeinen maailma
  • Henkilöt, toimijat
    julkisuuden henkilöt
  • Kirjallisuudenlaji
    tieteiskirjallisuus
  • Tapahtumapaikat
    tuhon jälkeinen maailma
  • Aiheet ja teemat
    naiset
  • Kirjallisuudenlaji
    tieteiskirjallisuus
  • Tapahtuma-aika
    tuhon jälkeinen maailma
  • Tyyppi
    romaanit
  • Kirjallisuudenlaji
    dystopiat
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Tyyppi
    romaanit
  • Asiasana tai oma avainsana
    tieteiskirjallisuus
  • Kirjallisuudenlaji
    henkilökuvat
  • Aiheet ja teemat
    salaisuudet
  • Kirjallisuudenlaji
    dystopiat
  • Kirjallisuudenlaji
    nuortenkirjallisuus
  • Tosisuudelma(romaanit)
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Tyyppi
    romaanit
  • Tyyppi
    tietokirjat
  • Kirjallisuudenlaji
    dystopiat
  • Tapahtuma-aika
    tuhon jälkeinen maailma
  • Aiheet ja teemat
    kuumuus
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Aiheet ja teemat
    ahdistus
  • Aiheet ja teemat
    helle (sääilmiöt)
  • Kirjallisuudenlaji
    kertomukset (kulttuuriset objektit)
  • Tapahtumapaikat
    tuhon jälkeinen maailma
  • Tapahtuma-aika
    tuhon jälkeinen maailma
  • Tyyppi
    romaanit
  • Kirjallisuudenlaji
    dystopiat
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Resan till ljuset
  • Leikkauksia(novellit)
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Aiheet ja teemat
    helle (sääilmiöt)
  • Aiheet ja teemat
    ahdistus
  • Aiheet ja teemat
    kuumuus
  • Henkilöt, toimijat
    julkisuuden henkilöt
  • Outpost(romaanit)
  • Kirjallisuudenlaji
    dystopiat
  • Tyyppi
    romaanit
  • Tapahtumapaikat
    tuhon jälkeinen maailma
  • Kirjallisuudenlaji
    nuortenkirjallisuus
  • Kirjallisuudenlaji
    tieteiskirjallisuus
  • Kirjallisuudenlaji
    nuortenkirjallisuus
  • Tapahtuma-aika
    tuhon jälkeinen maailma
  • Kirjallisuudenlaji
    tieteiskirjallisuus
  • Tapahtumapaikat
    tuhon jälkeinen maailma
  •