Esim. Esa

Voit tarkistaa, löytyykö teos omasta kirjastostasi.

 
 
Nimi
Esim. Esa
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Tyyppi
runokokoelmat
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Alkukieli
kuvaus
Esim. Esa

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto vuoden 2007 parhaasta kotimaisesta esikoiskirjasta myönnettiin Henriikka Taville (s. 1978) runokokoelmasta Esim. Esa. Tavi on Etelä-Haagan ruotsinkielisen lukion suomen kielen opettaja, filosofian maisteri. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa estetiikkaa, yleistä kirjallisuustiedettä ja teoreettista filosofiaa, ja hän kuuluu Tuli & Savu-lehden toimituskuntaan. Henriikka Tavi valmistelee parhaillaan suomennosta Friedrich Schillerin kirjoituskokoelmasta ”Naiivista ja sentimentaalisesta runoudesta”.

2000-luvulla aloittaneet suomalaiset runouden uudistajat ovat olleet kiinnostuneita erilaisista kokeiluista, esimerkiksi digitaalisesta ja visuaalisesta runoudesta sekä äänirunoudesta. Kokeilijat, joiden joukkoon Henriikkaa Tavikin voidaan lukea, ovat edelleen marginaalissa, mutta tuo marginaali on jo kasvanut aika leveäksi. Esim. Esa on erilaisten runokielioppien kokeilukenttä, varsinainen ilotulitus. Sen keinot ja yksittäiset runot voi vuorotellen nimetä monilla eri nimilapuilla: mm. surrealistisiksi, dadaistisiksi, kollaaseiksi, automaattikirjoitukseksi, languageksi. Yhdessä niistä kuitenkin rakentuu ihan omanlaisensa runoilijaääni. Runokuu-festivaalin avajaistapahtuman haastattelussa muistelen Henriikka Tavin maininneen jotakin sen suuntaista, että kirjoittaessaan kokoelmaa, hänen mielessään takoi vain yksi sääntö: älä jatka samalla reitillä, vaihtele polkuja, älä juutu samaan ideaan.

Kokoelma on tutkimista ja kyselemistä, Henriikka Tavin akateeminen tausta antaa hyvät lähtökohdat kielellisten rakenteiden kyseenalaistamiseen, esimerkiksi tahallisten kielivirheiden käyttämiseen. Huumori on yksi uuden kokeellisen runouden piirteitä, ja sitä on myös Tavin kokoelmassa. Runot sisältävät paljon kuperkeikkoja, joissa sanat ja sanonnat rinnastetaan uudella tavalla ja näin syntyy hauskoja oivalluksia. Tässä kolme esimerkkiä:

Meidän nurkista vetää yhtä köyttä

Olen yrittänyt kukkia, mutta tilanne on ongelmallinen

Kädestä pitäen lakattava toivomasta.

jos hipaisisitte

tai huimaisitte minut suorin piirtein.

Kokoelman moniäänisyys, yllätyksellisyys ja leikillisyys sekä sen yhtäkkiset siirtymät tunnistettavasta absurdiin ja näennäisesti epäloogiseen tekevät kokoelmasta lukijan kannalta haasteellisen. Myös kokoelman typografiset kokeilut lisäävät yllätyksellisyyttä. Toisinaan sanat leikataan torsoiksi, toisinaan ne kehystetään taulujen tavoin. Yksi konkreettisista runoista on ristin muotoinen, risti ei kuitenkaan ole aivan symmetrinen: Tämä on minunristini, näin huonoa tekoa.

Kokoelman toinen sarja on otsikoitu nimellä ”Rose”, mutta lukijan ennakko-oletukset käännetään taas nurinniskoin, kun sarjan ensimmäinen runo alkaakin seuraavasti: En siedä kertomuksia rakkaudesta.

Tähän teokseen pitää palata useamman kerran. Onneksi Henriikka Tavi kuuluu niihin kirjoittajiin, jotka puhuvat mielellään kirjoittamisestaan ja selittävät tekstejään. Helsingin Sanomien palkintojenjakotilaisuuden haastattelussa hän totesi, että täydellinen pidättäytyminen runojen selittämisestä on turhaa runojen mystifioimista. Kyllä runoista voidaan puhua ilman että niistä tuhotaan jotakin ”sanomatonta”.

Kokoelma ei pyri määrittelemään ”hyvää” runoa, huono runo sen sijaan taidetaan määritellä runossa nimeltä ”Tehtävä 1. Kirjoita runo”, jossa mekaanisesti neuvotaan, mitä elementtejä turvallisen ”tyypillinen” runo sisältää. Tämä runo, joka lukijan itsensä pitää ohjeiden mukaan kirjoittaa, on kokoelman ehkä selkein runo. Näiden ohjeiden mukaan runosta tuskin kuitenkaan voi tulla hyvää, vain mekaaninen harjoitelma. Tällä tavoin kirjoittaja tietenkin yrittää kertoa jotakin oman kirjoittamisensa lähtökohdista. Myös kokoelman arvoituksellinen nimi saa tässä runossa yhden selityksensä.

Kokoelman Esa-sarja pohjautuu kirjoittajan omiin vanhoihin päiväkirjamerkintöihin, joita hän on kirjoittanut monta kertaa uudelleen. Kokoelmassa esiintyy myös toinen kiinnostava henkilö, alusta loppuun sivujen alareunassa kulkee runo, jossa Henrietta – niminen sijaisopettaja kiitää polkupyörällä halki maiseman. Henrietta alkaa hieman vaikuttaa Henriikka Tavin alter egolta. Se menee nopeasti Helkamana, raivokkaana kainona Ainona; se viilettää lakanoihin jäätyneiden tunnelien läpi, kuin mankelit ja silitysraudat.

SK-Sanojen aika

---

Henriikka Tavi venyttää esikoiskokoelmassaan Esim. Esa runouden keinoja hauskasti ja oivaltavasti. Runoilla ei ole yhtenäistä, ennalta annettua muotoa. Runon muoto vaihtuu ja vaihtuu, uusia muotoja lainataan, varastetaan ja keksitään. Runoa puhutaan milloin laiturilta, milloin nenästä käsin. Myös käsitys runoudesta – mitä runous on ja ei ole, mitä se voisi olla – on vasta muotoutumassa. Tavi kyseenalaistaa runouden olemassaolon ja osoittaa samalla sen loputtomat mahdollisuudet.

Kokoelman runot ovat ironisia ja vakavia, käsitteellisiä ja tunteellisia, kokeilevia ja omakohtaisia. Ei siis joko tai vaan sekä että.

(Teos)
Tekstinäyte
KEHTOLAULU

Pikkuveljen naamassa on nenä.
Onpa pikkuveljellä nenää!
Eräänä päivänä kaikki muuttuivat pussielämiksi.
Äidin poskista riippuivat korvat.
Pikkuveli korvasi kotieläimet.
Isä kantoi sydämellään taskua.
Taskussa oli nenäliina.
Nyt pikkuveli nukkuu äidin sydämen päällä.
Se vie kaiken peiton.
Viiman varassa kantautuu lauluja.
Loput kaivataan isän helmoihin.
Kiskon kaikkia voimin, pistän
nenääni taskuun, konttaan
suojaan ihon alle. Äiti ripustelee
pyykkejä parviksi. Isä luuttuaa liinaharjalla.
Meidän nurkista vetää yhtä köyttä.
Kaivan pumpulipuikolla napaani
mahtuu kaikenlaisia hajuja.
Kädet valvottavat jalkoja seinällä
sydämen tarkkaileva naamataulu.
Eläimet riehuvat pussilakanoissa.

---

Hän tunsi olevansa satojen tuhansien hevosvoimien lähde
ja sanoi siksi matkustajille: "Irrota turvavyösi ja
muista kuolevasi kuin kaurapelto. Nimeni on
minä ohjaan täällä lentoa."

Minä istahdin ikkunalaudalle
ja annoin kevään istahtaa vierelleni
ja kapteeni jatkoi kaikilla mahdollisilla kielillä
niin kauan että ne olivat
ihan sumpussa keskenään.

---

Viemärit sekoittuvat toisiinsa kuin ihmismäisten talojen juuret. Toisissa tapauksissa tehoaa ainoastaan julmuus. Saatan muuttua aivan toiseksi ihmiseksi. Lapset rypistyvät. Toisissa tapauksissa tehoaa ainoastaan julmuus. Hän ei tiedä kirjoitetaanko unen puute yhteen vai erikseen. Lapset rypistyvät. Tunnit muuttuvat tunteiksi.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
85
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Sotaromaani(romaanit)
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Noveller för Världens barn 2006
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Noveller för Världens barn 2009
  • Aiheet ja teemat
    lounaismurteet
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Noveller för Världens barn (2004)
  • Tyyppi
    novellikokoelmat
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Levande döda
  • Kirjallisuudenlaji
    novellit
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Noveller för Världens barn 2010
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Noveller för Världens barn 2008
  • Tanssiinkutsu(runokokoelmat)
  • Tyyppi
    romaanit
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Kirjallisuudenlaji
    sotakirjallisuus (kaunokirjallisuus)
  • Aiheet ja teemat
    talvisota
  • Tapahtuma-aika
    talvisota
  • Henkilöt, toimijat
    sotilaat
  • Tarkka aika
    1940
  • Viritä kanteleeni(runokokoelmat)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kirjallisuudenlaji
    psykologiset romaanit
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Aiheet ja teemat
    murteet
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Eläinratavaloa(runokokoelmat)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijä
    Jylhä, Yrjö
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Vishetslärarna
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Noveller för Världens barn (2004)
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Martyrerna
  • Kirjallisuudenlaji
    novellit
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Noveller för Världens barn 2010
  • Enkelin unta(romaanit)
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Tyyppi
    novellikokoelmat
  • Kirjallisuudenlaji
    novellit
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Alkukieli
    suomen kieli
  • Pohjanpää, Lauri(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Kirjallisuudenlaji
    klassikot
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Tyyppi
    novellikokoelmat
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Lögnhalsarna
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Karriäristerna
  • Tyyppi
    pakinakokoelmat
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Girigbukarna
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  •