Rajoilla

Kun hän iltapäivällä istuskeli kahden kesken äitinsä kanssa, näperrellen jotakin mutkikasta koruompeletta, suuttui hän aina, kun alettiin puhua hänen tulevaisuudestaan.

— Mitä siitä nyt huolehtii, enhän minä nyt missään tapauksessa nälkään kuole… Eikähän nyt kaikkien ihmisten tarvitse mennä naimisiin … äiti elää vielä siinä vanhanaikaisessa uskossa… Ush!… Ei suinkaan sitä nyt tarvitse pelätä, että minusta kerjäläinen tulee…