Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Isät

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Isät on palkitun kertoja, Lovistoorin ja Valtakunnan tekijän jykevä romaani 40-luvulta: sodasta paluun, uusien haasteitten, velkakirjojen, siirtoväen ja pakkoluovutusten, kansanhuollon, trokareitten, häkäpönttölinjureitten ajoilta. Isät on romaani kaakkoissuomalaisen maalaiskylän elämästä murroskauden; suuren suvun hajoamisprosessin kuvaus, nykyaikaisen teollisuustorpparijärjestelmän syntyvaiheitten kuvaus. Niirasen isossa talossa on selvitty viiden sotavuoden yli vanhan leski-isäntä Kustin ja tyttärien voimin. Poikien palatessa sodasta muuttuu elämänmeno kaikin tavoin. Uusi aika ajaa Kustin ohitse, hän ei enää löydä omaa paikkaansa: tästä kehittyy Kustin tragedia. Romaanin toiseksi päähenkilöksi nousee Viljo, Kustin vanhin poika. Viljoa eivät kyntöhommat ole koskaan kiinnostaneet, hän on kylän seppä ja remonttimies. Sodasta palattuaan Viljo perustaa perheen ja mielessään vankka usko omillaan elämisen mahdollisuuksiin ryhtyy puuhaamaan omaa mökkiä ja verstasta. Viljon kohtalosta muodostuu koskettava tarina rakkaudesta synnyinseutuun, unelmista, yrittämisestä, pettymyksistä – toivosta, joka viimeiseen saakka piteli muuttamasta kaupunkiin.
(takakansiteksti)


Kaiho Niemisen neljäs romaani sijoittuu juuri sotien jälkeiseen aikaan, kaakkoissuomalaiseen maalaiskylään. Tarina alkaa siitä kun vanhan leskimiehen, Kustaa Niirasen esikoispoika, Viljo, palaa sodasta. Tuona aikana sodasta paluuta ei ilmeisesti kummemmin juhlistettu, mikä tämän päivän näkökulmasta voi tuntua käsittämättömältä, Viljo toteaa vain koruttomasti isälleen: ”Kattelin tuossa, että taijan keritä päiväeineelle” (s. 5). Toisin kuin moni muu isä, Kustaa on saanut kaikki kolme poikaansa hengissä takaisin rintamalta. Poikien paluun jälkeen Kustaa´n ja hänen tyttäriensä elämä muuttuu, tilan lohkominenkin tulee ajankohtaiseksi, sillä osa lapsista haluaa naimisiin ja omilleen. Vanha Kustaa joutuukin koville etsiessään omaa paikkaansa jälkikasvunsa paluun jälkeen, tuntuu että uusi aika ajaa hänestä ohi.

Romaanin keskiössä on Kustaan lisäksi esikoispoika Viljo. Kerronta suodattuu pääosin näiden kahden henkilön näkökulman kautta, saapa Viljon poika, Mikkokin, loppupuolella äänensä kuuluviin. Viljo nai karjalaisevakon, Mirjan, joka on saanut esikoisensa jo Viljon ollessa rintamalla. Viljo ei taivu maanviljelystöihin, vaan kyläläisten ihmetykseksi kiinnostuu sepän- ja maalarintöistä. Nuoren perheen talous vain on tiukilla, sillä maaseutu ei juuri tarjoa elantoa kyseisten ammattien harjoittajalle. Viljo ei kuitenkaan vähästä lannistu.

Romaani kuvaa kiinnostavasti sodasta toipuvien ihmisten tuntoja ja ongelmia, sekä sitä miten sitkeä on ihmisen halu jatkaa elämää ja lisääntyä, miten vahva on ihmisen usko tulevaan. Niemisen kerrontaa elävöittää vahva kaakkoissuomalainen murre, teoksen kuvaamaan aikaan ja henkilöiden kohtaloihin on helppo päästä sisään.
(Silene Lehto/ Sanojen aika)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Nimi

Alanimeke

romaani

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

239

Kustantaja

Kieli