Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.
Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Kesä Kalevi Sorsan kanssa

Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Heinäkuisessa Helsingissä on helle, Venäjän metsäpalojen savu leijailee kaupungin yllä. Johannes Palorinne kävelee haparoivia askelia keskustan kaduilla niskakauluri hikisen kaulansa ympärillä ja yrittää muistaa. Kaksi viikkoa hänen elämästään on kadonnut.

Ruttopuiston penkillä Johanneksen viereen istahtaa Kalevi Sorsa, edesmennyt pääministeri huonosti istuvassa harmaassa puvussa. Kalevi Sorsa on tullut Johanneksen avuksi, pääministeri haluaa lahjoittaa Johannekselle kadonneet viikot takaisin:

"Voisin toki väittää olevani autenttinen henkimaailman olento ja palanneeni rajan takaa kummittelemaan, mutta sosiaalidemokraattisessa ajattelussa realiteettien tunnustaminen on hyvin keskeinen lähtökohta ja arkipäivän politiikassa on syytä pitää itsensä utopistin sijaan käytännön miehenä. Niinpä minun on myönnettävä, etten ole alkuunkaan todellinen – muille kuin sinulle. Olen oman mielesi tuotos, todennäköisesti seurausta onnettomuudessa päähäsi kohdistuneesta melkoisesta tällistä. Neuvoisin kuitenkin suhtautumaan läsnäolooni avoimin mielin. Olet jo kokenut kovia, mutta sinulla on vielä vaikeita aikoja edessäsi. Minä olen täällä eräänlaisen välittäjän roolissa, työväenliikkeen omantunnon äänenä. Pidä minua vaikka omana Samu Sirkkanasi."

Ministerin kyydissä Johanneksen muistot ja kyvyt alkavat kuoriutua esiin. Sorsa on tuki ja pelastaja, jota Johannes kaipaa vaikkei tiedä miten kravattinsa taakse katoavaan mielikuvitusystävään pitäisi oikeastaan suhtautua. Toinen Johanneksen tuki on ainoa ystävä Markus, joka mielikuvituksellisten tarinoidensa vuoksi vaikuttaa patologiselta valehtelijalta. Mutta kuinka suuri merkitys Markuksen tarinoilla ja unelmilla on Johanneksen toipumiseen? Entä sairaanhoitaja Heidi Nurmisella, kurikkalais-tansanialaisella goottitytöllä?

Romaanissa kuljetetaan kahta aikatasoa rinnan, jotka lopulta yhtyessään paljastavat Johanneksen elämän merkittävimmän kaksiviikkoisen salat. Ystävyys, muistot, rinnakkaismaailmat sekä oman itsen ja identiteetin löytäminen ovat romaanin keskeisiä teemoja. Johanneksen ja Markuksen ystävyys, joka kulkee monin tavoin Markuksen tarinoinnin ja omalakisen maailman ehdoilla, on teemoista keskeisimpiä. Kela kuvaa kahden nuoren miehen parikymmenvuotista ystävyyttä monia tasoja tavoittaen aina ensimmäisestä kohtaamisesta ja koulukiusatuksi joutumisesta lähtien. Ystävyyden kuvauksessa on huumoria, joka ei kuitenkaan peitä pohjimmaista luottamusta ja tiukkaa sitoutumista ystävyyteen.

Kesä Kalevi Sorsan kanssa on romaani kolmikymppisen miehen kriisistä, jonka monimuotoisuus paljastuu vähitellen. Tummien sävyjen rinnalla kulkevat ystävyyden lisäksi todellisen rakkauden mahdollisuus sekä jalat tiukasti maassa kulkevan – vaikkakin säännöllisesti ilmaan häviävän – Kalevi Sorsan opettavaiset keskustelut Johanneksen kanssa. Mielikuvitusystävä on Johanneksen sisäinen mentori: Sorsa auttaa Johannesta katsomaan tulevaisuuteen ja löytämään uudenlaista luottamusta elämään.

(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Johannes on ollut vakavassa onnettomuudessa. Hänellä on niskakauluri, kipuja ja muistikatko onnettomuutta edeltäneiden kahden viikon ajalta.

Helsinkiä koettelevat Venäjän metsäpalojen savut, joiden keskellä Johannes hiljalleen toipuu. Päästyään ulos kävelemään hän istahtaa hetkeksi Ruttopuiston penkille. Viereen ilmaantuu tutun näköinen herrasmies puvussaan ja puhuttelee Johannesta nimeltä. Mies on Kalevi Sorsa.

Entinen pääministeri ilmoittaa olevansa Johanneksen päänsisäinen ystävä ja linkki kadonneeseen kahteen viikkoon – itse asiassa koko Johanneksen menneisyyteen.

Mitä Hangossa tapahtui Johanneksen viettäessä siellä viikonloppua parhaan ja ainoan ystävänsä Markuksen kanssa?

Anssi Kelan esikoisromaani Kesä Kalevi Sorsan kanssa on tarina kasvamisesta ja ihmismielen rajattomista kyvyistä – mielikuvituksen ja todellisuuden häilyvistä rajoista. Mutta ennen kaikkea se on kertomus ystävyydestä ja toiselta oppimisesta. Kelan kerronta on hauskaa ja koskettavaa, hänellä on häikäisevä kyky kääntää arkiset aiheet absurdeiksi ja silti täydeksi todeksi.
(Teos)
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Heinäkuinen Helsinki kävi voimille. Albertinkadulla antikvariaatinpitäjä oli nostanut tuolin liikkeensä eteen jalkakäytävälle ja retkotti siinä lohen-punainen ylävartalo paljaana. Sekavan näyteikkunan somisteena oli koruton lappu, jossa toivotettiin ontuvalla käsialalla ”hyvää joulua kaikille”. Porttikäytävässä kaksi pientä tyttöä raaputti värikkäillä liiduilla hyppyruudukkoa asvalttiin.
Niskakaulurini alla hiki valui noroina. Verkkainen köpöttelyni oli kivuliasta, mutta tunsin kuitenkin pitkästä aikaa olevani elävien kirjoissa. Mikään ei ole pitkäveteisempää kuin sairaalan sängyssä makaaminen, siihen verrattuna Uudenmaankatu tuntui Tokion keskustalta.
Korttelin kierrettyäni olin antanut kaikkeni, selkä ei kestänyt enem-pää. Palasin takaisin lähtöpisteeseen ja näppäilin ovikoodin rappukäytä-vään tyytyväisenä suoritukseeni. Tästä alkaisi uusi tulemiseni – ennen talvea kävisin jo juoksemassa normaalit lenkit. Portaat ylimpään kerrokseen olivat vielä toistaiseksi ylivoimainen haaste, mutta rapussani oli onneksi hissi. Ilman sitä olisin luultavasti joutunut muuttamaan joksikin aikaa äidin luokse ja todennäköisesti menettänyt järkeni hänen ylenpalttisessa huolenpidossaan. Haavat oli parempi nuolla yksinäisyydessä.
Näin ainakin uskottelin itselleni.
Kotiin päästyäni kivut olivat yltyneet melkoisiksi. Otin lääkkeet ja menin sänkyyn, ainoastaan selällään makaaminen ei sattunut. Lääkkeiden alettua turruttaa kipua yritin katsella sängyltä televisiota, mutta asento oli hankala ja lopulta tuijottelin vain kattoon.
Yritin muistaa mitä minulle oli tapahtunut.
Kuumuuden vuoksi pidin pienen ullakkohuoneistoni ikkunoita jatkuvasti auki. Venäjällä oli jo parin viikon ajan riehunut suuria metsäpaloja, ja idästä puhaltava tuuli kuljetti savun apeaksi harmaaksi massaksi Helsingin ylle. Katku tuntui hengessä ja kirveli silmiä. Auringon laskiessa aloin lipua vuoteellani ulos tietoisuudesta ja savun haju sekoittui outoihin ajatuksiin ja uniin. Säpsähtelin hereille varmana siitä, että koko rakennus oli tulessa.
Aamuyöhön mennessä lakanat olivat läpimärät hiestä. Nousin sängyn laidalle istumaan ja suljin tuntikausia kuuroille korville huutaneen television. Kurotin yöpöydältä vesilasin, pillerit menivät alas kulauksella. Myös niska kylpi hiessä, joten repäisin kaulurin tarranauhat auki. Koskettelin ihoa leikkausarven ympäriltä ja huomasin nyt ensimmäistä kertaa, että tunto puuttui. Lääkäri oli teroittanut, että jos sormet tai varpaat alkaisivat puutua, pitäisi hakeutua välittömästi takaisin sairaalaan. Niskan tunnottomuudesta hän ei ollut puhunut, mutta päättelin ilmiön olevan seurausta leikkauksesta. Asensin kaulurin takaisin paikalleen.
Kävelin ikkunan ääreen. Aurinko oli nousemassa ja luultavasti tiedossa olisi jälleen tappavan kuuma päivä. Taivaalla ei näkynyt ensimmäistäkään pilveä, vain tasainen savuharso joka vaivihkaa tukahdutti kaupungin alleen. Se oli jo nielaissut Hotelli Tornin huipun lähes näkyvistä. Ilma seisoi paikallaan, sisäpihan jalavassa lehtikään ei värähtänyt. Oli epätodellisen hiljaista, ja äkkiä minusta tuntui kuin olisin ainoa elollinen olento koko maailmassa.
Jostain mieleeni tuli yläasteen uskonnonopettaja, rouva Korvenmaa. Tuo fanaattinen uskovainen oli saarnannut mielellään Lopun Ajoista. Rouva Korvenmaan mukaan Lopun Ajat huipentuivat seitsemään viimeiseen vuoteen, jolloin antikristus saisi riehua maan päällä sydämensä kyllyydestä. Tätä ennen tosiuskovaiset tietenkin temmattaisin taivaaseen turvaan. Katsellessani nyt ikkunasta hiljaisen Helsingin kattoja arvelin, että sana oli vihdoinkin tullut lihaksi ja vanhurskaat tempaistu yön aikana ylös. Olin antikristuksen kanssa kahden.
Sitten jostain toisesta pihapiirin avoimesta ikkunasta kantautui vauvan huuto.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
284
Kustantaja