Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Roskakuski
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Aamu, Anu ja Anna solmiutuvat Munkkiniemen Primulassa tiukaksi ystävyystrioksi, AAA-kerhoksi, jonka yhtenäisyyden voima kantaa tytöt läpi kouluvuosien. Aikuiselämä rikkoo kolmikon läheisen yhteyden, muttei uskollisuuden tunteita. Romaanin toinen kertoja on Aamu, varakkaan munkkiniemeläisen arkkitehtiperheen tytär, joka eniten kärsii ystävien etääntymisestä.
Toinen kertoja on Lainetukka, romaanin todellinen keskushenkilö. Lainetukka ja Keilaniemen uratykki Aamu kohtaavat Helsingin yössä. Aamu haluaa yksinäisyytensä lievittäjäksi lapsen ja etsii täydellisen komeaa siittäjää. Muodollisesti pätevänä Lainetukka sopii valittuun rooliin, mutta vasta raskauden alettua Aamulle selviää, ettei isäehdokkaalla olekaan hänen suunnitelmiinsa sopivaa taustaa: Lainetukka on roskakuski. Pienperhe päättää yrittää ristiriidoista huolimatta, mutta taival mutkistuu heti tyttären synnyttyä. Aamu sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja Lainetukka ottaa vastuun lapsestaan.
Romaani purkaa taitavasti perinteisiä sukupuolirooleja. Lainetukka on synnynnäinen isä, mies, joka on luotu perhe-elämään ja isyyteen ja joka on valmis kantamaan vastuunsa vaikka yksin. Aamu puolestaan on nainen, joka ei osaa eikä pohjimmiltaan ehkä edes halua olla äiti ja tunnesidoksessa toiseen ihmiseen. Lapsi on hänelle yksinäisyyden torjuja, merkki siitä, että hän kykenee olemaan oikea nainen.
Rönkkö kuvaa henkilöitään elävästi, Aamun masennus käsitellään tarkasti ja myötäelävästi ja jalkapalloa harrastavasta Lainetukasta kasvaa uskottava hahmo. Pelkistetyn huumorin läpi kerrottu tarina on pohjimmiltaan vakava ja ajatuksia herättävä.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Toinen kertoja on Lainetukka, romaanin todellinen keskushenkilö. Lainetukka ja Keilaniemen uratykki Aamu kohtaavat Helsingin yössä. Aamu haluaa yksinäisyytensä lievittäjäksi lapsen ja etsii täydellisen komeaa siittäjää. Muodollisesti pätevänä Lainetukka sopii valittuun rooliin, mutta vasta raskauden alettua Aamulle selviää, ettei isäehdokkaalla olekaan hänen suunnitelmiinsa sopivaa taustaa: Lainetukka on roskakuski. Pienperhe päättää yrittää ristiriidoista huolimatta, mutta taival mutkistuu heti tyttären synnyttyä. Aamu sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja Lainetukka ottaa vastuun lapsestaan.
Romaani purkaa taitavasti perinteisiä sukupuolirooleja. Lainetukka on synnynnäinen isä, mies, joka on luotu perhe-elämään ja isyyteen ja joka on valmis kantamaan vastuunsa vaikka yksin. Aamu puolestaan on nainen, joka ei osaa eikä pohjimmiltaan ehkä edes halua olla äiti ja tunnesidoksessa toiseen ihmiseen. Lapsi on hänelle yksinäisyyden torjuja, merkki siitä, että hän kykenee olemaan oikea nainen.
Rönkkö kuvaa henkilöitään elävästi, Aamun masennus käsitellään tarkasti ja myötäelävästi ja jalkapalloa harrastavasta Lainetukasta kasvaa uskottava hahmo. Pelkistetyn huumorin läpi kerrottu tarina on pohjimmiltaan vakava ja ajatuksia herättävä.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Tekstinäyte
Olen uusi ihminen. Synnyin vanhoista ihmisistä. Vanhempani, sinun isovanhempasi, saivat minut kun olivat jo menettäneet toivonsa. He olivat lähteneet metsästä ja tulleet asfaltille, eikä se heille ollut temppu eikä mikään koska olivat koko lapsuutensa ja nuoruutensa tehneet raskaita maatalon töitä.
Isäni oli reilu ja hauska ja vei minut kaikkiin paikkoihin. Me asuimme silloin Pajamäen laella josta vietti rinne hiekkakentälle jossa opettelin pelaamaan ja sain ensimmäiset kaverini, ne parhaat, ne jotka minulla edelleen on.
Kentän takana meni Mätäoja josta sai taimenia. En uskonut kun isäni siitä kertoi, mutta kun hän vei minut sinne, oli pakko. Oja kulki syvän heinikon sisällä, oli kapea ja uhkasi kuumina kesinä kuivua. Mutta niin ei koskaan käynyt, ja me kalastimme siellä ja Munkkiniemen rannassa josta isä oli löytänyt hyvän kaislikkopaikan. Muut kalastivat Tarvon silloilta mutta me olimme ruovikon kivillä. Sieltä sai keväisin suuria kutulahnoja ja siellä asusti kala jota emme koskaan saaneet ylös mutta joka katkaisi kolme kertaa vapamme, sen paksunkin joka oli bambusta tehty ja jonka äiti oli ostanut isälle joululahjaksi.
Kun viikonloppu oli tulossa ja sattui kostea kesäilta, me otimme isän kanssa taskulamput ja hiivimme yöllä paljasjaloin Poutamäentien ruohikoilla joille kastikkaat nousivat. Ne sai hyvin kiinni kun isä näytti miten, mutta aluksi katkaisin muutaman koska vedin sitä liian lujaa maasta. Isä sanoi että rauhallisesti ja hellästi, kuin naista. Minä opin.
Äitini kalasti myös mutta useimmiten vain nautiskeli auringosta. Aina hän kuitenkin teki eväät, ja tietenkin me kaikki istuskelimme ja katselimme merta kuten muutkin köyhät.
Isäni oli reilu ja hauska ja vei minut kaikkiin paikkoihin. Me asuimme silloin Pajamäen laella josta vietti rinne hiekkakentälle jossa opettelin pelaamaan ja sain ensimmäiset kaverini, ne parhaat, ne jotka minulla edelleen on.
Kentän takana meni Mätäoja josta sai taimenia. En uskonut kun isäni siitä kertoi, mutta kun hän vei minut sinne, oli pakko. Oja kulki syvän heinikon sisällä, oli kapea ja uhkasi kuumina kesinä kuivua. Mutta niin ei koskaan käynyt, ja me kalastimme siellä ja Munkkiniemen rannassa josta isä oli löytänyt hyvän kaislikkopaikan. Muut kalastivat Tarvon silloilta mutta me olimme ruovikon kivillä. Sieltä sai keväisin suuria kutulahnoja ja siellä asusti kala jota emme koskaan saaneet ylös mutta joka katkaisi kolme kertaa vapamme, sen paksunkin joka oli bambusta tehty ja jonka äiti oli ostanut isälle joululahjaksi.
Kun viikonloppu oli tulossa ja sattui kostea kesäilta, me otimme isän kanssa taskulamput ja hiivimme yöllä paljasjaloin Poutamäentien ruohikoilla joille kastikkaat nousivat. Ne sai hyvin kiinni kun isä näytti miten, mutta aluksi katkaisin muutaman koska vedin sitä liian lujaa maasta. Isä sanoi että rauhallisesti ja hellästi, kuin naista. Minä opin.
Äitini kalasti myös mutta useimmiten vain nautiskeli auringosta. Aina hän kuitenkin teki eväät, ja tietenkin me kaikki istuskelimme ja katselimme merta kuten muutkin köyhät.
Sinä syöt hyvin etkä turhia inise. Korvike kelpaa mainiosti ja tuntuu että niin tekee läheisyytenikin. Olen aina ollut sitä mieltä että miehen pitää olla mies, mutta täytyy sanoa ettei tunnu hullummalta olla urosäiti.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
240