Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Ei millään pahalla

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Ilmestynyt myös Seven-pokkarina 2003
Sisarukset Rauni ja Ruut ovat leikkineet ”Kumpi parempaa” läpi elämänsä. Raunilla on puolellaan insinöörimies, tiilitalo, lapset ja kotipulla, Ruutilla keittokirjoihin erikoistunut liikkeensä, johon hän on saanut rahat erottuaan miehestään, rikkaan perheen ainokaisesta.

Kirjailija leikittelee taitavasti kahden erilaisen elämäntavan vastakkaisuuksilla. Vapaa sinkkuelämä kahden rakastajan, naimisissa olevan tutkijan ja palomiehen välillä on yhtä hohdotonta kuin nakkikastikkeseen uponneen perheenäidinkin. Raskilla on mainio kykyä kiteyttää oivalluksensa napakoihin sutkauksiin. Huumori syntyy sisarusten sitkeistä yrityksistä pettää niin toista kuin omaa itseäkin.

Hersyvän naurun alla kulkee lapsuuden tumma pohjavirta. Neuvostoliittoa ihaileva isä laskee vaimonsa, entisen missin, lastensa ja anoppinsa jokaisen suupalan ja panee lapsensa kauppaan ostamaan makkaranpäitä kymmenen vuotta sitten kuolleelle koiralle. Suonsilmään hävinnyt pikkuveli on vienyt äidistä voimat ja tehnyt tyttöjen topakasta mummusta perheen koossapitäjän.

Rask on oivallinen tuttavuus sille lukijalle, jota kiinnostavat hauskasti kerrotut vakavat asiat.
(Kirsi Kaulio/ Sanojen aika)

Aiheet ja teemat

Asiasana tai oma avainsana

Alkukieli

Tekstinäyte

– Eikö meidän pitäisi säästää Tarmollekin vähän? Ruut sanoi. – Taitaa taas tulla niin myöhään, Rauni sanoi. – Tulee varmaan nakkikioskin kautta. Ruut ajatteli, ettei sanoisi mitään, mutta sanoi kuitenkin. Eikö se muka ollut siskon velvollisuus? – Ei millään pahalla, Ruut sanoi. – Mutta mies joka tulee nakkikioskin kautta tuskin tulee mistään töistä.

***

Mikä tahansa kilpailu kelpasi isälle. Ellei kilpailua ollut, isä järjesti sellaisen.Mittasi aikaa sekuntikellon kanssa kun Ruut, Rauni ja Raimo juoksivat taloa ympäri. Palkinnot voitoista olivat mitättömiä, tuskin havaittavia, tappiot huomasi aina selvemmin. Poikien piti olla voimakkaita tai tyttöjen kauniita, niin sitä aukaistaisiin kaikki ovet elämässä. Se oli heidän isänsä tärkein uskonkappale. Toiseksi tärkein oli se, että Neuvostoliitto vapauttaisi kaikki maailman köyhät.
Salassa he kutsuivat isää Käppyräksi, koska isä oli lyhyt ja varmaan kärsi siitä. Miksi hän muuten olisi kulkenut puukengissä, joissa oli korkoa? Aatteestaan huolimatta isä myi kengät Leningradissa, käveli takaisin turistibussiin sukkasillaan ja osti rahalla samppanjaa. Samppanjan isä juotti venäläiselle tulkille, jolla oli kihara tukka ja turpeat vaaleanpunaiset huulet.
Ruut tiesi, koska oli mukana. Isä kävi usein ihmemaassaan ja otti joskus hänetkin mukaan.
- Sinusta Ruut tulee sitten venäjänkielen tulkki, isä sanoi.
- Se on tulevaisuuden hommaa.
Ruutista ei tullut tulkkia. Samppanjaa oli silti tullut kohtuullisesti.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Alanimeke

romaani

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

319

Kustantaja

Kieli