Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.
Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Piippo ja häpeän kasvot

Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Joku on hukuttanut vanhan opettajan avantoon. Kenellä oli eniten syytä pelätä aj vihata ankaraa, vaikutusvaltaista mahtimiestä? Uupumuksen takia sairaslomaa saanut rikosylikonstaapeli Aleksanteri Piippo on vetäytynyt maalle lepäämään, mutta joutuukin johtamaan murhatutkimusta. Pian selviää, että kylässä on sattunut toinenkin hämärä hukkumistapaus. Onko opettajan surmalla yhteys viidentoista vuoden takaiseen, pontikan vauhdittamaan juhannukseen, jolloin nuori tyttö raiskattiin?

Tuula T. Matintuvan kuudennen Piippo-dekkarin väkevinä teemoina ovat syyllisyyden taakka ja menneisyyden vääryyksien sovittaminen.
(takakansiteksti)
Aiheet ja teemat
Tapahtumapaikat
Alkukieli
Tekstinäyte
Vanha sininen Saab ajoi ohitseni, jarrutti kiivaasti ja alkoi peruuttaa. Kohdallani se pysähtyi, ja pitkänsutjakka vaalea nuorimies nousi autosta leveästi hymyillen. - Mitä systeri? - Mitä broidi? minä vastasin. - Tulin varta vasten sinua etsimään, kun kuulin kylillä että olit tullut. -- Jesses! Viidakkorummut!
Tämän olin aivan unohtanut. Tulet pahaa aavistamatta ja kuvittelet että kukaan ei tunnista, koska kukaan ei tervehdi. - Jesses! sanoin uudestaan.

Jani löi nyrkillä takaluukkua ja kansi avautui varovaisesti ikään kuin se olisi ollut haluton nielaisemaan rinkkani. Laskin kantamukseni huokaisten laukkuni viereen. - Miten ihmeessä? - Helvi lainasi veistä, että sain lokeron auki. Pyysi sinua heittämään avaimen joskus ohi kulkiessasi. - Ja minkä helvetin takia? Kun se kerran jakaa veitsiä halukkaille avaajille. Panisi vain jonkun teräaseen roikkumaan kettingistä kaapin syrjään. Antoiko edes euroni takaisin? - Pyydä sitten samalla, kun viet sen avaimen. - Minulla ei ole pienintäkään aikomusta viedä avainta hänelle takaisin. Sinä saat tehdä sen.

Kaivoin hyödyttömän pellinpalan taskustani ja pudotin sen kojelaudalle. Ja kun avaimesta ei riittänyt enempää puheenaihetta, autoon tunkeutui vaivautunut hiljaisuus. Jani tuijotti keskittyneesti lumista tietä. Minä suljin silmäni ja yritin tahdonlujuudella karkottaa ikävän jyskyttävän päänsäryn, joka oli pääsemässä vallalle bussissa ottamastani särkylääkkeestä huolimatta. Viski ja siideri olivat tappava yhdistelmä!

-Mitä oikein on tapahtunut? Jani kysyi lopulta. - Aila sanoi, että olet ollut jo pitkään sairaslomalla. Miksi ihmeessä kukaan ei suostu selittämään mitään? - Sinä et sitten välittänyt itse tulla vilkaisemaan. Toiset kyllä jaksoivat ravata siellä ihan solkenaan! Janin ilme muuttui vältteleväksi. - Tiedäthän sä, mitä mä ajattelen sairaaloista. Kuule, ei kai sulla vain ole syöpä? - Syöpä! minä toistin. - Sekö on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua? - En mä tiedä, niin kai. - Aivosyöpä. Se mulla on! Pahinta maailmassa on, että tulee hulluksi, minä sanoin. - Ja mulle on käynyt just niin. Minä olen mennyt päästäni sekaisin.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
207
Sarjamerkintä