Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Piippo ja piiloleikki
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Lastenlääkäri Maria Lycke väittää, ettei tiedä, miten ja minne hänen insinöörimiehensä katosi. Miehen yrityksestä on kuitenkin putsattu viimeinenkin euro. Poliisit, Piippo, Säkkinen ja Härkönen sekä Piipon morsian, konstaapeli Särkijärvi joutuvat visaisen talousrikoksen selvittäjiksi. Kaunis sihteeri menehtyy tulipalossa.
Tuula T. Matintupa tempaa lukijan pohjalaiseen pikkukaupunkiin, jossa ahneus, rakkaus, mustasukkaisuus ja kostonhimo johtavat kohtalokkaisiin seurauksiin. Aleksanteri Piippo on tuttu jo Matintuvan kolmesta aiemmasta dekkarista. Hehkeä Leija johdattelee pinttynyttä poikamiestä kohti alttaria.
(takakansiteksti)
Tuula T. Matintupa tempaa lukijan pohjalaiseen pikkukaupunkiin, jossa ahneus, rakkaus, mustasukkaisuus ja kostonhimo johtavat kohtalokkaisiin seurauksiin. Aleksanteri Piippo on tuttu jo Matintuvan kolmesta aiemmasta dekkarista. Hehkeä Leija johdattelee pinttynyttä poikamiestä kohti alttaria.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Tarkka aika
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Tekstinäyte
Kasvoille kiristyneestä ilmeestä ja ruumiin asennosta näki, että hän ei ole nukahtanut rauhalliseen kuoleman uneen, kuten jotkut runollisemmat kollegat ilmaisivat asian puhuessaan sureville omaisille. Emilia näytti kuolleelta. Hänen päänsä oli taipunut oudosti hiukan sivulle, kuin se olisi ollut irti vartalosta. Maria ojensi kätensä tunnustellakseen hänen kaulaansa.
- Älkää koskeko häneen!
Piippo seisoi huoneen ovella. Hänen tiukka äänensä sai naisen säpsähtämään rajusti ja hän vetäisi kätensä pois kuin varastamasta tavattu pikkulapsi.
- Luulin, että te lähditte, hän sanoi nyreästi.
- Rikosylikonstaapeli käveli lähemmäksi. Hänen kenkänsä narisivat hiukan. Ne näyttivät uusilta.
- Toivoinkin teidän luulevan niin. Jostain syystä halusin nähdä mitä te teette kuultuanne rouva Vistin kuolemasta. Te vain toimitte nopeammin, kuin olin kuvitellut. Luulin teidän odottelevan jonkin aikaa.
- Miksi minun olisi pitänyt odotella?
Mies ei vastannut heti, vaan käveli lasikoppiin ja tutki sinikantista kirjaa.
- Nähdäkseni täällä ei pitäisi olla ketään teidän potilaitanne juuri nyt. Tulitte siis varta vasten katsomaan rouva Vistiä.
Mies ei onnistunut kiihdyttämään uhriaan jos se oli hänen tarkoituksensa.
- En ole edes yrittänyt kieltää sitä, tohtori Lycke sanoi. - Te halusitte nähdä mitä minä teen seuraavaksi. Te olette nyt nähnyt. Tulin tavarahissillä tänne alas ja avasin oven avaimellani, koska vahtimestari ei ollut paikalla. Sitten katsoin kirjasta Emilian numeron, vedin laatikon auki ja tässä sitä nyt ollaan. Mitä te kuvittelette hyötyvänne tavattuanne minut täältä? Ratkaiseeko tämä Emilian kuoleman?
Piippo ei vastannut vaan tuijotti naista paksut ja epäsiistit kulmakarvat koholla.
- No, nyt te olette nähnyt, nainen ärähti ja pakotti sitten itsensä rauhoittumaan - Entä sitten, mitä te hyödytte näkemästänne? Luuletteko te löytävänne ratkaisun tähän rikokseen täältä?
Mies mutristeli huuliaan.
- Miksi te tulitte tänne?
Maria ei vastannut heti. Ehkä hän ei oikein tiennyt sitä itsekään. Kuvitteliko mies todellakin, että hän olisi tullut tänne varmistaakseen uhrinsa kuoleman tai tarkistaakseen ettei konnantyöstä ollut jäänyt mitään paljastavia merkkejä, kuten ihoa uhrin kynsien alle tai murhaajan nappia murhatun nyrkkiin.
- Älkää koskeko häneen!
Piippo seisoi huoneen ovella. Hänen tiukka äänensä sai naisen säpsähtämään rajusti ja hän vetäisi kätensä pois kuin varastamasta tavattu pikkulapsi.
- Luulin, että te lähditte, hän sanoi nyreästi.
- Rikosylikonstaapeli käveli lähemmäksi. Hänen kenkänsä narisivat hiukan. Ne näyttivät uusilta.
- Toivoinkin teidän luulevan niin. Jostain syystä halusin nähdä mitä te teette kuultuanne rouva Vistin kuolemasta. Te vain toimitte nopeammin, kuin olin kuvitellut. Luulin teidän odottelevan jonkin aikaa.
- Miksi minun olisi pitänyt odotella?
Mies ei vastannut heti, vaan käveli lasikoppiin ja tutki sinikantista kirjaa.
- Nähdäkseni täällä ei pitäisi olla ketään teidän potilaitanne juuri nyt. Tulitte siis varta vasten katsomaan rouva Vistiä.
Mies ei onnistunut kiihdyttämään uhriaan jos se oli hänen tarkoituksensa.
- En ole edes yrittänyt kieltää sitä, tohtori Lycke sanoi. - Te halusitte nähdä mitä minä teen seuraavaksi. Te olette nyt nähnyt. Tulin tavarahissillä tänne alas ja avasin oven avaimellani, koska vahtimestari ei ollut paikalla. Sitten katsoin kirjasta Emilian numeron, vedin laatikon auki ja tässä sitä nyt ollaan. Mitä te kuvittelette hyötyvänne tavattuanne minut täältä? Ratkaiseeko tämä Emilian kuoleman?
Piippo ei vastannut vaan tuijotti naista paksut ja epäsiistit kulmakarvat koholla.
- No, nyt te olette nähnyt, nainen ärähti ja pakotti sitten itsensä rauhoittumaan - Entä sitten, mitä te hyödytte näkemästänne? Luuletteko te löytävänne ratkaisun tähän rikokseen täältä?
Mies mutristeli huuliaan.
- Miksi te tulitte tänne?
Maria ei vastannut heti. Ehkä hän ei oikein tiennyt sitä itsekään. Kuvitteliko mies todellakin, että hän olisi tullut tänne varmistaakseen uhrinsa kuoleman tai tarkistaakseen ettei konnantyöstä ollut jäänyt mitään paljastavia merkkejä, kuten ihoa uhrin kynsien alle tai murhaajan nappia murhatun nyrkkiin.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
206