Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Mistä kevät alkaa

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Koskettava ja tarkkanäköinen romaani keski-ikäistyvän naisen elämän ristiriidoista.

Mistä kevät alkaa on kertomus nelikymppisestä Leilasta, hänen ylioppilaaksi pääsevästä tyttärestään ja äidistään Helenasta, jonka Alzheimerin tauti etenee hurjalla vauhdilla. On kevät, luonto puhkeamassa kukkaan, tyttären ihanat juhlat edessä, mutta kaikki tuntuu hajoavan käsiin. Leila sukkuloi työn, kodin ja äitinsä päähänpistojen välissä. Samaan aikaan hänen pitäisi päästää irti tyttärestään ja sitoutua tiukemmin hauraaseen äitiin. Leila tuntee itsensä kaikkien velvollisuuksien keskellä valtavan riittämättömäksi. Tyttären itsenäistyminen ja äidin lisääntyvät muistikatkot ja karkailut vaikuttavat Leilasta tahalliselta kiusanteolta. Nuoresta ja iloisesta Leilasta on tullut liian nopeasti keski-ikäinen ja äkäinen nainen.

Mistä kevät alkaa on oivaltava romaani naisen elämän ristiriidoista. Se on kertomus jossa viha, rakkaus, syyllisyys ja katumus sekoittuvat kun ihminen ei kuvitelmistaan huolimatta voi hallita elämäänsä. Ennen kaikkea romaani on tarkkaan piirretty kuva sairastuvan ihmisen ja hänen omaistensa hädästä, riipaiseva mutta silti elämänmyönteinen kuvaus inhimillisestä keskeneräisyydestä, epätäydellisyydestä ja siitä, että kaikkeen ei ole eikä tule vastauksia.
(Tammi)

Kirjallisuudenlaji

Aiheet ja teemat

Päähenkilöt

Tarkka aika

Alkukieli

Tekstinäyte

- No niin, etsitäänpä mummo! Leila sanoi ja lähti kävelemään pitkin käytävää. Kia ja Raisa seurasivat auliisti perässä. He löysivät Helenan käytävän päästä vakiopaikaltaan ja matkan aikana yrittivät parhaansa ollakseen välittämättä muista asukkaista, heidän huudoistaan, hiljaisuudestaan, vetoomuksistaan ja silmistään.
Tuolilla Helenan vieressä istui Sirkka ja piteli tämän kättä omassaan. Vaikka se näytti mukavalta ja herttaiselta, Leila tunsi piston ja muljahduksen sydämessään, tunteen, jota ei ymmärtänyt. Se tapahtui hänessä, hänen sydämensähän se oli, mutta silti hän tunsi itsensä ulkopuoliseksi sen suhteen. Hänessä tapahtui jotakin ilman, että hän itse antoi sille lupaa ja ilman, että hän itse olisi voinut millään tavalla kontrolloida aivojaan. Eivätkö kaikki tunteet olleet lähtöisin aivoista? Joka tapauksessa tunne, jonka hän tunsi, oli jonkinlainen kateuden, syyllisyyden, riittämättömyyden ja huonommuuden sekoitus. Sirkka, hiljainen ja vaatimaton Sirkka, t-paidassaan ja lyhyessä permanentissaan, pääsi luonnollisesti ja vaivattomasti lähelle hänen, Leilan, äitiä. Sirkka oli luonut äitiin yhteyden ja saavuttanut tämän luottamuksen tavalla, johon Leila ei itse ollut pystynyt. Helppoahan se on, ääni kuiskutti hänen korvaansa. Kun ei ole yhteistä menneisyyttä ja läheistä suhdetta painolastina! Tietäisitpä, millainen hän todellisuudessa saattoi joskus olla! Ei hän sinua ole koskaan nöyryyttänyt, nimitellyt, alistanut ja nostanut jalustalle, sanellut elämääsi! Kuinka keskeneräinen minä olenkaan, Leila huokaisi uupuneena. Keskeneräinen ja -kasvuinen, lapsellinen tyhmä ja kipeä.
- Hyvää syntymäpäivää! Leila kiljui ja harppasi keinutuolissa istuvan äidin eteen. - Päivää Sirkka! Kuinka mukava nähdä taas sinua! Siitä onkin aikaa, kun viimeksi.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

332

Kustantaja

Kieli