Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Gilgamesin tappio
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Ihmiskunta on pilannut maapallon: metsät ovat katoamassa, ja ohentunut otsonikerros aiheuttaa miljoonia syöpätapauksia vuodessa. Ihmiset ovat levittäytyneet myös avaruuteen ja löytäneet elinkelpoisia planeettoja. Ongelmana on vain, että jokainen Maasta lähetetty avaruusalus heikentää otsonikerrosta entisestään ja aiheuttaa siellä lisää kuolemaa. Valtavaa yritysimperiumia johtava William Dyson Bowles on mielestään keksinyt ratkaisun ihmiskunnan olemassaolon turvaamiseksi, mutta kaikki eivät ole valmiita sitä hyväksymään.
Anne Narainin johtama retkikunta tutkii kaukana avaruudessa sijaitsevaa planeettaa, joka nimetään Hazelin planeetaksi. Mutta planeetassa on jotakin kummallista: sen kukoistavasta eläinkunnasta ei löydy petoeläimiä. Ovatko pedot vain erityisen viekkaita vai onko planeetalla jokin erikoinen ekosysteemi? Löytyisikö planeetasta apua ahdingossa olevalle ihmiskunnalle? Vai tuhoaako ihminen myös sen piittaamattomuudessaan?
Portti-palkinnon 1994 voittanut Risto Isomäen esikoisromaani Gilgamešin tappio on täysiverinen tieteisromaani, joka sijoittuu ihmiskunnan tulevaisuuteen 2100-luvulle. Maailma on muuttunut ja tekniikka kehittynyt, mutta onko ihminen yhä ennallaan? Tarinaa kuljetetaan useiden henkilöhahmojen kautta. Ensimmäinen jakso koostuu Anne Narainin päiväkirjan otteista, sitten siirrytään turmeltuneelle maapallolle ja jälleen Hazelin planeetalle. Lopussa jännitys tiivistyy, kun niin ihmisten kuin planeettojen kohtalot ovat vaakalaudalla. Romaani on samaan aikaan tieteiskirja, jännitysromaani, ihmissuhdekertomus ja yhteiskuntakriittinen kannanotto luonnon puolesta.
(Matti Järvinen/ Sanojen aika)
Kasvuideologian laskut alkavat langeta maksettaviksi. Otsonikerrosta ei juuri ole, kohonneesta merenpinnasta törröttää tyhjiä pilvenpiirtäjiä siinä, missä ennen kohisi Manhattan.
William Dyson Bowles johtaa mahtavaa teknologiaimperiumia, jonka tutkimus-ja rakennusohjelmien päämääränä on istuttaa ihmissuku uusiin aurinkokuntiin.
Jo kolmas tutkimusretkikunta saapuu Hazalin planeetalle, jonka elämää ohjailee mantereen laajuinen Puu. Komennuskunta alkaa välittömästi hyödyntää Hazalin luontoa, edellisten retkikuntien tapaan. Mikään ei ole pyhää, planeetan ominta ei kunnioiteta.
Mutta tämän planeetan kohdalla ihminen tuleekin odottamattaan herruutensa rajoille...
Gilgamešin tappio on huimaava laajennetun maailmankuvan romaani, joka hyödyntää luovasti tieteen tulevaisuusvisioita. Sen kirjoittaja on luontojaan kertoja, joka tuntee niin vanhat myyttiset tarinat kuin scifin lajityypinkin. Sitä hän viljelee mestarin taidoin – mutta myös lempeästi ironisoiden.
Risto Isomäki (s. 1961) on tiedetoimittaja ja tunnettu kehitysmaa- ja ympäristöaktivisti. Hänen esikoisteoksensa Kristalliruusu (1991) sai Atorox-palkinnon. Kokoelman Puu-novelli oli nyt ilmestyvän Gilgamešin tappion alkio.
”Puu on jotakin, mikä tekisi mieli julistaa parhaaksi milloinkaan suomenkielellä kirjoitetuksi sf-novelliksi. Varmasti moni kokenutkin konkari, parkkiintumattomista lukijoista nyt puhumattakaan, kantaa sen lukuelämystä mukanaan lopun elämäänsä. Tuon vision väkevyys, tuo lukijan kuljetteleminen tunnekokemuksesta toiseen, tuo – no niin – sense of wonder, VALTAVAA!” – Aikakone
(takakansiteksti)
Anne Narainin johtama retkikunta tutkii kaukana avaruudessa sijaitsevaa planeettaa, joka nimetään Hazelin planeetaksi. Mutta planeetassa on jotakin kummallista: sen kukoistavasta eläinkunnasta ei löydy petoeläimiä. Ovatko pedot vain erityisen viekkaita vai onko planeetalla jokin erikoinen ekosysteemi? Löytyisikö planeetasta apua ahdingossa olevalle ihmiskunnalle? Vai tuhoaako ihminen myös sen piittaamattomuudessaan?
Portti-palkinnon 1994 voittanut Risto Isomäen esikoisromaani Gilgamešin tappio on täysiverinen tieteisromaani, joka sijoittuu ihmiskunnan tulevaisuuteen 2100-luvulle. Maailma on muuttunut ja tekniikka kehittynyt, mutta onko ihminen yhä ennallaan? Tarinaa kuljetetaan useiden henkilöhahmojen kautta. Ensimmäinen jakso koostuu Anne Narainin päiväkirjan otteista, sitten siirrytään turmeltuneelle maapallolle ja jälleen Hazelin planeetalle. Lopussa jännitys tiivistyy, kun niin ihmisten kuin planeettojen kohtalot ovat vaakalaudalla. Romaani on samaan aikaan tieteiskirja, jännitysromaani, ihmissuhdekertomus ja yhteiskuntakriittinen kannanotto luonnon puolesta.
(Matti Järvinen/ Sanojen aika)
Kasvuideologian laskut alkavat langeta maksettaviksi. Otsonikerrosta ei juuri ole, kohonneesta merenpinnasta törröttää tyhjiä pilvenpiirtäjiä siinä, missä ennen kohisi Manhattan.
William Dyson Bowles johtaa mahtavaa teknologiaimperiumia, jonka tutkimus-ja rakennusohjelmien päämääränä on istuttaa ihmissuku uusiin aurinkokuntiin.
Jo kolmas tutkimusretkikunta saapuu Hazalin planeetalle, jonka elämää ohjailee mantereen laajuinen Puu. Komennuskunta alkaa välittömästi hyödyntää Hazalin luontoa, edellisten retkikuntien tapaan. Mikään ei ole pyhää, planeetan ominta ei kunnioiteta.
Mutta tämän planeetan kohdalla ihminen tuleekin odottamattaan herruutensa rajoille...
Gilgamešin tappio on huimaava laajennetun maailmankuvan romaani, joka hyödyntää luovasti tieteen tulevaisuusvisioita. Sen kirjoittaja on luontojaan kertoja, joka tuntee niin vanhat myyttiset tarinat kuin scifin lajityypinkin. Sitä hän viljelee mestarin taidoin – mutta myös lempeästi ironisoiden.
Risto Isomäki (s. 1961) on tiedetoimittaja ja tunnettu kehitysmaa- ja ympäristöaktivisti. Hänen esikoisteoksensa Kristalliruusu (1991) sai Atorox-palkinnon. Kokoelman Puu-novelli oli nyt ilmestyvän Gilgamešin tappion alkio.
”Puu on jotakin, mikä tekisi mieli julistaa parhaaksi milloinkaan suomenkielellä kirjoitetuksi sf-novelliksi. Varmasti moni kokenutkin konkari, parkkiintumattomista lukijoista nyt puhumattakaan, kantaa sen lukuelämystä mukanaan lopun elämäänsä. Tuon vision väkevyys, tuo lukijan kuljetteleminen tunnekokemuksesta toiseen, tuo – no niin – sense of wonder, VALTAVAA!” – Aikakone
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Tapahtumapaikat
Alkukieli
Palkinto
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
313