Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Ulapalla kulkee laiva
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kotkan ulkosaaristossa on pieni saari, jonka entinen vilkas elämä on vuosien mennen hiljentynyt, väestö vähentynyt. Sen autiotalot, harmaantuneet ranta-aita ja veneliiterit uhoavat nyt hiljaista runoa, vahvaa katoavaisuuden tunnelmaa. Ulapalla kulkee laiva kuvaa saaren kuolevan kalastajakylän elämää erään kesän aikana. Saaren vähäiset nuoret, tällä kertaa Riitta ja Otto, joutuvat ratkaisun eteen: heillä ei ole elämisen mahdollisuutta enää kotisaaressa. Onko heidän lähdettävä muualle? Jotkut yksinäiset vanhukset tulevat kesän alkaessa kotisaareensa, autioihin koteihinsa. He seuraavat saaren jokahetkistä muuttumista muistellen menneitä hyviä aikoja. Saaren vakinaiset vanhukset ja keski-ikäiset näkevät myös olojen muuttuvan. Iäkkäätkin ihmiset hakevat elämälleen sisältöä toisistaan: niin tekevät Jahvetti ja Olga. Vanhin, yhdeksänkymmenvuotias Lienukka, tekee lähtöä. ja hänen tilalleen saaren vanhimmaksi astuvat Malia tuntee vielä olevansa lujasti kiinni elämässä. Vilkasliikkeinen Suomenlahti omalta ja vieraalta puolelta värittää vahvasti saaren ilmanalaa ja luo heijastuksensa kirjan huipentuviin tapahtumiin erään yleismaailmallisen kriisin aikana.
Ja kaikkialla kohisee ikuinen meri, sen kuulee ja tajuaa herkimmin saareen tullut, omalle elämälleen ratkaisua hakeva taiteilija, joka on kuin itse saaren sielu.
(takakansiteksti)
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Vanhan linnakkeen rauniot ympäröivät Kukoirin saarta, jota postimoottori parhaillaan ohitti. Useat matkustajista suuntasivat katseensa muurin aukkoihin. Ne ammottivat tummina, vaikka aurinko valaisi muurin entistä vaaleammaksi. Ne näyttivät tummilta silloinkin, kun sade ja tuuli loivat varjojaan saaren ylle. Saari oli ainainen muistomerkki menneistä taisteluista Ruotsinsalmella, ja kipeästi se toi mieleen äskeisetkin taistelut vaurioineen ja muistomerkkeineen.
Tämä postimoottori kulki kolme kertaa viikossa kahdenkymmenenviiden kilometrin merimatkan. Sen vakinaiset matkustajat olivat usein reippaudestaan huolimatta vakavia, usein jokin huoli häivähti heidän kasvoillaan. Kahdessa tunnissa oli aikaa seuloa äskeisten päivien ja lähestyvien päivien huolet.
Tämä postimoottori kulki kolme kertaa viikossa kahdenkymmenenviiden kilometrin merimatkan. Sen vakinaiset matkustajat olivat usein reippaudestaan huolimatta vakavia, usein jokin huoli häivähti heidän kasvoillaan. Kahdessa tunnissa oli aikaa seuloa äskeisten päivien ja lähestyvien päivien huolet.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
romaani ulkosaaristosta
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
292